plottereista sanotaan ettei sillä pitäisi yksistään navigoida. pitkäaikaisen kokemukseni myötä ajan ilman paperikarttoja. jos otetaan huomioon se että ihmissilmä tekee virheitä määrittäessä sijaintia paperilta ja huomioidaan se että plotteri on aina ollut todella tarkka, niin en näe syytä ajaa kuin plotterilla. ja kyllä hallitsen navigoinnin täysin ilman plotteria. olen navigoinut vuosia paperilla ja navigaattorillaja tutkalla sumussa pimeässä ja ties missä.
plotteri riittää täysin tarkkaan navigointiin. idean pointti on siinä että tulee osata myös navigointi ilman plotteria jos se hajoaa. jos hallitsee navigoinnin perusteet voi surutta jättää navigoinnin plotterin huoleksi kunhan muistaa ettei plotterin kartalle ole jokaista kiveä välttämättä kohdilleen saatu.
plotteri muka ei riitä navigointiin
41
199
Vastaukset
- Toinenkin_menijä
Puhut vähän mutta asiaa.
- Jankuttaja
Minusta tuo puhui harvinaisen paljon.
- etkö.ole.ymmärtänyt
Miten navigoit ilman karttaa jos plotteri ei toimi?
Tutuilla vesillä se onnistuu, tuntemattomilla vesillä ei.
Vai etkö ole ymmärtänyt että kun sanotaan ettei plotterilla pidä yksinään navigoida niin se tarkoittaa sitä että on olemassa varajärjestelmä (paperikartta)? - retkipurjehtija
Ongelma on siinä, että jos ei vuosiin laske mitään manuaalisesti, ei niitä ehkä tositilanteessa enää muista. Siksi manuaalista navigointitaitoa kannattaa pitää yllä vaikka plotteri olisi se pääkeino.
Toinen ongelma on uuden, tietotekniikkaan kasvaneen sukupolven kanssa, joka ei ole koskaan opetellutkaan manuaalista navigointia. Silloin pitäisi mukana olla vähintään kaksi plotteria (tai toisena tabletti) jotta sen päälaitteen rikkoontuminen ei johda merihätään.- kkkkjk
Päiväsaikaan saaristossa ei tarvitse mitään laskea. Sen kun katselee karttaa ja maisemia ja vertaa niitä toisiinsa.
- eihyvätailuotettava
Olen havainnut useita kertoja, että jotkut kivet ja merimerkit heittävät yllättävänkin paljon, verrattuna tutkan antamiin sijainteihin, samoin AIS merkit. Tutkani raymarin 4kw digital ja karttana navicons gold kartoissa olevia. Sama oli aikaisemmissakin vehkeissä ja C-map kartoissa.
Itse en kyllä luota, kuin tutkaan antamiin sijainteihin ja mitä itse pystyy visualisesti havainnoimaan! - sijaintiMissä
Tässä yksi näkökulma:
Jos kippari ei merkitse sijainteja paperikartalle, niin tietääkö kippari sijainnin sinä hetkenä kun plotteri plotteri hajoaa yllättäin? Jos ei tiedä, niin kippari on pulassa.
Ja tietenkin on niin , että osa kippareista hahmottaa/muistaa paikan paremmin päässään kuin toiset.
Ja tietenkin purjehdusalue vaikuttaa, ollaanko avomerellä vai tiuhassa saaristossa, tutussa vai vieraassa ympäristössä.- retkipurjehtija
Nykyään on joka toisessa digivehkeessä (puhelimet, tabletit, digikamerat jne) GPS, että riittää kun on varalaite ja osaa sieltä koordinaatit kaivaa. Pääasia on, että on joku varasysteemi sen varalle, että plotteri hajoaa.
- Teemugi
Meillä riittää kun vaimo navigoi. Jos sen pää meneen jumiin, täytyy itse käyttää plotteria tai karttaa. Yksin vaimo ei kuulemma riitä muka navigointiin. Minusta se on vanhanaikainen näkemys.
- Kokeilevaikka
Yksi vaimo ei riitä navigointiin ja kaksi on ehdottomasti liikaa.
- applix
Uudessakin plotterissa karit ja kivet häviävät näkyvistä, kun zoomaa vähänkin ulos. Tämä on jo pari kertaa johtanut läheltäpiti-osumiin. Merikartasta ne eivät häviä.
- VainAikuisille
Totta, plotteri on vaativampi käyttää kuin paperikartta. Siinä on monta nappia ja taustavalo. Ei sovi kaikille.
Navionics on ilmeisesti muuttanut karttojensa zoomausta, koska olen huomannut nykyisellä karttakortilla, että esimerkiksi monet viitat näkyvät siinä vasta, kun zoomaa 1/4 mpk näytölle. Olen siitä heille reklamoinutkin, minusta viimeistään 1 mpk näkymässä pitäisi esittää kaikki. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä tuntuisi järkevältä, että plotterin näytöltä pitää löytyä sellaisten viittojen, luotojen yms. jotka normaalinäköinen todennäköisesti normaaleissa näkyvyysolosuhteissa näkee maastossa paljaalla silmällä siltä etäisyydeltä, jonka plotterin näyttö on asetettu kattamaan.
- Toomuchinformation
10-14 kirjoitti:
Navionics on ilmeisesti muuttanut karttojensa zoomausta, koska olen huomannut nykyisellä karttakortilla, että esimerkiksi monet viitat näkyvät siinä vasta, kun zoomaa 1/4 mpk näytölle. Olen siitä heille reklamoinutkin, minusta viimeistään 1 mpk näkymässä pitäisi esittää kaikki. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä tuntuisi järkevältä, että plotterin näytöltä pitää löytyä sellaisten viittojen, luotojen yms. jotka normaalinäköinen todennäköisesti normaaleissa näkyvyysolosuhteissa näkee maastossa paljaalla silmällä siltä etäisyydeltä, jonka plotterin näyttö on asetettu kattamaan.
Käytän plotterissa usein suppeaa valikoimaa merimerkkejä.
Se jättää paljon pois, mutta kun liikkuu väylällä, sillä ei ole merkitystä. Kauden alussa voi muutenkin puuttua merkkejä tai ne voi vaihtua. Väylät - ainakin ajettava osa - ei katoa minnekään eikä väylälle ilmesty kiviä.
Myöskään syvyystiedoilla yli 10m en tee mitään. Toomuchinformation kirjoitti:
Käytän plotterissa usein suppeaa valikoimaa merimerkkejä.
Se jättää paljon pois, mutta kun liikkuu väylällä, sillä ei ole merkitystä. Kauden alussa voi muutenkin puuttua merkkejä tai ne voi vaihtua. Väylät - ainakin ajettava osa - ei katoa minnekään eikä väylälle ilmesty kiviä.
Myöskään syvyystiedoilla yli 10m en tee mitään.No, minulla nyt on kuitenkin tapana pyrkiä aina vertaamaan näköhavaintoa ympäristöstä plotterin näyttöön ja silloin on kovin häiritsevää, jos plotterin näkymästä puuttuu sellaista, mikä on paljaalla silmällä maastossa näkyvissä.
- Lzldlddldl
Vaimolla on tapana seurata paperikartasta missä mennään kun kuskina ajan plotterilla. Reittisuunnitelmat teen aina paperikartalla, niistä näkee kokonaisuuden paremmin kuin digitaalisista kartoista. Kertaakaan ei ole plotteri hajonnut 10 vuoden aikana joten on ne melkoisen luotettavia. Ja kännykällä pystyy paikannukseen tekemään tarvittaessa kunhan huolehtii että akussa potkua.
Nostan hattua niille jotka ajavat edelleen pelkillä paperikartoilla. Kannattaa joskus kokeilla, ei ole ihan helppoa ulkosaaristossa missä aukkoja riittää ja kaukaa katsottuna kaikki pienetsaaret näyttävät samanlaisilta.- EiOoVaikeeta
Paperikartalla ajaminen ei ole kovin haastvaa, kun siihen tottuu. Siinä joutuu hiukan aktiivisemmin seuraamaan väylän kulkua, mutta ei tarvitse hidastaa vauhtia lukunopeuden takia.
30 solmua menee ihan mukavasti ainakin Espoosta Naantaliin välillä eikä tule edes kiire sivujen kääntämisessä. Kerran joutuu vaihtamaan karttaa Långsidanin kohdilla.
Siitä huolimatta plotterilla kuva vilistää ikään kuin ajanvietteeksi. - pitääosataperusnavigoint
Ei sen vaikeampaa, kun ottaa kolmiolevyillä suuntiman ja laittaa autopilotin päälle tai pitä kompassi suuntaa itse. Tultaessa lähemmä alkaa asiat hahmottumaan.
Mietipäs sitä, kun ollaan avomerellä vaikka matkalla Saksaan ja et näe vaikka 10 tuntiin muuta, kuin harmaata taivaalla ja 360 astetta saman sävyistä vettä ympärilläsi n. 8-10 mailin keskipisteestäsi ja plotterin saat zoomata 24, 48 mailiin ja vieläkään ei näy muuta kuin valkoista ei rannikkoa, ei merimerkkejä, eikä välttämättä muutakaan liikennettä.
Aina olen päässyt sinne minne mielin, tutka on ainoa elektroniikka josta en luopuisi ja mitä ilman olisi orpo olo, niin saaristossa, kuin avoimilla vesillä.
Karttana iso lakana auki - qaaaaaw
>>Kertaakaan ei ole plotteri hajonnut 10 vuoden aikana joten on ne melkoisen luotettavia.
Ei hajoaminen vaadi muuta kuin että vinssinkampi (tms) kolahtaa sopivasti plotterin ruutuun... - Laalallalllalal
qaaaaaw kirjoitti:
>>Kertaakaan ei ole plotteri hajonnut 10 vuoden aikana joten on ne melkoisen luotettavia.
Ei hajoaminen vaadi muuta kuin että vinssinkampi (tms) kolahtaa sopivasti plotterin ruutuun...Jos kampi kolahtaa niin sitten kaivetaan sen yksittäisen reissun loppuajaksi 9,7" tabletti käyttöön kolmella eri karttaohjelmalla (Navionics, Loisto, Maastokartat) . Jos nekään ei toimi, niin kännykässä on samat ohjelmat. Jos sekään ei toimi, niin wanha käsigepsi wanhoine karttoineen kertoo paikan ihan hyvin. Jos nekään ei toimi niin tabletin ja kännykän gepsi kertoo missä mennään. Ja sen jälkeen turvaudutaan reissukaverien kännyköihin.
Aika moni noista toimii omalla akullaan vaikka veneen sähköt pimenisi. Jakun akku tyhjenee, kaivetaan varavirtapankki ja ladataan täyteen.
Joko meni paperikarttailijoille perille että noilla sähköisillä pärjää vahingonkin sattuessa. qaaaaaw kirjoitti:
>>Kertaakaan ei ole plotteri hajonnut 10 vuoden aikana joten on ne melkoisen luotettavia.
Ei hajoaminen vaadi muuta kuin että vinssinkampi (tms) kolahtaa sopivasti plotterin ruutuun...Hölmösti on plotteri sijoitettu veneeseen, jos tuommoinen voi tapahtua.
Laalallalllalal kirjoitti:
Jos kampi kolahtaa niin sitten kaivetaan sen yksittäisen reissun loppuajaksi 9,7" tabletti käyttöön kolmella eri karttaohjelmalla (Navionics, Loisto, Maastokartat) . Jos nekään ei toimi, niin kännykässä on samat ohjelmat. Jos sekään ei toimi, niin wanha käsigepsi wanhoine karttoineen kertoo paikan ihan hyvin. Jos nekään ei toimi niin tabletin ja kännykän gepsi kertoo missä mennään. Ja sen jälkeen turvaudutaan reissukaverien kännyköihin.
Aika moni noista toimii omalla akullaan vaikka veneen sähköt pimenisi. Jakun akku tyhjenee, kaivetaan varavirtapankki ja ladataan täyteen.
Joko meni paperikarttailijoille perille että noilla sähköisillä pärjää vahingonkin sattuessa."Joko meni paperikarttailijoille perille että noilla sähköisillä pärjää vahingonkin sattuessa. "
Kysehän ei olekaan paperi vs. elektroniikka -vastakkainasettelusta, vaan siitä että kriittisille navigointijärjestelmille pitää olla joku back-up menetelmä. Yhtä lailla paperikartta voi lentää tuulessa mereen ja sille pitää olla joku varasysteemi.- mr.murphy
10-14 kirjoitti:
Hölmösti on plotteri sijoitettu veneeseen, jos tuommoinen voi tapahtua.
Idioottimaisesti ajateltu, ettei veneessä voisi sattua jotain hieman epätodennäköisempääkin tapahtumaa. Sillä ajattelutavalla lentäminen olisi kaikkein vaarallisin matkustusmuoto eivätkä laivatkaan läheskään aina tulisi perille.
mr.murphy kirjoitti:
Idioottimaisesti ajateltu, ettei veneessä voisi sattua jotain hieman epätodennäköisempääkin tapahtumaa. Sillä ajattelutavalla lentäminen olisi kaikkein vaarallisin matkustusmuoto eivätkä laivatkaan läheskään aina tulisi perille.
Aina voi tapahtua jotain kummallista, mutta olisi tyhmää perustaa toimintansa ja valintansa epätodennäköisimpien tapahtumien varaan. Kohtuullinen varautuminen riittää, vaikkapa se varagepsi.
- saatanan.tunari
10-14 kirjoitti:
Aina voi tapahtua jotain kummallista, mutta olisi tyhmää perustaa toimintansa ja valintansa epätodennäköisimpien tapahtumien varaan. Kohtuullinen varautuminen riittää, vaikkapa se varagepsi.
Aivan, varagepsejä (monikossa) pitää olla, koska ajatus vahingon sattumisesta pääplotterille on aivan realistinen, oli se sijoitettu miten hyvänsä. Jopa se vinssinkampi voi kolahtaa horjahtavan gastin kädessä siihen plotteriin. Ja ajatus, ettei sellaista voisi tapahtua, on edelleen idioottimainen.
Taisipa olla samainen idiootti, joka joskus väitti sellaisen gastin olevan saatanan tunari, joka aiheuttaa vinssille engelsmannin. Siis käsityksen täytyy olla sellainen, että minun veneessäni ei tapahdu minkäänlaisia vahinkoja. saatanan.tunari kirjoitti:
Aivan, varagepsejä (monikossa) pitää olla, koska ajatus vahingon sattumisesta pääplotterille on aivan realistinen, oli se sijoitettu miten hyvänsä. Jopa se vinssinkampi voi kolahtaa horjahtavan gastin kädessä siihen plotteriin. Ja ajatus, ettei sellaista voisi tapahtua, on edelleen idioottimainen.
Taisipa olla samainen idiootti, joka joskus väitti sellaisen gastin olevan saatanan tunari, joka aiheuttaa vinssille engelsmannin. Siis käsityksen täytyy olla sellainen, että minun veneessäni ei tapahdu minkäänlaisia vahinkoja.Jos horjahtava gasti saa lyötyä plotteria vinssikammella, niin vikaa on sekä gastin tunaroinnissa että plotterin tyhmässä sijoituksessa. Taidat olla se sama pelle, jonka mielestä toisessa keskustelussa ruoripylväs on tyhmin paikka sijoittaa plotteri, vaikka juuri siinä se on käyttäjänsä eli ruorimiehen parhaiten nähtävissä JA samalla parhaiten suojassa kolhuilta.
- saatanan.tunari
10-14 kirjoitti:
Jos horjahtava gasti saa lyötyä plotteria vinssikammella, niin vikaa on sekä gastin tunaroinnissa että plotterin tyhmässä sijoituksessa. Taidat olla se sama pelle, jonka mielestä toisessa keskustelussa ruoripylväs on tyhmin paikka sijoittaa plotteri, vaikka juuri siinä se on käyttäjänsä eli ruorimiehen parhaiten nähtävissä JA samalla parhaiten suojassa kolhuilta.
Pedestaalissa minun plotterini on, koska sen pitää olla käden ulottuvilla. Eikä se siinä koskaan ole ihmeempiä kolhuja saanut, mutta mahdollisen kolhun väittäminen sen enempää gastin kuin plotterin sijoittajankaan tunaroinniksi on idioottimaista. Kolhu on täysin mahdollinen tapahtuma, vaikka ei usein sattuva olisikaan. Sen varalle on toinen plotteri navikassa ja parit kannettavat.
- plotterilla.mennään
Tänä kesänä on tainnut kerran olla kartta mukana istumalaatikossa. Plotterilla mennään, kunhan tietää mikä väylänhaara pitää valita. Sitä on vaikea kohtuullisen kokoisella plotterilla nähdä, jos ei ulkoa muista. Karttapöydällä sen sijaan oli koko lomareissun yleiskartta. Tai tarkemmin ottaen se otettiin siihen Hangon länsipuolella.
Plotterin ja kaikkien varaplotterien pettäessä siirrytään ongelmitta perinteiseen, se on takuulla hyvin hallussa edelleen. - Harmitta
Aloittaja ensin kieltää sitten myöntää. Puhuu itseään pussiin . Ja sävy on todella provosoiva. Toivottavasti helpotti. Mutta ilman sarvi ja hampaita... Olen sitä mieltä molempia tarvitaan. Itse käytän karttaa ja plotteri rinnan. Kartassa on kokonaiskuva ja plotterista piperretään. Näin se menee.
- Skitsoa
Ilmeisesti sinun ruudullasi näkyy enemmän tietoa kuin minun tai sitten sinulla on ihan omaa kivaa pään sisällä.
En huomannut mistää aloittajan kirjoittaneen toista kertaa, tosin jos itse käyt keskustelua itsesi kanssa, niin tiedät paremmin
- JoshuaSlocum
Vai on plotteri aina ollut todella tarkka? Muistini mukaan tarkuus oli aikoinaan luokkaa -100m.
Edelleen pitää olla paperikartat mukana ja välillä niitä kannattaa vilkaista että pysyy tuntuma oikeaan navigointiin. Rettisuunnitelu ei edes onnistu ilman niitä.- tarkka.plotteri
Silloin kun tarkkuus oli 100 m, ei ollut plottereita olemassa. Silloin oli Decca ja SatNav, eikä ainakaan veneisiin saanut muuta kuin numeerista näyttöä, ei ollut plottereita laivoissakaan.
Kyllä laivoissa oli. Tai yhdistettynä tutkaruutuun karttanäyttö. Olen käynyt Cinderellan komentosillalla, jossa esittelivät DGPS:ää juuri sen tarkkuuden vuoksi. Ja DGPS:ää ei ole tarvittu merenkulussa häirinnän poistamisen jälkeen.
USA lopetti signaalin tahallisen vääristämisen vuonna 2000. Kyllä se tarkkuus sitä ennenkin yleensä selvästi sataa metriä parempi oli. Sitä en nyt oikein muista, oliko huvivenekäyttöön vielä silloin plottereita. Itse ostin noihin aikoihin Garminin käsikapulan, joka kertoi lähinnä koordinaatit ja piirsi kyllä kuljettua viivaa mutta tietysti ilman mitään karttapohjaa.
Ikävä kyllä nykyisin on markkinoilla myös laitteita, joilla kuka tahansa voi häiritä signaalia.- SilmääTarkempi
Yksittäisen gps-mittauksen tarkkuus on 5m, mutta koska tarkkuus on tilastollinen, suurin osa mittauksista on huomattavasti tarkempia. Tilastollisella käsittelyllä tarkkuutta voi vielä lisätä merkittävästi.
Nykyään paikannus tehdään 10 Hz taajuudella eli sekunnissa on 10 mittausta. Suunnan ja nopeuden saa yhdellä antennillakin eritäin luotettavasti puhumattakaan laitteista, joissa on mukana kompassi.
Autopilotilla pitäisi pystyä ajamaan laituriin asti - tai ainakaan se ei ole GPS:n tarkkuudesta kiinni. SilmääTarkempi kirjoitti:
Yksittäisen gps-mittauksen tarkkuus on 5m, mutta koska tarkkuus on tilastollinen, suurin osa mittauksista on huomattavasti tarkempia. Tilastollisella käsittelyllä tarkkuutta voi vielä lisätä merkittävästi.
Nykyään paikannus tehdään 10 Hz taajuudella eli sekunnissa on 10 mittausta. Suunnan ja nopeuden saa yhdellä antennillakin eritäin luotettavasti puhumattakaan laitteista, joissa on mukana kompassi.
Autopilotilla pitäisi pystyä ajamaan laituriin asti - tai ainakaan se ei ole GPS:n tarkkuudesta kiinni.Plotterinavigoinnin tarkkuuden kannalta ongelma ei nykyisin yleensä olekaan GPS-paikannuksessa vaan karttapohjan epätarkkuudessa. Eivät ne kivet (tai laituritkaan) ole aina 5 m tarkkuudella siinä, mihin ne on piirretty.
- kumpikinovathyviä
SilmääTarkempi kirjoitti:
Yksittäisen gps-mittauksen tarkkuus on 5m, mutta koska tarkkuus on tilastollinen, suurin osa mittauksista on huomattavasti tarkempia. Tilastollisella käsittelyllä tarkkuutta voi vielä lisätä merkittävästi.
Nykyään paikannus tehdään 10 Hz taajuudella eli sekunnissa on 10 mittausta. Suunnan ja nopeuden saa yhdellä antennillakin eritäin luotettavasti puhumattakaan laitteista, joissa on mukana kompassi.
Autopilotilla pitäisi pystyä ajamaan laituriin asti - tai ainakaan se ei ole GPS:n tarkkuudesta kiinni.Osa kartta aineistosta on piirretty tsaarin aikaan ja toiseksi karimerkki esim paperikartta sarjalla on 63m luonnossa, kyllä tuohon 63m voi osua useampiakin kiviä jos pystyt hahmottamaan, eli mitä sillä 5m gps sijainnilla on merkitystä jos ymmärrät tämän pohjalta.
Ainoastaan väylä ja väylä alueet ovat takuu varmoja kivien suhteen, kelluvat merimerkit liikkuvat ja voivat olla asennettu annettujen toleranssien sisällä ja voivat siis vaihdella kohtuullisesti oikeassa elämässä vs kartta on se sitten missä formaatissa tahansa... - TsaarinKuriilit
kumpikinovathyviä kirjoitti:
Osa kartta aineistosta on piirretty tsaarin aikaan ja toiseksi karimerkki esim paperikartta sarjalla on 63m luonnossa, kyllä tuohon 63m voi osua useampiakin kiviä jos pystyt hahmottamaan, eli mitä sillä 5m gps sijainnilla on merkitystä jos ymmärrät tämän pohjalta.
Ainoastaan väylä ja väylä alueet ovat takuu varmoja kivien suhteen, kelluvat merimerkit liikkuvat ja voivat olla asennettu annettujen toleranssien sisällä ja voivat siis vaihdella kohtuullisesti oikeassa elämässä vs kartta on se sitten missä formaatissa tahansa...Toki, mutta ongelma on vielä suurempi, jos siihen lisää inhimillisen tekijän eli paikannuksen epätarkkuuden.
Väylät ovat tarkalleen kohdallaan ja oman laiturinkin saa määriteltyä niin tarkasti, että vene siihen osuu, vaikka se ei tapahtuisikaan merikartan avulla. Sillä ei ole paljon merkitystä miten hyvin kartta pitää paikkansa niillä alueilla, missä ei liiku.
Pistin tuohon oman kysymyksen niistä tarkemmista pohjakartoista. Eivät ole tsaarin ajalta, vai? kumpikinovathyviä kirjoitti:
Osa kartta aineistosta on piirretty tsaarin aikaan ja toiseksi karimerkki esim paperikartta sarjalla on 63m luonnossa, kyllä tuohon 63m voi osua useampiakin kiviä jos pystyt hahmottamaan, eli mitä sillä 5m gps sijainnilla on merkitystä jos ymmärrät tämän pohjalta.
Ainoastaan väylä ja väylä alueet ovat takuu varmoja kivien suhteen, kelluvat merimerkit liikkuvat ja voivat olla asennettu annettujen toleranssien sisällä ja voivat siis vaihdella kohtuullisesti oikeassa elämässä vs kartta on se sitten missä formaatissa tahansa...Juuri näin. Olen pannut merkille muutaman paikan saaristosta, jossa plotterikartan mukaan viitta olisi väyläalueen sisällä, ts. sen voisi ohittaa väärältä puolen ja olla silti väylällä. Syynä on kuulemma juuri se, että karttojen piirtotarkkuus ei ole niin suuri, että ne olisivat paperikartassa tai sellaisesta luodussa elektronisessa kartassa aina aivan oikeassa kohdassa.
- kryssari
"Silloin kun tarkkuus oli 100 m, ei ollut plottereita olemassa. Silloin oli Decca ja SatNav"
Tarkennetaanpas hieman. Kyllä ensimmäisiä plottereita oli käytössä jo signaalin huononnuksen (Selective Availability) aikana. Löysin Cruising World-lehden helmikuun 1995 numeron, missä oli jo peräti 20 eri karttaplotteria esittelyssä. Ja nämä olivat jo toista tai kolmatta laitesukupolvea. Itse muistan mm. Philips AP MK10 DGPS-laitteen, joka taisi tulla markkinoille 1995-6 aikoihin (ensimmäinen grafikkanäytöllä varustettu AP), sekä Autohelmin ST50 Navcenterin samalta aikakaudelta.
Muistan hyvinkin erään Gotland Runtin loppusuoran, olisiko ollut 1996, kun mentiin hiljaa sumussa eteenpäin 1-2 solmun nopeudella ja maamerkkejä ei näkynyt. SA:n johdosta veneen tracki plotterin näytöllä alkoi muistuttamaan humalaisen hoipertelua kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin, myös taaksepäin yli 100 metrin heittoja ja erilaisia 360 asteen kierroksia. Vasta tiukka magneettikompassin tarkkailu sai hätääntyneet miehistönjäsenet uskomaan, että kyllä kuljimme ihan vakaasti kohti reittipistettä. Suuremmalla nopeudella SA ei enää haitannut.
SA oli käytössä GPS:n tullessa käyttöön noin 1990, tosin Irakin sodan aikana se oli ajoittain pois päältä. Se poistettiin käytöstä vuonna 2000, eli plotterit olivat jo silloin käytössä, tosin ei kovin yleisesti. Erilaisia PC-ohjelmia oli kylläkin jo silloin veneissä käytössä.
Tarkkuuden kanssa oli silloin haasteena mm. se, että eri kartoilla oli eri koordinaatistot, mm. Suomen KKJ, joita plotterit eivät aina automaattisesti tunnistaneet . Tämä saattoi johtaa 0,1 mpk virheeseen, ellei huomioinut asiaa. Nyt on meilläkin WGS84 käytössä ja tältä osin homma helpottunut.
Decca suljettiin Euroopassa vuonna 2000.- Ruuvaaja
Asensin ensimmäisen plotterin 1983. Siinä oli liitettynä satku, Omega ja Loran-C. Lisänä oli diginauhuri, johon sai asioita talteen. Koko ja hinta oli tosin kauppalaivaluokkaa, mutta tekniikka oli olemassa. "Itämaan Tietäjät" olivat niistä innoissaan ja niitä ruuvattiin muutamaan Super-Atlantic -luokan kalatehtaaseen, semmosiin likaisiin, ruosteisiin ja pahanhajuisiin.
Wärtsilässä rakennettiin Shaahille risteilijä ja sinä oli ihan kaikki navigointivehkeet mitä vain rahalla sai. Sen kippari ei tosin koskaan oppinut niitäKÄÄN käyttämään...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1448049Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde432111Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja252030- 921680
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811617Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071060Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5999- 52977
- 24918
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28850