Olin narsistien kynsissä syntymästäni (60-luvulta) saakka, ensin vanhemmat, sitten opiskelu ja työkaverit, satunnaiset kohtaamiset, tutut ja kumppanit.
Ei ollut narsismista kertovia kirjoja niinkuin nyt on, eikä nettiä ei edes tällaista palstaa, josta olisi tiedon saanut. Ilmapiiri oli toisenlainen. Ei vaan tullut vastaan mitään, joka olisi sanoittanut kokemani niin kuin nykyään.
Vaikka itsellä oli aina huono olo narsistien seurassa ja oma intuitio hälytti, aiheesta ei puhuttu eikä vain tiennyt mistä on kyse.
Jos olisi ollut se tieto mikä nyt, olisin varmasti jättänyt aikaa tuhlaamatta vääriin ihmisiin.
Luen näitä koska yritän parantua traumoista, vaikka en käytännössä ole kurjatyyppien talutushihnassa tai kauko/lähiohjauksessa enää.
Siksi ihmettelen, nyt kun ilmiöstä on tietoa, miksi kukaan oikeasti ENÄÄ viitsii tuhlata aikaa niihin? Postuumi päänselvittely on eri asia, mutta että käytännössä vielä sietäisi huonoa kohtelua?
Ei ollut narsismista kertovia kirjoja niinkuin nyt on, eikä nettiä ei edes tällaista palstaa, josta olisi tiedon saanut. Ilmapiiri oli toisenlainen. Ei vaan tullut vastaan mitään, joka olisi sanoittanut kokemani niin kuin nykyään.
Vaikka itsellä oli aina huono olo narsistien seurassa ja oma intuitio hälytti, aiheesta ei puhuttu eikä vain tiennyt mistä on kyse.
Jos olisi ollut se tieto mikä nyt, olisin varmasti jättänyt aikaa tuhlaamatta vääriin ihmisiin.
Luen näitä koska yritän parantua traumoista, vaikka en käytännössä ole kurjatyyppien talutushihnassa tai kauko/lähiohjauksessa enää.
Siksi ihmettelen, nyt kun ilmiöstä on tietoa, miksi kukaan oikeasti ENÄÄ viitsii tuhlata aikaa niihin? Postuumi päänselvittely on eri asia, mutta että käytännössä vielä sietäisi huonoa kohtelua?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.