Jos vene sortaa jokaista sataa metriä kohden kolme metriä, niin kuinka pitkän matkan se kulkee kilometrin matkalla, kun määränpää saavutetaan tavoitteen mukaisesti?
Kuinka tuo lasketaan? Tuskin ainakaan yhteenlaskulla vai miten?
Kysymys sortamisesta ja matkasta
Sortovuosikas
28
89
Vastaukset
- Pythagoraalla
Vene kulkee noilla lähtötiedoilla eteenpäin vähintään 1000,4 metriä ja sivuttain vähintään 30 metriä eli yhteensä vähintään 1030,4 metriä.
- tarkkuutta
Siis vene kulkee sortaen tuon hypotenuusan verran eli 1000,4 metriä. Kyllähän tuo 3 metrin sorto sadalla metrillä on varsin pieni.
- MitaanTietamaton
Vene kulkee kilometrin matkalla kilometrin verran, joskin hivenen kylkimyyryä.
- MaaliinAsti
tarkkuutta kirjoitti:
Siis vene kulkee sortaen tuon hypotenuusan verran eli 1000,4 metriä. Kyllähän tuo 3 metrin sorto sadalla metrillä on varsin pieni.
Ei.
Jos vene kulkisi vain tuon hypotenuusan verran, se jäisi 30 metrin päähän tavoitteestaan. :-) - maalinohijo
MaaliinAsti kirjoitti:
Ei.
Jos vene kulkisi vain tuon hypotenuusan verran, se jäisi 30 metrin päähän tavoitteestaan. :-)Eikä jäisi, vaan olisi mennyt jo 40 cm ohi tavoitteen. Tavoitteeseen kun oli tasan 1000 metriä.
- SortoOnAina
maalinohijo kirjoitti:
Eikä jäisi, vaan olisi mennyt jo 40 cm ohi tavoitteen. Tavoitteeseen kun oli tasan 1000 metriä.
Vene kulkee kaikissa tapauksissa sorton vuoksi 30 metriä sivulle, kulkusuunnasta riippumatta. Sen verran se siis menee maalin ohi, ellei tätä matkaa ajeta vastakkaiseen suuntaan.
- PArhauttaja
Riippuu myös siitä, kompensoidaanko sortoa ohjaamalla "ylös" suhteessa määränpäähän, jos tuuleen nousukyky ja muut olosuhteet (mm. aallokko, virtaus ja nopeus pohjan suhteen) sallivat...
tarkkuutta kirjoitti:
Siis vene kulkee sortaen tuon hypotenuusan verran eli 1000,4 metriä. Kyllähän tuo 3 metrin sorto sadalla metrillä on varsin pieni.
Siis neliöjuuri lausekkeesta: 1000 toiseen 30 toiseen.On noin 1000,449 ...m
Kulkee siis hypotenuusan verra kuten tarkkuutta sanoo. Hypotenuusa on suorakulmaisen kolmion pisin sivu.- EiKuljeSuoraan
lihamylly1 kirjoitti:
Siis neliöjuuri lausekkeesta: 1000 toiseen 30 toiseen.On noin 1000,449 ...m
Kulkee siis hypotenuusan verra kuten tarkkuutta sanoo. Hypotenuusa on suorakulmaisen kolmion pisin sivu.Muuten hyvä, mutta sorto aiheuttaa juuri sen, että vene ei kulje suoraan. Ei hypotenuusaa eikä mitään muutakaan suoraa pitkin.
- Kamelinvarppas
Miten te tuon sorron käytännössä huomioitte. Suurin liikkein ennakoiden vai pienin liikkein korjaten?
Yritys selittää:
http://prnt.sc/cbo9fb- MitaanTietamaton
Näinä plotteriaikoina tasaisissa olosuhteissa todellisen kulkusuunnan kertoo plotteri. Kölisuunta poikkeaa tällöin sorron verran.
Ennen plotteria ohjaussuunta oli eteenojennetun käden 1-5 sormenleveyttä olosuhteista riippuen, kun maisema oli näkyvissä. - JaakkoMylä
Miten paljon autopilotti korjailee? Lisääkö se vastusta? Hidastaako se enemmän kuin jos purjehtisi loivasti edestakaisin?
- TS36
Entä minkälainen kaari tulee, jos keula pidetään koko ajan kohteeseen? kuinka pitkä on kaaren pituus? Entä miten, jos on sivuvirta? paljonko kaaret poikkeavat toisistaan?
- TS36
Keula koko ajan kohteeseen. En kykene muodostamaan tuohon funktiota.
Graafisella likimääräisellä ratkaisulla, matka olisi noin 60 senttimetriä pidempi, suurin sivupoikkeama suoralta reitiltä 12 metriä noin 650 metrin kohdalla. - uskottavaa
TS36 kirjoitti:
Keula koko ajan kohteeseen. En kykene muodostamaan tuohon funktiota.
Graafisella likimääräisellä ratkaisulla, matka olisi noin 60 senttimetriä pidempi, suurin sivupoikkeama suoralta reitiltä 12 metriä noin 650 metrin kohdalla.Funktio tuntui heti kättelyssä sen verran vaivalloiselta muodostaa, etten edes aloittanut.
- 1000m
Vaikkei Mitään.Tietämätön mitään tiedäkään, hän silti tiesi ensimmäisenä oikean vastauksen. Vene kulkee tasan kilometrin, mutta kölisuunta poikkeaa muutaman asteen kohteen suunnasta.
Ei siis tehdä mitään isoja eikä pieniä korjauksia pitkin matkaa, vaan korjataan suuntaa jo lähtötilanteessa. Normaali autopilotti ohjaa annettua kompassisuuntaa, eikä tee siihen mitään korjauksia. Voi se myös ohjata annettuun reittipisteeseen ja silloin se ohjaa tarpeen vaatimaa COG:a, joka sisältää korjauksen kompassisuuntaan.- Venesortta
Mutta jos vene sortaa, ei se silloin kulje kylkimyyryä suoraan, vaan se ajautuu suoralta linjalta sivuun. Jos sorto pystytään kompensoimaan, silloin se voi kulkea suoraa linjaa, mutta aloituksessa kysyttiin tilannetta, jossa vene sortaa.
- 1000m
Venesortta kirjoitti:
Mutta jos vene sortaa, ei se silloin kulje kylkimyyryä suoraan, vaan se ajautuu suoralta linjalta sivuun. Jos sorto pystytään kompensoimaan, silloin se voi kulkea suoraa linjaa, mutta aloituksessa kysyttiin tilannetta, jossa vene sortaa.
Sorto tapahtuu veden, ei pohjan suhteen. Siksi kulkulinja on suora. Edes veden suhteen ei matkaa tule lisää, mutta tehdään veteen enemmän pyörteitä.
- retkipurjehtija
Hieman kompainen kysymys. Jos sorto määritellään veneen kölilinjan ja tosisuunnan väliseksi kulmaksi, niin eihän tuo kuljettu matka mihinkään muutu.
Jos taas sorto määritellään ajautumiseksi kulkusuunasta sivuttain, niin kylkimyyryä kulkeva vene ei varsinaisesti sorra, vaan tuo sorto on kompensoitu sen kulusta pois.
En tiedä, mikä on se "virallinen" sorron määritelmä. :)- retkipurjehtija
Lisään vielä, että kylkimyyryä kulkeva vene kylläkin kulkee veden suhteen tuon 30m pidemmän matkan, vaikka ei pohjan suhteen. Siksi se on samalla nopeudella (veden suhteen) perillä sortamatonta venettä hieman myöhemmin.
- 1000m
retkipurjehtija kirjoitti:
Lisään vielä, että kylkimyyryä kulkeva vene kylläkin kulkee veden suhteen tuon 30m pidemmän matkan, vaikka ei pohjan suhteen. Siksi se on samalla nopeudella (veden suhteen) perillä sortamatonta venettä hieman myöhemmin.
Sorto määritellään asteina, ei metreinä. Eikä edes veden suhteen matkaa tule lisää, veneen ympärillä oleva vesihän ilman virtaa pysyy pohjan suhteen paikoillaan. Jopa loki mittaa periaatteessa aavistuksen 1000 m lyhyemmän matkan, koska virtaus tulee anturille vinosti ja anturin suuntainen virtauskomponentti pienenee. Tämä on tietenkin vain täysin teoreettista.
- Joakim1
retkipurjehtija kirjoitti:
Lisään vielä, että kylkimyyryä kulkeva vene kylläkin kulkee veden suhteen tuon 30m pidemmän matkan, vaikka ei pohjan suhteen. Siksi se on samalla nopeudella (veden suhteen) perillä sortamatonta venettä hieman myöhemmin.
Ei se kulje 30 m pidempää matkaa vain kulkee sitä hypotenuusaa pitkin 44 cm pidemmän matkan. Tähdätessä 30 m yli eli päätyessä oikeaan paikkaan matka on tietysti sama 1000 m kuin ilman sortoakin. Vaihtoehtoisesti tietysti voi ajaa ensin sen 30 m ohi ja tehdä 90 asteen mutkan, jolloin toki tulee se 30 m ylimääräistä matkaa.
Jos sorto aiheutuu virtaavasta vedestä, veneen nopeus kasvaa. Eli A->B välin ollessa 1000 m, pitää tähdätä 30 m vastavirtaan ja samassa ajassa kuin oltasiin ilman virtaa perillä ollaankin 44 cm pidemmällä.
Jos sorto tuleekin purjeiden aiheuttamasti sivuttaisvoimasta, pitää ensin määritellä nopeus. Onko nopeus kölilinjan vai kulkusuunnan suuntainen? - retkipurjehtija
Tässä viilataan nyt pilkkua siitä, miten veneen kulkema matka veden suhteen määritellään. Jos se määritellään veneen keskipisteen siirtymänä, niin tulos on eri, kun jos se määritellään kölin ohi virtaavan suhteen. Se kun joutuu kylkimyyryssä tekemään pidemmän matkan veneen vinon asennon vuoksi. Eli jos lokin siipipyörä on esim. pohjassa kölin juuressa, niin se näyttää tuon 0,4m enemmän.
- vaikka.pakilla
Eihän matka siitä muutu, vaikka ajettaisiin ohjauspotkureilla köli poikittain, kunhan pidetään COG jatkuvasti oikeana. Poikittain kulkiessa loki vain näyttäisi nollamatkaa ja nopeutta.
- Ovirtaa
Joakim1 kirjoitti:
Ei se kulje 30 m pidempää matkaa vain kulkee sitä hypotenuusaa pitkin 44 cm pidemmän matkan. Tähdätessä 30 m yli eli päätyessä oikeaan paikkaan matka on tietysti sama 1000 m kuin ilman sortoakin. Vaihtoehtoisesti tietysti voi ajaa ensin sen 30 m ohi ja tehdä 90 asteen mutkan, jolloin toki tulee se 30 m ylimääräistä matkaa.
Jos sorto aiheutuu virtaavasta vedestä, veneen nopeus kasvaa. Eli A->B välin ollessa 1000 m, pitää tähdätä 30 m vastavirtaan ja samassa ajassa kuin oltasiin ilman virtaa perillä ollaankin 44 cm pidemmällä.
Jos sorto tuleekin purjeiden aiheuttamasti sivuttaisvoimasta, pitää ensin määritellä nopeus. Onko nopeus kölilinjan vai kulkusuunnan suuntainen?>>Jos sorto aiheutuu virtaavasta vedestä, veneen nopeus kasvaa. Eli A->B välin ollessa 1000 m, pitää tähdätä 30 m vastavirtaan ja samassa ajassa kuin oltasiin ilman virtaa perillä ollaankin 44 cm pidemmällä.
Ei päde, veneen nopeus (pohjan suhteen) voi virran takia kasvaa tai hidastua. Tai pysyä samana.
Koska virtaava vesi voi tulla muustakin suunnasta kuin 90 astetta sivulta. Vesivirta voi tulla vinottain edestä tai takaa.
"Sorto 30m 1000m metrin matkalla" kun ei kerro mitään virtakomponentin suunnasta eikä nopeudesta. Eikä veneen ilman-virtaa-nopeudesta. - Sortoajariistoa
Mehän emme tietenkään tähtää 30 metriä maalia ylempänä olevaan kohteeseen , vaan otamme suunnan, jossa matkaan lähtiessä 30 metriä maalia ylempänä oleva kohde on.
Silloin päädymme maaliin, ja kuljettu matka on lähtöpisteen ja maalin välinen etäisyys. Sen voi mitata kartasta.
Aloittajan viestin oletuksilla ei tarvita tietoa aluksen nopeudesta tai virtakomponentin suunnasta ja nopeudesta. Vektori vasemmalle on 30 metriä ja eteenpäin 1000 m jonkin ajanjakson kuluessa tuota kilometrin pätkää kohden. Sortokulma olisi tuolla kai jotain 1,7 astetta eli aika vähän. Alussa mainittu suunta olisi siis maalin suunta 1,7 astetta. (Eranto ja eksymä oletettu nollaksi.) - retkipurjehtija
vaikka.pakilla kirjoitti:
Eihän matka siitä muutu, vaikka ajettaisiin ohjauspotkureilla köli poikittain, kunhan pidetään COG jatkuvasti oikeana. Poikittain kulkiessa loki vain näyttäisi nollamatkaa ja nopeutta.
Kuten sanoin, niin se riippuu ihan siitä, miten tuo matka veden suhteen määritellään. Jos se määritellään siksi, mitä lokilla voi käytännössä mitata, on tulos eri kuin jos se määritellään alla olevan vesimassan "keskipisteen" mukaan.
Lisäksi, jos sorrossa (esim. virtauksessa) on kölin suuntainen komponetti (mitä me emme tiedä, kun nopeudesta ei ole mitään mainintaa) niin matka veden suhteen voi olla ihan eri kuin matka pohjan suhteen.
Tä? Kilometrin matkalla liikutaan kilometri, paitsi jos sorto arvioidaan väärin, jolloin ei liikuta suoraan kohti maalia. Vene liikkuu suoraan, sorto otetaan huomioon siten, että kippari venekohtaisen ja yleisen kokemuksensa perusteella osaa pitää veneen keulan sorron verran sivussa. Jos tuuli on tiukan vastainen, johtaa suuri sorto piinaamiseen ja vauhdin alentumiseen tuulikulman muuttuessa epäedullisemmaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387735Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381945Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251910- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801555Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104988- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4889Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28820- 34802