Satuttaminen on taitolaji. Sitä ei unohda koskaan. Ei ne sanat vaan teot. Ne koskettaa yhä.
Kerran riittää.
omavalta
18<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Niinkö?...kun sua on satutettu. Et ole oppinut mitään. Vaan pyörä jatkaa pyörimistään...
Siinä täytyy olla rakkautta
siinä täytyy olla unelmii
mannapuuroa ja mansikkaa
juuri oikeenlaista kemiaa
sen täytyy joskus satuttaa
sen täytyy voida naurattaa
ei siitä muuten mitään tuliskaan
ilman oikeenlaista kemiaa
Miksi haluat satuttaa toisia ihmisiä?
Kuvitteletko että maailmasta tulee sitten parempi paikka?
Niin tekevät.
Sanomattomuuskin on teko.
Ei ole.
Sanomattomuus on sitä ettei tiedä miten sanoa asia. Luuletko sinä että ihmiset tahallaan haluaa pitää vaikeita asioita sisällään.
Niin jos ei pysty puhetta aloittamaan niin mitään ei tule tapahtumaankaan.
Luulen, koska itsehän teen sen tahallani enkä ole ihminen.
Ja paskat. Välinpitämättömyyttä..
Tällä palstalla oleva onkin hirveen välinpitämätön ja mahdottoman sanaton.
Voi jee, me on keksitty ikiliikkuja.
Hiljaisuus on pahinteko...
Voi ollakin, mutta sellaisilla asioilla ei kannata leikkiä.
Onko sinulta koskaan kuollut läheinen ihminen? Joku jota rakastat?
Sen tuskan kun käyt läpi niin kielenkantasi höltyvät kummasti.
Ja asiayhteys oli mikä?... Perusteletko?
Ootteko tulleet ajatelleeksi, että joskus sattuu niin stanasti, että silloin on mieluummin ihan hiljaa. Kaikille täällä ja tuolla ja jokapuolella. Pakkoko sitä jlauta on koko ajan mölyttävä. Sitten kun se pahin tuska vähän hellittää, voi ehkä sanoakin jotain, jonnekin, jollekin. Ja ei, nyt ei ole kyse mistään fyysisestä sattumisesta.
Ihmiset ovat erilaisia. Kenenkään tuntemuksia aliravioimatta jokaisella on oma tapansa reagoida tilanteisiin.
just se mölyapinoiden lauma aiheuttaa pahaa oloa
Sellainen on vaan ikävää, että patoaa ne tunteensa sisäänsä ja saa aikaan itseensä tunnelukkoja, jotka vaikuttaa siihen omaan toimintaan ja käytökseen jatkossa. Mene vaikka juoksemaan mehtään ja huuda tunteesi ulos mieluummin kuin ole hiljaa.
Komppaan...tai huuda vaik jollekkin joka ei varmasti siitä murru vaan ymmärtää...sitä on rakkaus.
Juu. No kiitti vaan. Tämä ei ole asia joka huutamalla helpottaisi. Kiitokset anyway. Löydän varmasti purkukeinon, mutta se ei ole huutaminen.
Voimia. Toivottavasti löydät keinon jolla saat olosi helpottumaan, itse tiedät parhaiten mikä auttaa.