että suurimmat ongelmat kommunikaatiossa ihmisten kanssa on johtuneet siitä, että olen yliarvioinut heidän ymmärryksentason. En suinkaan ole aliarvioinut heitä vaan päinvastoin. En voinut ennalta edes ajatella miten alhaisella tasolla joidenkin tietoisuus itsestään ja ympäröivästä maailmasta on. Eikä mikään tunnu avaavan heitä näkemään itseään selvemmin tai sitten se on vain tuskaisen hidasta. Ei auta suora puhe, ei suora toiminta. Olen vain menettänyt toivon joidenkin tuttavienkin suhteen. Eivät he varmaan tässä elämässä tajua edes tätä vähää mitä itse luulen tietäväni.
Olen tullut siihen tulokseen,
mitenjaksaisiyrittää
15<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ehkä heitä ei vaan kinosta. Tämähän voi olla yksi syy. On tietenkin muitakin syitä, vaikkapa juurikin ne tasot, varsinkin tuntemattomien kanssa. Ei voi tietää. Koskaan.
Suuri osa on valitettavasti sellaisia, kuin edellä kerrot. Öitä nyt.
Resurssit ovat rajalliset. Harva jaksaa yrittää olla superihminen koko ajan.
Loppukommentti oli aika hyvä:
"Eivät he varmaan tässä elämässä tajua edes tätä vähää mitä itse luulen tietäväni."
Kyllä kyllä, mitä itse LUULET tietäväsi.
Meitä tyhmiä riittää. Kannattaa hakea älyllistä seuraa maan ulkopuolelta. Hyvää huomenta, tästä päivästä tulee hieno päivä. Keitänpä kahvit ja hiljalleen työn pariin.
Sitten, kun kävelet kadulla ilta myöhään ja joku vaikka ryöstää sinut, niin etkä pety?
Karkeruus ei minnekkään kanna, mutta kyllä pettyä saa.
En pety. Tilanne on odotettavissa ja hyvinkin ennakoitavissa. En todellakaan pety. Onneksi ei pahemmin ole sattunut. En usko ihmisten olevan ihmistä kummempia. Älä odota liikaa, et pety niin pahasti.
ei tässä kauheasti odotella mitään.
Käsitin joskus lapsien tekemisen olevan yksi suomalaisen miehen päätehävistä ja kun nyt olen tajunnut ettei sellaisia kannata hankkia, niin elämässä ei oikeastaan ole mitään odottamisen arvoista.
älkää pahastuko, mutta näin se on minulla.
Mä en tiedä mikä Jeesusmainen martyyritunne minulle tuli, kun huomasin, kuinka älytöntä ja tiedostomatonta sakkia OIKEASTI SUURIN OSA ON !
Jumalauta,mitä lammaslaumaa. haluan olla, kuin he ! säästyy pääkoppa kärsimyksiltä. Tämä vain ehkä minun risti jota kannan.
ja se kuinka välinpitämätäntä ja asioihin kantaaottamatonta monet on maailman asioihin, Not nyt ne pelkää sitä mistä varoitin. Ja meno menee tulevaisuudessa vain huonommaksi.
Yhtä lailla jotkut voivat ajatella sinusta vaikka, että olet yksi raukkamaisimmista ihmisistä, joita he ovat joutuneet kohtaamaan. Näin voidaan ajatella sellaisistakin, jotka mieltävät itsensä erityisen humaaneiksi, mutta joiden empatia suosii tosiasiassa toisia toisten kustannuksella, kuten ihmisellä aina tapaa.
Ei välttämättä. Ihminen voi olla vaan niin keskittynyt niihinboman elämänsä asioihin.
Kaikki ei pyöri sun ympärillä.
Lukuunottamatta niitä jotka elävät toisten kautta ja työntävät nenänsä
Mää tosennäköisesti kuulun just noihin mainitsemiisi älyn käytön alisuorittajiin. Siksi varmaan usein tunnen itseni ulkopuoliseksi yai erilaiseksi, kuin muut. En vaan ymmärrä aina, missä mennään..
Keskivertoihminen yliarvioi itsensä ja omat ajatuksensa ja samalla aliarvioi muut.
Jos tuo teoria pitäisi paikkaansa, en kuuluisi keskivertoihmisiin. Ehkä se on jotain oikeassa olemista. Yleensä ihminen on valinnut mielipiteensä niiden arvojen mukaisesti, joita itse pitää oikeana.