No niin. Mentiin tänään neljänsadan kilometrin päähän hakemaan
melkoisen harvinaista M Sport '78 härveliä.
Auto on rekisteröimätön, ja hinnaksi sovittiin puhelimitse
700mk.
Auto kuulosti puhelimessa melkoisen lupaavalta, ja olinkin jo
päättänyt että niin karsea se ei voi olla etteikö se kelpaisi.
Mutta miten kävikään..
Ensinnä konehuone.
Ulkonäköä lukuunottamatta tuo oli kyllä just sitä miti piti
ollakin, juuri tähän autoon tarkoitettu 1.3 moottori, vetoakselit,
moottorin kiinnitys ja kaikki oli just sitä mitä pitikin. Eli
auto todellakin oli just tuo 1300 M Sport mikä sen pitikin olla.
Mutta aika kuppainenhan se kuitenkin oli sieltäkin. Virranjakaja
ja tulpanjohdotkin puuttuivat, vaikka myyjä oli luvannut laittavansa
koneen ajokuntoon siiheksi kunnes tulemme.
Ja sitten alkaa tämä shokkiosasto.
Kysyin puhelimessa että mitenkäs sisustus, kojelauta ja sen sellaiset,
että onko ne täydelliset (=ei puutu mitään) ja missä kunnossa. Tämä
sen takia että noita M -mallin sisustuksen osia ei juurikaan mistään
saa jos jotain puutteita on.
No, alla oleva näkymä oli myyjän mielestä 'kyl siin on kaikki paikallaa
ja must se on kyl ihan siistissä kunnossa'
No, sallikaa mun olla eri mieltä. Ratista (ilmeisesti 5 vuotta uudemmasta
autosta?) puuttuu keskiö, ovipahvit (M-mallin harvinaiset ovikotelolliset) on
raiskattu, penkinpäälliset aivan karmeat eikä mitään tietoa
alkuperäisistä jakkaroista. Seinästä puuttuu paneli ja piuhaa sun muuta
roikkuu pitkin ja poikin. Mittaristo sensijaan oli just mitä pitääkin,
jälleen harvinainen komponentti. Kun taas. Näiden erikoisempien mallien
kojelautakin oli aivan päin persettä. Viiltoja ja halkeamia oli siellä sun täällä.
Takapenkin kunto - tai olemassaolo ylipäätänsä - jäi selvittämättä
koska takaosasto oli aivan täynnä kaikenlaista romua joka ei käsittääkseni
kuulu tähän autoon.
Huoh.
Seuraavaksi tulee suurinpiirtein koko homman kohokohta. Puhelimessa olin
tiedustellut hitsaushommien tarpeellisuutta. No, alusta oli kuulemma
ehjä (en edes vaivautunut katsomaan), ja peltitöitä olisi ollut
lähinnä paksissa ja takakaarissa - jotka nekin oli joskus jo vaihdettu.
Mutta tsiigatkaa nyt tota..
HUOH!! Ja homma eikun paranee. Olin tuossa vaiheessa jo jokseenkin kuumana
auton kunnon ja ajettujen kilometrien suhteen ja sanoinkin ihan selkeesti
käsitykseni että 'täähän on kyllä aika hyvin paljon enemmän päin persettä
ku mitä mä edes uskalsin oottaa. kannattaisi ehkä mahdolliselle seuraavalle
katsomaan tulevalle sanoo suoraan luurissä että täähän on ihan läpimätä
paska koko hoito'. JOhon myyjä
No ei tää kyl mikää läpimätä oo....
Vittu haha :-)
Ja kun saavuimme pihaan, pahat tulivat mieleeni jo ensinäkemästä joka
oli suurinpiirtein tämänkaltainen
Mä kyllä tiesin ettei siinä ole umpiota eikä puskureita kiinni, mutta
jotenkin heti tuntui että nyt on ajettu ekat turhat 400km ja toiset
samanlaiset on vielä edessä.
Olin puhelimitse kysellyt myös auton väriä ja maalipinnan kuntoa ja vastaus
oli että se on vihreä ja sitä 'on vähä paikkamaalailtu sielt sun täält'.
No, en sitten tiedä menikö myyjällä sanat sekaisin, oisko se tarkottanu että
auto on musta ja sitä on paikkamaalailtu sieltä sun täältä.
Vilkaisu tästä kulmasta vielä ja sitten eikun kotia kohti. Ilman sitä
M 1300 Sport seitenkasia jonka takia pari viimistä yötä jäivät
vähän vähäunisiksi.
Että noin.
Tässä vaiheessa tahtoisin vielä teroittaa että mä en todellakaan
kuvitellut saavani tällä hinnalla (700mk) pakasta vedettyä autoa, mutta
käsittääkseni mulla oli oikeus odottaa edes jotakuinkin sellaista autoa
jollaisesta puhelimessa oli ollut puhetta.
Ja muita hassuja (??) juttuja jotka tuli eteen tossa noin 5 min aikana jonka
tuolla vietimme.
Kun sanoin tuosta halkeilleesta kojetaulusta, myyjä kertoi että sillä on
samanlainen ehjäkin. Kysyin että missä se on, ja vastaus oli joku
paikan nimi joka ei todellakaan sanonut mulle yhtään mitään.
Ja toinen huippukohta. Siinä vaiheessa kun myyjälle oli selvinnyt että
mä en aijo ostaa sitä kun se on niin paska, se tuumasi että 'no mut
ethän sä tarvi täst ku tekniikan, korinumerot ja paperit' ... Yeah rite,
sanoisin.
Näin siis tällä kertaa..
Edelleenkin siis hakusessa 76-83 M Sport malli, konevikainen tai
muuten projektikuntoisen (kori ja sisustus saisi olla hieman paremmat kuin
yllä) hintainen.
Ja koska noita voi olla vaikea löytää, olen valmis tyytymään myös ihan
karvalakkimalliin kunhan on niin vanha että siinä on vielä jalalla
poljettava pissapoika, eli ilm. 76-78?
Moi
P.S. Terveisiä Pihtiputaalle
melkoisen harvinaista M Sport '78 härveliä.
Auto on rekisteröimätön, ja hinnaksi sovittiin puhelimitse
700mk.
Auto kuulosti puhelimessa melkoisen lupaavalta, ja olinkin jo
päättänyt että niin karsea se ei voi olla etteikö se kelpaisi.
Mutta miten kävikään..
Ensinnä konehuone.
Ulkonäköä lukuunottamatta tuo oli kyllä just sitä miti piti
ollakin, juuri tähän autoon tarkoitettu 1.3 moottori, vetoakselit,
moottorin kiinnitys ja kaikki oli just sitä mitä pitikin. Eli
auto todellakin oli just tuo 1300 M Sport mikä sen pitikin olla.
Mutta aika kuppainenhan se kuitenkin oli sieltäkin. Virranjakaja
ja tulpanjohdotkin puuttuivat, vaikka myyjä oli luvannut laittavansa
koneen ajokuntoon siiheksi kunnes tulemme.
Ja sitten alkaa tämä shokkiosasto.
Kysyin puhelimessa että mitenkäs sisustus, kojelauta ja sen sellaiset,
että onko ne täydelliset (=ei puutu mitään) ja missä kunnossa. Tämä
sen takia että noita M -mallin sisustuksen osia ei juurikaan mistään
saa jos jotain puutteita on.
No, alla oleva näkymä oli myyjän mielestä 'kyl siin on kaikki paikallaa
ja must se on kyl ihan siistissä kunnossa'
No, sallikaa mun olla eri mieltä. Ratista (ilmeisesti 5 vuotta uudemmasta
autosta?) puuttuu keskiö, ovipahvit (M-mallin harvinaiset ovikotelolliset) on
raiskattu, penkinpäälliset aivan karmeat eikä mitään tietoa
alkuperäisistä jakkaroista. Seinästä puuttuu paneli ja piuhaa sun muuta
roikkuu pitkin ja poikin. Mittaristo sensijaan oli just mitä pitääkin,
jälleen harvinainen komponentti. Kun taas. Näiden erikoisempien mallien
kojelautakin oli aivan päin persettä. Viiltoja ja halkeamia oli siellä sun täällä.
Takapenkin kunto - tai olemassaolo ylipäätänsä - jäi selvittämättä
koska takaosasto oli aivan täynnä kaikenlaista romua joka ei käsittääkseni
kuulu tähän autoon.
Huoh.
Seuraavaksi tulee suurinpiirtein koko homman kohokohta. Puhelimessa olin
tiedustellut hitsaushommien tarpeellisuutta. No, alusta oli kuulemma
ehjä (en edes vaivautunut katsomaan), ja peltitöitä olisi ollut
lähinnä paksissa ja takakaarissa - jotka nekin oli joskus jo vaihdettu.
Mutta tsiigatkaa nyt tota..
HUOH!! Ja homma eikun paranee. Olin tuossa vaiheessa jo jokseenkin kuumana
auton kunnon ja ajettujen kilometrien suhteen ja sanoinkin ihan selkeesti
käsitykseni että 'täähän on kyllä aika hyvin paljon enemmän päin persettä
ku mitä mä edes uskalsin oottaa. kannattaisi ehkä mahdolliselle seuraavalle
katsomaan tulevalle sanoo suoraan luurissä että täähän on ihan läpimätä
paska koko hoito'. JOhon myyjä
No ei tää kyl mikää läpimätä oo....
Vittu haha :-)
Ja kun saavuimme pihaan, pahat tulivat mieleeni jo ensinäkemästä joka
oli suurinpiirtein tämänkaltainen
Mä kyllä tiesin ettei siinä ole umpiota eikä puskureita kiinni, mutta
jotenkin heti tuntui että nyt on ajettu ekat turhat 400km ja toiset
samanlaiset on vielä edessä.
Olin puhelimitse kysellyt myös auton väriä ja maalipinnan kuntoa ja vastaus
oli että se on vihreä ja sitä 'on vähä paikkamaalailtu sielt sun täält'.
No, en sitten tiedä menikö myyjällä sanat sekaisin, oisko se tarkottanu että
auto on musta ja sitä on paikkamaalailtu sieltä sun täältä.
Vilkaisu tästä kulmasta vielä ja sitten eikun kotia kohti. Ilman sitä
M 1300 Sport seitenkasia jonka takia pari viimistä yötä jäivät
vähän vähäunisiksi.
Että noin.
Tässä vaiheessa tahtoisin vielä teroittaa että mä en todellakaan
kuvitellut saavani tällä hinnalla (700mk) pakasta vedettyä autoa, mutta
käsittääkseni mulla oli oikeus odottaa edes jotakuinkin sellaista autoa
jollaisesta puhelimessa oli ollut puhetta.
Ja muita hassuja (??) juttuja jotka tuli eteen tossa noin 5 min aikana jonka
tuolla vietimme.
Kun sanoin tuosta halkeilleesta kojetaulusta, myyjä kertoi että sillä on
samanlainen ehjäkin. Kysyin että missä se on, ja vastaus oli joku
paikan nimi joka ei todellakaan sanonut mulle yhtään mitään.
Ja toinen huippukohta. Siinä vaiheessa kun myyjälle oli selvinnyt että
mä en aijo ostaa sitä kun se on niin paska, se tuumasi että 'no mut
ethän sä tarvi täst ku tekniikan, korinumerot ja paperit' ... Yeah rite,
sanoisin.
Näin siis tällä kertaa..
Edelleenkin siis hakusessa 76-83 M Sport malli, konevikainen tai
muuten projektikuntoisen (kori ja sisustus saisi olla hieman paremmat kuin
yllä) hintainen.
Ja koska noita voi olla vaikea löytää, olen valmis tyytymään myös ihan
karvalakkimalliin kunhan on niin vanha että siinä on vielä jalalla
poljettava pissapoika, eli ilm. 76-78?
Moi
P.S. Terveisiä Pihtiputaalle
Vastaukset 8
Vanhimmat
Just, että ihan 700 markkaa?
Olisi kyllä jäänyt itsellänikin ostamatta. Eikö ole mitään rajaa bemu-kauppiaitten röyhkeydellä? sama juttu oikeestaan ollut itselläkin pari kertaa kun on ollut käytettyä ostamassa. Jatkossa vain uusia mutta bemuja kumminkin :)
Valitettavia tapauksia aikana, jolloin valokuvien ottaminen ja lähettäminen on helppoa ja ilmaista.
Muuan asia "hieman" oudoksuttaa. Elämme vuotta 2016 ja netti on kaikkialla ja suunnilleen kaikilla on digikamera joiden halposversiotkin tekevät varsin korrekteja kuvia ladultaan.
Miksi ei ole pyydetty myyjää ottamaan kattavat kuvat ja laittamaan niitä sähköpostilla pyytäen tarvittaessa lisäkuvia joistakin auton kohdista ja tämä ennen kuin edes lähdetään katsomaan vanhaa raatoa kauaksi.
... outo tarina ...
Ja kuviahan voi aina myös muokata,you now... Omin silmin näkee aina varmimman totuuden.
Olen hyvin surullinen monien harvinaisten automallien puolesta. Nuori omistaja haluaa rakentaa autosta "mekeemman" ja ymmärtämättömyyttään tekee peruuttamatonta vahinkoa. Autoon tehdään reikiä kaiuttimille ja muille laitteille. Alkuperäisiä osia, joita ei saa mistään, korvataan tarvikeosilla. Jousitusta ja renkaita muutetaan niin, että auton ilme muuttuu vähintäänkin oudoksi, ajo-ominaisuudet menetetään ja alustan osat joutuvat kovalle rasitukselle.
Autojen rakentelussa, korjaamisessa ja harrastamisessa ei olemitään väärää, päinvastoin. Toivoisin kuitenkin, että edes jotkut Bemarit säilyisivät alkuperäisinä. Nyt tuhoutumisvauhti on kova.
Baijerista ei kajahtanut tällä kertaa... :)
Emme eläneet nettiaikaa digikameroineen kun tuo oli myytävänä 700 markalla