Koirallemme on pennusta lähtien ollut läheisimmät ihmiset minä ja äitini. Uusia ihmisiä kohtaan se on hyvin varautunut.
Olimme kylässä muutaman päivän enon (äidin veli), ja hänen vaimonsa luona. Enon vaimoon koira suhtautui tavallisen epäluuloisesti (väisteli, saatto ruveta räkyttää äkkiliikkeitä ym). Mutta eno sai koirasta välittömästi ystävän - seuraavana päivänä nämä jo leikkipainivat ja koira köllötteli hänen vieressä sohvalla kuin olisivat tunteneet aina.
Saattoihan tämä toki muistakin syistä johtua, esim siitä että useimmiten eno istui sohvalla ja vaimonsa korkealla jakkaralla, ja ainakin tämän koiran on yleensä helpointa lähestyä sohvalla istuvia ihmisiä. Mutta jopa siihen nähden ystävystyminen oli poikkeuksellisen nopeaa.
Onko teilllä muilla vastaavia kokemuksia? Muistuttaako lähisukulaisten ominaishajut ehkä toisiaan ja vaikuttaako tämä koirien arvioon uudesta ihmisestä?
Olimme kylässä muutaman päivän enon (äidin veli), ja hänen vaimonsa luona. Enon vaimoon koira suhtautui tavallisen epäluuloisesti (väisteli, saatto ruveta räkyttää äkkiliikkeitä ym). Mutta eno sai koirasta välittömästi ystävän - seuraavana päivänä nämä jo leikkipainivat ja koira köllötteli hänen vieressä sohvalla kuin olisivat tunteneet aina.
Saattoihan tämä toki muistakin syistä johtua, esim siitä että useimmiten eno istui sohvalla ja vaimonsa korkealla jakkaralla, ja ainakin tämän koiran on yleensä helpointa lähestyä sohvalla istuvia ihmisiä. Mutta jopa siihen nähden ystävystyminen oli poikkeuksellisen nopeaa.
Onko teilllä muilla vastaavia kokemuksia? Muistuttaako lähisukulaisten ominaishajut ehkä toisiaan ja vaikuttaako tämä koirien arvioon uudesta ihmisestä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä minä olen huomannut koiristani, että se suhtautui lähisukulaisiini hyvin nopean tutustumisen jälkeen perheenjäseninä. Ajattelin silloin, että varmaan haistaa sukulaisuuden jotenkin.
Voihan tuollaista tietysti selittää muillakin seikoilla, mutta minullekin tuli siis kuitenkin heti mieleen tuo haistaminen.