Yliopisto vai amk?

Joo, siis sosiaali-alasta on kyse. Eli vastaava "linja" ois yliopistossa kai sitten sosiologia? Vai yhteiskuntatieteet? Vapautta kyllä todella kaipaan, mut pelottaa se hirveä lukemisen määrä!

Lukiostakin tuli lintsailtua aika paljon, mut kyllä mä oikeesti myös luin niitä aineita kotona, et sain ihan samat arvosanat aina olinpa sitten tunneilla tai en.

Pohdiskelija kirjoitti:

Joo, siis sosiaali-alasta on kyse. Eli vastaava "linja" ois yliopistossa kai sitten sosiologia? Vai yhteiskuntatieteet? Vapautta kyllä todella kaipaan, mut pelottaa se hirveä lukemisen määrä!

Lukiostakin tuli lintsailtua aika paljon, mut kyllä mä oikeesti myös luin niitä aineita kotona, et sain ihan samat arvosanat aina olinpa sitten tunneilla tai en.

Lue lisää

AMK:ssa sosiaalipuolelta valmistuu sosionomeja. Sosiologia määritellään taas Helsingin yliopisto sivuilla näin:

Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.

Joten sosiologia ja amk:n sosionomin tutkinnot eivät todellakaan ole toistensa vastatutkinnot.Huomaa myös se, että amk:ssa ei tutkita mitään, siellä valmistutaan ammattiin. Vastaava koulutusohjelma yliopistossa on sosiaalityö. Kannattaa selventää varmaan hiukan käsitteitä itselleen ennen kuin alkaa edes laittaa hakupapereita.

Pohdiskelija kirjoitti:

Joo, siis sosiaali-alasta on kyse. Eli vastaava "linja" ois yliopistossa kai sitten sosiologia? Vai yhteiskuntatieteet? Vapautta kyllä todella kaipaan, mut pelottaa se hirveä lukemisen määrä!

Lukiostakin tuli lintsailtua aika paljon, mut kyllä mä oikeesti myös luin niitä aineita kotona, et sain ihan samat arvosanat aina olinpa sitten tunneilla tai en.

Lue lisää

Kannattaisi ottaa edes hitusen selvää ennen kuin mokaa kympillä.

Hanna kirjoitti:

Kannattaisi ottaa edes hitusen selvää ennen kuin mokaa kympillä.

No sikshän mä kysyin kun en ollut varma.
Vai eikö netin kautta saa ottaa asioista selvää?

Pohdiskelija kirjoitti:

No sikshän mä kysyin kun en ollut varma.
Vai eikö netin kautta saa ottaa asioista selvää?

Itse en tosin ensin kyselisi mistään keskustelupalstalta vaan selailisin yliopistojen ja amk:n sivut ja opinto-oppaat lävitse...

voit nähdä että yliopiston järkevät alat ovat kyllä arvostettuja suhteessa ammatillisiin..FM.thän lukevat(mielestään) mielenkiintoista tietoa jostakin kehitysmaabiologiasta...sitten kuvittelevat että joku haluaa palkata heidät siitä....Palkkaus ja työllistyminenhänm ovat täysin kiinni alasta. Mikään ei tietenkään takaa ja teoreettisesti ajateltuna ehkei myös poissulje mitään.

hchj kirjoitti:

voit nähdä että yliopiston järkevät alat ovat kyllä arvostettuja suhteessa ammatillisiin..FM.thän lukevat(mielestään) mielenkiintoista tietoa jostakin kehitysmaabiologiasta...sitten kuvittelevat että joku haluaa palkata heidät siitä....Palkkaus ja työllistyminenhänm ovat täysin kiinni alasta. Mikään ei tietenkään takaa ja teoreettisesti ajateltuna ehkei myös poissulje mitään.

Lue lisää

Tämän kyllä tiedän, että FM-tutkinto on perseestä. Oli ala sitten kehitysmaabiologia tai (kuten minulla) matematiikka.

Vertasinkin "hyödyllistä" yliopistotutkintoa (DI, KTM) vastaavaan AMK-tutkintoon (AMK-insinööri, tradenomi, datanomi). Voi olla, että palkkauksessa on pieni ero, mutta ei ehkä kaiken vaivan arvoinen, kun ottaa huomioon pidemmän opiskeluajan, kaiken turhan teoreettisen paskan (jaksan edelleen tästä jauhaa) mitä yliopistossa on, ja lisäksi paljon vaikeamman sisäänpääsyn.

Lähinnä arvostuksessa on ero sillä tavalla, että varsinkin nuoret, aloittelevat yliopisto-opiskelijat arvostavat kovasti omaa opinahjoaan, ja halveksivat ammattikorkeakoulua. Tämä kyllä korjaantuu sitten opintojen loppuvaiheessa, ja viimeistään työelämässä.

Hyödyllisillä aloilla on aina kysyntää ammattitaitoiselle työvoimalle, oli taso sitten AMK tai yliopisto.

uimamaisteri kirjoitti:

Tämän kyllä tiedän, että FM-tutkinto on perseestä. Oli ala sitten kehitysmaabiologia tai (kuten minulla) matematiikka.

Vertasinkin "hyödyllistä" yliopistotutkintoa (DI, KTM) vastaavaan AMK-tutkintoon (AMK-insinööri, tradenomi, datanomi). Voi olla, että palkkauksessa on pieni ero, mutta ei ehkä kaiken vaivan arvoinen, kun ottaa huomioon pidemmän opiskeluajan, kaiken turhan teoreettisen paskan (jaksan edelleen tästä jauhaa) mitä yliopistossa on, ja lisäksi paljon vaikeamman sisäänpääsyn.

Lähinnä arvostuksessa on ero sillä tavalla, että varsinkin nuoret, aloittelevat yliopisto-opiskelijat arvostavat kovasti omaa opinahjoaan, ja halveksivat ammattikorkeakoulua. Tämä kyllä korjaantuu sitten opintojen loppuvaiheessa, ja viimeistään työelämässä.

Hyödyllisillä aloilla on aina kysyntää ammattitaitoiselle työvoimalle, oli taso sitten AMK tai yliopisto.

Lue lisää

etsiä niitä linkkejä joita täällä oli silloin kk. sitten kun viimeksi katselin mutta ekonomejen keskipalkka oli jotakin 4500 ja tradenomejen n. 2100

Kai se sama on insinööreissä ja diplomin saaneissa.

Kuitenkin: tutkinto yksissään ei takaa mitään, mutta tutkinto pääaine ehkä missä sen saanut on se läöhtökohta josta työelämään lähdet...Erityisesti eri tasojen välinen ero on se missä kohdassa se "lasikatto" tulee vastaan...

hchj kirjoitti:

etsiä niitä linkkejä joita täällä oli silloin kk. sitten kun viimeksi katselin mutta ekonomejen keskipalkka oli jotakin 4500 ja tradenomejen n. 2100

Kai se sama on insinööreissä ja diplomin saaneissa.

Kuitenkin: tutkinto yksissään ei takaa mitään, mutta tutkinto pääaine ehkä missä sen saanut on se läöhtökohta josta työelämään lähdet...Erityisesti eri tasojen välinen ero on se missä kohdassa se "lasikatto" tulee vastaan...

Lue lisää

http://www.akava.fi/upload/pdf/atm2004.pdf

Tuo on varmaan ainakin suuntaa-antava.

Tradenomin tutkinto on niin nuori, että ekonomiin vertaaminen on osittain mahdotonta. Tietenkin 20 vuotta työssä ollut ekonomi tienaa tuplaten sen mitä pari vuotta työssä ollut tradenomi.

Tekniikan alalla erot ovatkin pienemmät. Esim.
tuon pdf:n mukaan DI:n alkupalkka on keskimäärin 2700, insinöörin 2150. 5 vuoden jälkeen DI 3600, ins 2700. 10 vuoden jälkeen DI 4300, ins 3050. 20 vuoden jälkeen DI 5000, ins 3400. Ero ei ainakaan minun päätäni huimaa, ja tässäkin täytyy huomata, että 20 vuotta sitten diplomi-insinöörejä koulutettiin oleellisesti vähemmän kuin nykyään. Sen aikaiset DI:t ovat luonnollisesti päässeet keskimäärin korkeammalle kuin nykyisillä on toiveita päästä.

Useinhan nykyään työpaikat hakevatkin "tradenomia tai ekonomia", "diplomi-insinööriä tai insinööriä". Kyllä tämä väistämättä näkyy myös palkkauksessa. Ja mainitsemasi lasikaton olemassaoloon en usko, yksityisellä puolella ainakaan. Lähinnä valtion laitoksissa ja kuntapuolella voidaan olla muodollisista titteleistä erityisen tarkkoja. Ihmisestä se on normaalisti kiinni, ei papereista.

Menee vähän jankkaamiseksi, mutta sanon silti vielä: yliopistotutkinnon arvostus on suuri lähinnä nuorten, aloittelevien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. He hyvin usein, ja täysin syyttä, halveksivat AMK:ta ja ihannoivat yliopistoa. Tämä korjaantuu kuitenkin viimeistään työelämässä.

uimamaisteri kirjoitti:

http://www.akava.fi/upload/pdf/atm2004.pdf

Tuo on varmaan ainakin suuntaa-antava.

Tradenomin tutkinto on niin nuori, että ekonomiin vertaaminen on osittain mahdotonta. Tietenkin 20 vuotta työssä ollut ekonomi tienaa tuplaten sen mitä pari vuotta työssä ollut tradenomi.

Tekniikan alalla erot ovatkin pienemmät. Esim.
tuon pdf:n mukaan DI:n alkupalkka on keskimäärin 2700, insinöörin 2150. 5 vuoden jälkeen DI 3600, ins 2700. 10 vuoden jälkeen DI 4300, ins 3050. 20 vuoden jälkeen DI 5000, ins 3400. Ero ei ainakaan minun päätäni huimaa, ja tässäkin täytyy huomata, että 20 vuotta sitten diplomi-insinöörejä koulutettiin oleellisesti vähemmän kuin nykyään. Sen aikaiset DI:t ovat luonnollisesti päässeet keskimäärin korkeammalle kuin nykyisillä on toiveita päästä.

Useinhan nykyään työpaikat hakevatkin "tradenomia tai ekonomia", "diplomi-insinööriä tai insinööriä". Kyllä tämä väistämättä näkyy myös palkkauksessa. Ja mainitsemasi lasikaton olemassaoloon en usko, yksityisellä puolella ainakaan. Lähinnä valtion laitoksissa ja kuntapuolella voidaan olla muodollisista titteleistä erityisen tarkkoja. Ihmisestä se on normaalisti kiinni, ei papereista.

Menee vähän jankkaamiseksi, mutta sanon silti vielä: yliopistotutkinnon arvostus on suuri lähinnä nuorten, aloittelevien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. He hyvin usein, ja täysin syyttä, halveksivat AMK:ta ja ihannoivat yliopistoa. Tämä korjaantuu kuitenkin viimeistään työelämässä.

Lue lisää

luetaan ja juodaan. ja ihmetellään kun keskinkertaisuudet kirjoittaa nettiin aivankuin noista pitäisi edes kiinnostua.

"sanotaan" silti viimeinen sana. nuo tradenomit ovat sama kun vanhat merkonomit...5000- 3600 on hyvin suuri ero. jos keskivertopalkka on 2400 e/kk niin ero on 58.33 % siitä. Ja tuo pohjalukuna tewkee erosta hyvin suuren....

edelleen: tutkinto ei takaa yhtään mitään mutta et silti voi suositella kenellekään amiskorkeata omien FM-kokemuksiesi perusteella. Nimenomaan aloitelevat opiskelijat ovat niitä jotka eivät halveksu jotakin. se tulee myöhemmin.......

Tietenkin hakevat jotakin ja jotakin...katso tilastoja miten se näkyy niissä...

En jaksa kirjoittaa hyvää viestiä. tuo katkeruutesi ei silti voi jäädä vimeiseksi kun täällä on joitakin jotka saattavat harkita opiskelua...Toki kyllä : opiskelijoiden määriä pitäisi vähentää ja tutkinto ei itsessään takaa mitään ( muuta kun ammattitaitosuojan, ei tarvitsisi työttömänä suostua moneenkaan hommaan..)

Väsynyttä,juonutta ja kyllästynyttä. Vähön silti objektiivisuutta ,kiitos.

hchj kirjoitti:

luetaan ja juodaan. ja ihmetellään kun keskinkertaisuudet kirjoittaa nettiin aivankuin noista pitäisi edes kiinnostua.

"sanotaan" silti viimeinen sana. nuo tradenomit ovat sama kun vanhat merkonomit...5000- 3600 on hyvin suuri ero. jos keskivertopalkka on 2400 e/kk niin ero on 58.33 % siitä. Ja tuo pohjalukuna tewkee erosta hyvin suuren....

edelleen: tutkinto ei takaa yhtään mitään mutta et silti voi suositella kenellekään amiskorkeata omien FM-kokemuksiesi perusteella. Nimenomaan aloitelevat opiskelijat ovat niitä jotka eivät halveksu jotakin. se tulee myöhemmin.......

Tietenkin hakevat jotakin ja jotakin...katso tilastoja miten se näkyy niissä...

En jaksa kirjoittaa hyvää viestiä. tuo katkeruutesi ei silti voi jäädä vimeiseksi kun täällä on joitakin jotka saattavat harkita opiskelua...Toki kyllä : opiskelijoiden määriä pitäisi vähentää ja tutkinto ei itsessään takaa mitään ( muuta kun ammattitaitosuojan, ei tarvitsisi työttömänä suostua moneenkaan hommaan..)

Väsynyttä,juonutta ja kyllästynyttä. Vähön silti objektiivisuutta ,kiitos.

Lue lisää

Minä luulin että työpaikat jaetaan Suomessa sukulaissuhteilla.

hchj kirjoitti:

voit nähdä että yliopiston järkevät alat ovat kyllä arvostettuja suhteessa ammatillisiin..FM.thän lukevat(mielestään) mielenkiintoista tietoa jostakin kehitysmaabiologiasta...sitten kuvittelevat että joku haluaa palkata heidät siitä....Palkkaus ja työllistyminenhänm ovat täysin kiinni alasta. Mikään ei tietenkään takaa ja teoreettisesti ajateltuna ehkei myös poissulje mitään.

Lue lisää

Poimin tältä palstalta sinulle Laren kommentin:

"Olen suorittanut biotekniikkaan liittyvät loppututkinnot sekä AMK:ssa että yliopistossa. Yleisesti sanoisin että vaikeusaste yliopiston puolella opinnoissa on erittäin paljon suurempi, niin suuri etten edes ymmärrä miksi AMK:sta puhutaan korkeakouluna. Omalla alallani olen lisäksi huomannut AMK-tutkinnon suorittaneet paljon heikommiksi niin käytännön kuin teoreettisen ajattelunkin suhteen. Teoreettinen ajatuskyky...joo sitä AMK-pohjaisilla ei juurikaan löydy. Tämä johtuu ainoastaan sen koulun opetusmetodologiasta, ei niinkään opiskelijoiden älykkyydestä ! Sama pätee varmasti alaan kuin alaan."

Eli älä tee hätäisiä johtopäätöksiä: riippuu aika paljon alasta !

uimamaisteri kirjoitti:

Tämän kyllä tiedän, että FM-tutkinto on perseestä. Oli ala sitten kehitysmaabiologia tai (kuten minulla) matematiikka.

Vertasinkin "hyödyllistä" yliopistotutkintoa (DI, KTM) vastaavaan AMK-tutkintoon (AMK-insinööri, tradenomi, datanomi). Voi olla, että palkkauksessa on pieni ero, mutta ei ehkä kaiken vaivan arvoinen, kun ottaa huomioon pidemmän opiskeluajan, kaiken turhan teoreettisen paskan (jaksan edelleen tästä jauhaa) mitä yliopistossa on, ja lisäksi paljon vaikeamman sisäänpääsyn.

Lähinnä arvostuksessa on ero sillä tavalla, että varsinkin nuoret, aloittelevat yliopisto-opiskelijat arvostavat kovasti omaa opinahjoaan, ja halveksivat ammattikorkeakoulua. Tämä kyllä korjaantuu sitten opintojen loppuvaiheessa, ja viimeistään työelämässä.

Hyödyllisillä aloilla on aina kysyntää ammattitaitoiselle työvoimalle, oli taso sitten AMK tai yliopisto.

Lue lisää

Mikä sun ongelmas on? Valitat teoreettisesta paskasta tutkinnossa kun oot lukenut matikkaa?!! WFT!? Ei sitä teoreettista paskaa tartte lukea jos ei tykkää!!

Mä oon ollu molemmissa ja voin sanoa että AMK:ta haukutaan ihan syystä.

uimamaisteri kirjoitti:

http://www.akava.fi/upload/pdf/atm2004.pdf

Tuo on varmaan ainakin suuntaa-antava.

Tradenomin tutkinto on niin nuori, että ekonomiin vertaaminen on osittain mahdotonta. Tietenkin 20 vuotta työssä ollut ekonomi tienaa tuplaten sen mitä pari vuotta työssä ollut tradenomi.

Tekniikan alalla erot ovatkin pienemmät. Esim.
tuon pdf:n mukaan DI:n alkupalkka on keskimäärin 2700, insinöörin 2150. 5 vuoden jälkeen DI 3600, ins 2700. 10 vuoden jälkeen DI 4300, ins 3050. 20 vuoden jälkeen DI 5000, ins 3400. Ero ei ainakaan minun päätäni huimaa, ja tässäkin täytyy huomata, että 20 vuotta sitten diplomi-insinöörejä koulutettiin oleellisesti vähemmän kuin nykyään. Sen aikaiset DI:t ovat luonnollisesti päässeet keskimäärin korkeammalle kuin nykyisillä on toiveita päästä.

Useinhan nykyään työpaikat hakevatkin "tradenomia tai ekonomia", "diplomi-insinööriä tai insinööriä". Kyllä tämä väistämättä näkyy myös palkkauksessa. Ja mainitsemasi lasikaton olemassaoloon en usko, yksityisellä puolella ainakaan. Lähinnä valtion laitoksissa ja kuntapuolella voidaan olla muodollisista titteleistä erityisen tarkkoja. Ihmisestä se on normaalisti kiinni, ei papereista.

Menee vähän jankkaamiseksi, mutta sanon silti vielä: yliopistotutkinnon arvostus on suuri lähinnä nuorten, aloittelevien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. He hyvin usein, ja täysin syyttä, halveksivat AMK:ta ja ihannoivat yliopistoa. Tämä korjaantuu kuitenkin viimeistään työelämässä.

Lue lisää

Pitäisi verrata merkonomia ja ekonomia. Merkonomi on sama asia kuin tradenomi ja merkonomeja kyllä on ollut työmarkkinoilla jo pitkään. Onko merkonomeilla omaa liittoa vai kuuluvatko ne tradenomiliittoon?

uimamaisteri kirjoitti:

Tämän kyllä tiedän, että FM-tutkinto on perseestä. Oli ala sitten kehitysmaabiologia tai (kuten minulla) matematiikka.

Vertasinkin "hyödyllistä" yliopistotutkintoa (DI, KTM) vastaavaan AMK-tutkintoon (AMK-insinööri, tradenomi, datanomi). Voi olla, että palkkauksessa on pieni ero, mutta ei ehkä kaiken vaivan arvoinen, kun ottaa huomioon pidemmän opiskeluajan, kaiken turhan teoreettisen paskan (jaksan edelleen tästä jauhaa) mitä yliopistossa on, ja lisäksi paljon vaikeamman sisäänpääsyn.

Lähinnä arvostuksessa on ero sillä tavalla, että varsinkin nuoret, aloittelevat yliopisto-opiskelijat arvostavat kovasti omaa opinahjoaan, ja halveksivat ammattikorkeakoulua. Tämä kyllä korjaantuu sitten opintojen loppuvaiheessa, ja viimeistään työelämässä.

Hyödyllisillä aloilla on aina kysyntää ammattitaitoiselle työvoimalle, oli taso sitten AMK tai yliopisto.

Lue lisää

tai siellä opiskelevat kyllä halveksimme - syystä - amk-ihmisiä, ei se asenne valmistuttua tai työelämäkokemusten perusteella ole muuttunut.

muut yliopistosta valmistuneet kirjoitti:

tai siellä opiskelevat kyllä halveksimme - syystä - amk-ihmisiä, ei se asenne valmistuttua tai työelämäkokemusten perusteella ole muuttunut.

Emme toki halveksi amk ihmisiä kuten emme halveksu myöskään opistoihmisiä tai ruumiillisen työn tekijöitäkään. Tämä ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa että monilla aloilla (lähinnä kaupallinen) amk-opiskelijoilla soisi olevan realistisempi käsitys tutkintonsa tasosta ja vähemmän kuvitelmia siitä että amk-tutkinto jotenkin vastaisi yliopistotutkintoa.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Emme toki halveksi amk ihmisiä kuten emme halveksu myöskään opistoihmisiä tai ruumiillisen työn tekijöitäkään. Tämä ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa että monilla aloilla (lähinnä kaupallinen) amk-opiskelijoilla soisi olevan realistisempi käsitys tutkintonsa tasosta ja vähemmän kuvitelmia siitä että amk-tutkinto jotenkin vastaisi yliopistotutkintoa.

Lue lisää

Tää nyt on tätä ainaista jankuttamista, mutta mun käsitykseni on se, että amk-opiskelijoiden käsitykset omista tutkinnoistaan on paljon realistisempia kuin täällä kirjoittavien yliopisto-opiskelijoiden käsitykset amk-opiskelijoiden käsityksistä.

Nimenomaan yliopisto-opiskelijoilla tuppaa olemaan liian suuret kuvitelmat ja odotukset tutkintojensa arvostuksesta. Senpä takia olisikin mielestäni paikallaan, että yo-opiskelijoilta vaadittaisiin ýliopistonkin taholta edes jonkinlaista työkokemusta alallaan, ennen kuin ne maisterinpaperit lätkäistään kouraan.

opiskelija kirjoitti:

Minä luulin että työpaikat jaetaan Suomessa sukulaissuhteilla.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000020&posting=22000000006151653

opiskelija kirjoitti:

Minä luulin että työpaikat jaetaan Suomessa sukulaissuhteilla.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000020&posting=22000000006151653

Pedagogiset vaatimukset korostuvat kun luennoidaan lapsille, teini-ikäisille tai amk-opiskelijoille. Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi. Kaikkea ei tuoda hopeatarjottimella ja suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on. Ehkä juuri tämän vuoksi yliopisto-opiskelu kasvattaa paremmin itsenäisiä, kriittisiä ja vastuunottoon sekä johtamiseen soveltuvia ihmisiä.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Pedagogiset vaatimukset korostuvat kun luennoidaan lapsille, teini-ikäisille tai amk-opiskelijoille. Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi. Kaikkea ei tuoda hopeatarjottimella ja suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on. Ehkä juuri tämän vuoksi yliopisto-opiskelu kasvattaa paremmin itsenäisiä, kriittisiä ja vastuunottoon sekä johtamiseen soveltuvia ihmisiä.

Lue lisää

"Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi."

"..suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on."

Ja mikäli kysyn asiaa AMK:n opettajalta, niin se on siis vastuutonta toimintaa? Ymmärsit ehkä siltä osin väärin että pidin hyvänä asiana pieniä ryhmäkokoja, jolloin asioiden kysyminen on luonnollisesti helpompaa. En näkisi että AMK:ssa mitenkään tuodaan asiat hopeatarjottimella eteen.

vastine kirjoitti:

"Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi."

"..suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on."

Ja mikäli kysyn asiaa AMK:n opettajalta, niin se on siis vastuutonta toimintaa? Ymmärsit ehkä siltä osin väärin että pidin hyvänä asiana pieniä ryhmäkokoja, jolloin asioiden kysyminen on luonnollisesti helpompaa. En näkisi että AMK:ssa mitenkään tuodaan asiat hopeatarjottimella eteen.

Lue lisää

Ei varmastikaan. Mutta sen tarjottimen sisältö voi olla huomtavan erilainen ;).

vastine kirjoitti:

"Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi."

"..suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on."

Ja mikäli kysyn asiaa AMK:n opettajalta, niin se on siis vastuutonta toimintaa? Ymmärsit ehkä siltä osin väärin että pidin hyvänä asiana pieniä ryhmäkokoja, jolloin asioiden kysyminen on luonnollisesti helpompaa. En näkisi että AMK:ssa mitenkään tuodaan asiat hopeatarjottimella eteen.

Lue lisää

Ei toki, se on vain epätavallista. Useimmat amk-taustaiset joita olen tavannut, olettavat että kaikki tuodaan heille valmiina eteen ja jos jotain asiaa ei ymmärrä niin se on sitten automaattisesti jonkun muun vika. Ilmeisesti järjestelmä kannustaa siihen.

Pienet ryhmäkoot sinänsä ovat hyvä asia. Herää tietenkin kysymys miten se rahoitetaan kun yleisesti ottaen korkeakoulutus on jatkuvan leikkaamisen kohde ja eräs syy noihin parjaamiisi yliopistojen massaluentoihin on juuri resurssien puute ja samanaikainen yletön sisäänottomäärien kasvattaminen epärealistiselle tasolle.

BOA kirjoitti:

Ei varmastikaan. Mutta sen tarjottimen sisältö voi olla huomtavan erilainen ;).

Totta. Mutta sisällöstä ei tässä ollutkaan kyse. Toisekseen, esimerkiksi ainakin meillä laskentatoimen opintojen sisältö on melko mainio ajatellen minkälaisiin tehtäviin meitä koulutetaan. Tässä taas en viittaa siihen propagandaan, jota jotkut AMK:t markkinoinissaan harjoittavat.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Pedagogiset vaatimukset korostuvat kun luennoidaan lapsille, teini-ikäisille tai amk-opiskelijoille. Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi. Kaikkea ei tuoda hopeatarjottimella ja suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on. Ehkä juuri tämän vuoksi yliopisto-opiskelu kasvattaa paremmin itsenäisiä, kriittisiä ja vastuunottoon sekä johtamiseen soveltuvia ihmisiä.

Lue lisää

Etpä näytä kovin paljoa ymmärtävän siitä, mitä pedagogialla tarkoitetaan.

Noh, ehkä se sinullekin vielä valkenee.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Pedagogiset vaatimukset korostuvat kun luennoidaan lapsille, teini-ikäisille tai amk-opiskelijoille. Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi. Kaikkea ei tuoda hopeatarjottimella ja suu pitää uskaltaa avata kun kysyttävää on. Ehkä juuri tämän vuoksi yliopisto-opiskelu kasvattaa paremmin itsenäisiä, kriittisiä ja vastuunottoon sekä johtamiseen soveltuvia ihmisiä.

Lue lisää

>Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi.

> Ehkä juuri tämän vuoksi yliopisto-opiskelu kasvattaa paremmin itsenäisiä, kriittisiä ja vastuunottoon sekä johtamiseen soveltuvia ihmisiä.

Mitä tästä nyt sitten pitäisi päätellä? Mitä huonompi opetus, sitä itsenäisempi ja kypsempi ote? No, silloinhan kaikkein kovin koulu on se, ettei käy kouluja ollenkaan. Vai menikö jotenkin väärin?

Mutta ihan vakavasti puhuen, ei kai ole mitään järkeä väittää, että välinpitämätön ja etäinen (=yliopistotyylinen) opetus olisi missään mielessä hyvä asia.

Yliopisto todella kärsii siitä, ettei siellä opetusta arvosteta asiaankuuluvalla tavalla. Vain ja ainoastaan tieteellinen meriitti on yliopistossa oikeaa meriittiä. Opetus on yliopiston opettaja-tutkijoille pakkopullaa ja sen kyllä huomaa.

hah hah! kirjoitti:

>Yliopistossa ihmisen odotetaan ottavan vastuuta omasta opiskelustaan ja ottavan itse selvää mikäli jokin asia jää avoimeksi.

> Ehkä juuri tämän vuoksi yliopisto-opiskelu kasvattaa paremmin itsenäisiä, kriittisiä ja vastuunottoon sekä johtamiseen soveltuvia ihmisiä.

Mitä tästä nyt sitten pitäisi päätellä? Mitä huonompi opetus, sitä itsenäisempi ja kypsempi ote? No, silloinhan kaikkein kovin koulu on se, ettei käy kouluja ollenkaan. Vai menikö jotenkin väärin?

Mutta ihan vakavasti puhuen, ei kai ole mitään järkeä väittää, että välinpitämätön ja etäinen (=yliopistotyylinen) opetus olisi missään mielessä hyvä asia.

Yliopisto todella kärsii siitä, ettei siellä opetusta arvosteta asiaankuuluvalla tavalla. Vain ja ainoastaan tieteellinen meriitti on yliopistossa oikeaa meriittiä. Opetus on yliopiston opettaja-tutkijoille pakkopullaa ja sen kyllä huomaa.

Lue lisää

Totuus on kuitenkin se että mitä tasokkaampaa sisään otettava oppilasaines on, sitä vähemmän sille tarvitsee vääntää itsestään selviä asioita rautalangasta. Amk:ssa tarvitaan erityisesti pedagogisesti pätevöitynyttä opettajakuntaa koska oppilasaines on heikkoa ja lukiotasoisten asioiden kertaaminen vaatii enemmän aikaa ja resursseja. Tästä ylimääräisestä panostuksesta huolimatta amk:eissa on tutkintojen taso jouduttu laskemaan todella alas että kaikki varmasti suoriutuisivat putkesta läpi.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Totuus on kuitenkin se että mitä tasokkaampaa sisään otettava oppilasaines on, sitä vähemmän sille tarvitsee vääntää itsestään selviä asioita rautalangasta. Amk:ssa tarvitaan erityisesti pedagogisesti pätevöitynyttä opettajakuntaa koska oppilasaines on heikkoa ja lukiotasoisten asioiden kertaaminen vaatii enemmän aikaa ja resursseja. Tästä ylimääräisestä panostuksesta huolimatta amk:eissa on tutkintojen taso jouduttu laskemaan todella alas että kaikki varmasti suoriutuisivat putkesta läpi.

Lue lisää

Varsinkaan isompien kaupunkien AMK:ihin on ihan turha edes kuvitella pääsevänsä huonolla todistuksella. AMK:n pääsykokeisiin, kun ei kuka vaan saa marssia sisään, vaan sinne kutsutaan todistusten perusteella. Eipä ole ihan harvinainen näky sekään, että sellainen, joka ei ole saanut kutsua AMK:in pääsykokeisiin meneekin sitten yliopistoon, koska sinne pääsee opettelemalla pari kirjaa kannesta kanteen. Näin myös minä.

Hanna kirjoitti:

Varsinkaan isompien kaupunkien AMK:ihin on ihan turha edes kuvitella pääsevänsä huonolla todistuksella. AMK:n pääsykokeisiin, kun ei kuka vaan saa marssia sisään, vaan sinne kutsutaan todistusten perusteella. Eipä ole ihan harvinainen näky sekään, että sellainen, joka ei ole saanut kutsua AMK:in pääsykokeisiin meneekin sitten yliopistoon, koska sinne pääsee opettelemalla pari kirjaa kannesta kanteen. Näin myös minä.

Lue lisää

Vahvistan tämän, mitä Hanna kertoo.

On tosiaankin täysin mahdollista, että ei pääse ammattikorkeaan, mutta pääsee yliopistoon samalle alalle.

Vaatimukset eivät ole välttämättä niinkään eri tasoisia, vaan yksinkertaisesti erilaisia. Eri asiat painottuvat.

Hanna kirjoitti:

Varsinkaan isompien kaupunkien AMK:ihin on ihan turha edes kuvitella pääsevänsä huonolla todistuksella. AMK:n pääsykokeisiin, kun ei kuka vaan saa marssia sisään, vaan sinne kutsutaan todistusten perusteella. Eipä ole ihan harvinainen näky sekään, että sellainen, joka ei ole saanut kutsua AMK:in pääsykokeisiin meneekin sitten yliopistoon, koska sinne pääsee opettelemalla pari kirjaa kannesta kanteen. Näin myös minä.

Lue lisää

Totta on että joihinkin amk:eihin otetaan verrattain pieni osa hakijoista sisään. Osaltaan sisäänoton pienuuteen vaikuttaa hakijoiden suuri määrä kun syrjäytymisvaarassa olevat nuorisotyöttömät velvoitetaan hakemaan opiskelupaikkaa työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. Hakijoiden taso amk:iin on siis selkästi heikompi kuin yliopistoon.

Sisäänpääsyn helppouden tai vaikeuden lisäksi yliopistossa ja amk:ssa on sellainen merkittävä ero että sisään päästyään amk:n läpäisee kuka tahansa tahvo. Yliopistossa vaaditaan parempia älyllisiä valmiuksia, itsenäisyyttä ja valmiutta tehdä töitä. Kaikki eivät koskaan valmistu koska heiltä puuttuu näitä valmiuksia.

Yliopistosta valmistuminen on eräänlainen tae siitä että henkilöllä on kyky saattaa loppuun pitkäkestoisia projekteja ja hallita monimutkaisia kokonaisuuksia. Amk-tutkinnon suorittaminen ei oikeastaan kerro yhtään mitään.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Totta on että joihinkin amk:eihin otetaan verrattain pieni osa hakijoista sisään. Osaltaan sisäänoton pienuuteen vaikuttaa hakijoiden suuri määrä kun syrjäytymisvaarassa olevat nuorisotyöttömät velvoitetaan hakemaan opiskelupaikkaa työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. Hakijoiden taso amk:iin on siis selkästi heikompi kuin yliopistoon.

Sisäänpääsyn helppouden tai vaikeuden lisäksi yliopistossa ja amk:ssa on sellainen merkittävä ero että sisään päästyään amk:n läpäisee kuka tahansa tahvo. Yliopistossa vaaditaan parempia älyllisiä valmiuksia, itsenäisyyttä ja valmiutta tehdä töitä. Kaikki eivät koskaan valmistu koska heiltä puuttuu näitä valmiuksia.

Yliopistosta valmistuminen on eräänlainen tae siitä että henkilöllä on kyky saattaa loppuun pitkäkestoisia projekteja ja hallita monimutkaisia kokonaisuuksia. Amk-tutkinnon suorittaminen ei oikeastaan kerro yhtään mitään.

Lue lisää

Onko sinulla sisälukutaidossa kovinkin pahoja puutteita? Vai muutenko vain olet vammainen? En tiedä ymmärsitkö ollenkaan tämän haaran pointtia, eli sitä, että ammattikorkeaan voi olla toisinaan vaikeampi päästä kuin yliopistoon.

Yrität asenteellisesti vääntää asiaa sille mallille, että korkea pyrkijämäärä kertoisi vain työkkärin pakkotoiminnoista. Jos näin olisi, tosissaan pyrkivien olisi naurettavan helppoa ohittaa nämä pyrkimään pakotetut. Mutta kun asia ei sillä tavalla ole, vaan ammattikorkeaan on toisinaan vaikeampaa päästä kuin yliopistoon samalle alalle, niin uskomattomalta kuin se sinusta saattaa tuntua. Todella: sellaisen, joka ei ole päässyt ammattikorkeaan, on mahdollista päästä yliopistoon. Ja samalle alalle.

Sitä paitsi, Kauppakorkeasta (eräs yliopistotason koulu, tiedoksi) olen kuullut sitä, että sen ainoa vaikea koe on pääsykoe. Eli se siitä helposta läpäisystä, kunhan sisään pääsee...

koulutuspoliitikko kirjoitti:

Onko sinulla sisälukutaidossa kovinkin pahoja puutteita? Vai muutenko vain olet vammainen? En tiedä ymmärsitkö ollenkaan tämän haaran pointtia, eli sitä, että ammattikorkeaan voi olla toisinaan vaikeampi päästä kuin yliopistoon.

Yrität asenteellisesti vääntää asiaa sille mallille, että korkea pyrkijämäärä kertoisi vain työkkärin pakkotoiminnoista. Jos näin olisi, tosissaan pyrkivien olisi naurettavan helppoa ohittaa nämä pyrkimään pakotetut. Mutta kun asia ei sillä tavalla ole, vaan ammattikorkeaan on toisinaan vaikeampaa päästä kuin yliopistoon samalle alalle, niin uskomattomalta kuin se sinusta saattaa tuntua. Todella: sellaisen, joka ei ole päässyt ammattikorkeaan, on mahdollista päästä yliopistoon. Ja samalle alalle.

Sitä paitsi, Kauppakorkeasta (eräs yliopistotason koulu, tiedoksi) olen kuullut sitä, että sen ainoa vaikea koe on pääsykoe. Eli se siitä helposta läpäisystä, kunhan sisään pääsee...

Lue lisää

On se vaan onnellista, että nämä AMK-opiskelijat eivät sentään kaikkia aloja pääse "lukemaan". Siinä oisikin miettimistä, kun menee itseään hoidattamaan kuntoon AMK:sta valmistuneelle lääkänomille tai kun lähtee oikeuteen jonku oikeusnomin kanssa. Ja muuten, kummallakohan on paremmat tiedot ja etenemismahdollisuudet siellä työelämässä. Kaiken lisäksi aina huudetaan näistä käytännön osaajista, kyllä ne YO:n tyypit osaa myös sen. Asiaa voisi tarkastella vaikka niin, että koko massasta korkeakouluun haluavia parhaimmat osuvat yliopistoon ja ei ne käytännön taidot siellä häviä mihinkään. Sitä paitsi, mistä nämä AMK:n osaajat ovat saaneet päähänsä olevansa jotenkin parempia käytännössä? Koulujen sloganeista vaiko kenties siitä työharjoittelusta vaiko siitä, että siellä tehdään tyhjänpäiväisiä ryhmätöitä joka saatanan käänteessä?

koulutuspoliitikko kirjoitti:

Onko sinulla sisälukutaidossa kovinkin pahoja puutteita? Vai muutenko vain olet vammainen? En tiedä ymmärsitkö ollenkaan tämän haaran pointtia, eli sitä, että ammattikorkeaan voi olla toisinaan vaikeampi päästä kuin yliopistoon.

Yrität asenteellisesti vääntää asiaa sille mallille, että korkea pyrkijämäärä kertoisi vain työkkärin pakkotoiminnoista. Jos näin olisi, tosissaan pyrkivien olisi naurettavan helppoa ohittaa nämä pyrkimään pakotetut. Mutta kun asia ei sillä tavalla ole, vaan ammattikorkeaan on toisinaan vaikeampaa päästä kuin yliopistoon samalle alalle, niin uskomattomalta kuin se sinusta saattaa tuntua. Todella: sellaisen, joka ei ole päässyt ammattikorkeaan, on mahdollista päästä yliopistoon. Ja samalle alalle.

Sitä paitsi, Kauppakorkeasta (eräs yliopistotason koulu, tiedoksi) olen kuullut sitä, että sen ainoa vaikea koe on pääsykoe. Eli se siitä helposta läpäisystä, kunhan sisään pääsee...

Lue lisää

Ei syrjäytymisvaarassa olevien työttömien nuorten ajaminen ammattikorkeisiin toki ole ainoa syy verrattain mataliin sisäänpääsyprosentteihin tietyillä aloilla. Ja totta kai tosissaan pyrkivät helposti ohittavat pakolla pyrkivät. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että suurempi hakijamäärä sisäänotettavien määrän pysyessä samana pienentää sisäänpääsyprosentteja (yksinkertaista matematiikkaa).

Kuvailemiasi ääriesimerkkejä ovat jotkin harvinaiset koulutusohjelmat joista valmistuvien kysyntä suomessa on hyvin pientä (ja siksi sisäänottokin pieni) mutta jotka toisaalta kuitenkin ovat nuorison mielessä "seksikkäitä" aloja (suuri hakijamäärä). Esimerkkinä näistä erilaiset medianomi yms. näyttelijälinjat. Näiden marginaali-ilmiöiden pohjalta ei kuitenkaan kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Olet varmasti kuullut kauppakorkeakoulusta kaikenlaista mutta ei kannata uskoa kaikkea mitä sanotaan. Kauppakorkeakoulun helpoin tentti on luultavasti mennen tullen vaikeampi kuin tradenomikoulun vaikein koe. Pääsykoe on vaikea vain niille jotka eivät sitä läpäise.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

Totta on että joihinkin amk:eihin otetaan verrattain pieni osa hakijoista sisään. Osaltaan sisäänoton pienuuteen vaikuttaa hakijoiden suuri määrä kun syrjäytymisvaarassa olevat nuorisotyöttömät velvoitetaan hakemaan opiskelupaikkaa työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. Hakijoiden taso amk:iin on siis selkästi heikompi kuin yliopistoon.

Sisäänpääsyn helppouden tai vaikeuden lisäksi yliopistossa ja amk:ssa on sellainen merkittävä ero että sisään päästyään amk:n läpäisee kuka tahansa tahvo. Yliopistossa vaaditaan parempia älyllisiä valmiuksia, itsenäisyyttä ja valmiutta tehdä töitä. Kaikki eivät koskaan valmistu koska heiltä puuttuu näitä valmiuksia.

Yliopistosta valmistuminen on eräänlainen tae siitä että henkilöllä on kyky saattaa loppuun pitkäkestoisia projekteja ja hallita monimutkaisia kokonaisuuksia. Amk-tutkinnon suorittaminen ei oikeastaan kerro yhtään mitään.

Lue lisää

Siis voi vittu sun kanssasi. Kirjoituksistasi päätellen sulla ei ole minkäänlaista käsitystä AMK:ssa tai yliopistossa opiskelemisesta. Ainoo, mitä sulla on, on toi hatusta repimäs yltiöromanttinen mielikuva yliopistosta.

.... kirjoitti:

Siis voi vittu sun kanssasi. Kirjoituksistasi päätellen sulla ei ole minkäänlaista käsitystä AMK:ssa tai yliopistossa opiskelemisesta. Ainoo, mitä sulla on, on toi hatusta repimäs yltiöromanttinen mielikuva yliopistosta.

Lue lisää

ai hitto tulee kirjoitetua näinä päivinä nettiin.

Tuon tilaston mukaan n. 25 % kauppatieteiden opiskelun aloittavista ei valmistu (10 vuodessa, hyvin harva sen jälkeen).

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076151899130

Ei se titteli miestä pahenna ja toisinpäin.

Opiskelen Laurea-instituutissa liiketaloutta. Kurssina oli perehtyminen ammattikorkeakouluun, olin paikalla jokaisella luennolla. Kuitenkin tutor-opettaja joka kurssia veti oli saanut päähänsä, että joku muu olisi kirjoittanut nimeni läsnäololistaan ja hän kutsui minut luokseen keskusteluun.

Keskustelun hän aloitti välittömästi syyttäen minua ja tuomiten minut kuin jostain rikoksesta. Haukut tuli siitä miten lapsellinen olen ja miten kehtaan toimia näin. Sitten kun sain vihdoin puheenvuoron, kerroin hänelle kohteliaasti olleeni paikalla luennoilla. Tämän jälkeen opettaja kyseli minulta mitä oltiin käsitelty luennolla jne ja painotti läsnäolopakkoa ja uhkasi vakavilla jatkotoimenpiteillä (potkuilla koulusta) jos valehtelen. Kerroin mitä muistin.

Sitten hän kysyi esitelmöijän vaatteiden väriä. Kysyin olemmeko jossain natsi-leirillä ja sanoin, että minulle on yhdentekevää oliko hänellä päällään ruskea takki vai oranssi takki. Opettaja riehaantui entisestään ja sätti lisää. Lopuksi sain todistettua olleeni paikalla, mutta mielestäni tämä kertoo kaiken oleellisen. Kyseinen opettaja oli toiminut virassaan kaksi vuotta ja aikaisempaa kokemusta ei hänellä opettamisesta edes ollut, nainen ja ikää n. 45-vuotta.

Mielestäni tällainen käytös korkeakoulun opettajalta kertoo jo koulun tasosta ja siitä missä mennään. Todella surkea esitys, mutta en ole jaksanut raportoida asiasta koulutusalan johtajalle. Jos oppilaita käsitellään tällä tavalla, olen ymmärtänyt sanan "korkeakoulu" pahasti väärällä tavalla. Pidin sitä edes hieman sivistyneempänä paikkana kuin kauppaoppilaitosta jossa hankin pohjalle merkonomin tutkinnon. En kokenut edes merkonomiksi opiskellessani vastaavaa.

Mee sinne yliopistoon!

Hieman vittuuntunut kirjoitti:

Opiskelen Laurea-instituutissa liiketaloutta. Kurssina oli perehtyminen ammattikorkeakouluun, olin paikalla jokaisella luennolla. Kuitenkin tutor-opettaja joka kurssia veti oli saanut päähänsä, että joku muu olisi kirjoittanut nimeni läsnäololistaan ja hän kutsui minut luokseen keskusteluun.

Keskustelun hän aloitti välittömästi syyttäen minua ja tuomiten minut kuin jostain rikoksesta. Haukut tuli siitä miten lapsellinen olen ja miten kehtaan toimia näin. Sitten kun sain vihdoin puheenvuoron, kerroin hänelle kohteliaasti olleeni paikalla luennoilla. Tämän jälkeen opettaja kyseli minulta mitä oltiin käsitelty luennolla jne ja painotti läsnäolopakkoa ja uhkasi vakavilla jatkotoimenpiteillä (potkuilla koulusta) jos valehtelen. Kerroin mitä muistin.

Sitten hän kysyi esitelmöijän vaatteiden väriä. Kysyin olemmeko jossain natsi-leirillä ja sanoin, että minulle on yhdentekevää oliko hänellä päällään ruskea takki vai oranssi takki. Opettaja riehaantui entisestään ja sätti lisää. Lopuksi sain todistettua olleeni paikalla, mutta mielestäni tämä kertoo kaiken oleellisen. Kyseinen opettaja oli toiminut virassaan kaksi vuotta ja aikaisempaa kokemusta ei hänellä opettamisesta edes ollut, nainen ja ikää n. 45-vuotta.

Mielestäni tällainen käytös korkeakoulun opettajalta kertoo jo koulun tasosta ja siitä missä mennään. Todella surkea esitys, mutta en ole jaksanut raportoida asiasta koulutusalan johtajalle. Jos oppilaita käsitellään tällä tavalla, olen ymmärtänyt sanan "korkeakoulu" pahasti väärällä tavalla. Pidin sitä edes hieman sivistyneempänä paikkana kuin kauppaoppilaitosta jossa hankin pohjalle merkonomin tutkinnon. En kokenut edes merkonomiksi opiskellessani vastaavaa.

Mee sinne yliopistoon!

Lue lisää

En kutsuisi amk:ta korkeakouluksi, mutta silti ihme käytöstä. Tosin näitä ihme raivopäitä löytyy muistakin laitoksista kuin amk:sta.

Hieman vittuuntunut kirjoitti:

Opiskelen Laurea-instituutissa liiketaloutta. Kurssina oli perehtyminen ammattikorkeakouluun, olin paikalla jokaisella luennolla. Kuitenkin tutor-opettaja joka kurssia veti oli saanut päähänsä, että joku muu olisi kirjoittanut nimeni läsnäololistaan ja hän kutsui minut luokseen keskusteluun.

Keskustelun hän aloitti välittömästi syyttäen minua ja tuomiten minut kuin jostain rikoksesta. Haukut tuli siitä miten lapsellinen olen ja miten kehtaan toimia näin. Sitten kun sain vihdoin puheenvuoron, kerroin hänelle kohteliaasti olleeni paikalla luennoilla. Tämän jälkeen opettaja kyseli minulta mitä oltiin käsitelty luennolla jne ja painotti läsnäolopakkoa ja uhkasi vakavilla jatkotoimenpiteillä (potkuilla koulusta) jos valehtelen. Kerroin mitä muistin.

Sitten hän kysyi esitelmöijän vaatteiden väriä. Kysyin olemmeko jossain natsi-leirillä ja sanoin, että minulle on yhdentekevää oliko hänellä päällään ruskea takki vai oranssi takki. Opettaja riehaantui entisestään ja sätti lisää. Lopuksi sain todistettua olleeni paikalla, mutta mielestäni tämä kertoo kaiken oleellisen. Kyseinen opettaja oli toiminut virassaan kaksi vuotta ja aikaisempaa kokemusta ei hänellä opettamisesta edes ollut, nainen ja ikää n. 45-vuotta.

Mielestäni tällainen käytös korkeakoulun opettajalta kertoo jo koulun tasosta ja siitä missä mennään. Todella surkea esitys, mutta en ole jaksanut raportoida asiasta koulutusalan johtajalle. Jos oppilaita käsitellään tällä tavalla, olen ymmärtänyt sanan "korkeakoulu" pahasti väärällä tavalla. Pidin sitä edes hieman sivistyneempänä paikkana kuin kauppaoppilaitosta jossa hankin pohjalle merkonomin tutkinnon. En kokenut edes merkonomiksi opiskellessani vastaavaa.

Mee sinne yliopistoon!

Lue lisää

Edustaako tarinasi tutor-opettaja sitä amk-opettajien pedagogista pätevyyttä?

Ei ole mitään markkinarakoa: opistoilla on vain uusi nimi. Riippuu varmasti alasta mitä opiskellaan ja kuinka suuri kysyntä milläkin alalla on. En halua ylesitää tätä asiaa. Omalla alallani (lääketiede/molekyylibiologian tutkija) laboratorioanalytiikot ja muut laborantit eivät ikinä tule olemaan samalla viivalla tutkijoiden (FM/FL/FT, LL/LT) kanssa. Palkka on paljon huonompi, eikä heillä ole etenemismahdollisuusksia juurikaan. Biotekniikan insinööreillä ei ole työpaikkoja, koska firmat (tai yliopistot) eivät heidän palveluksiaan tavitse: maisterit/lääkärit/diplomi-insinöörit ovat näissä hommissa pätevämpiä niin käytännössä kuin teoriassa. Kyseinen ala on itseasiassa erittäin käytännönläheistä, mutta sitä ei voi harjoittaa ilman erinomaista teorian tuntemusta. Itselläni työskentelee useita laboratorioanaalyytikkoja ja laboratoriomestareita, koska he tuovat tutkijoille lisäaikaa teoreettiseen tarkasteluun tekemällä käytännön työt heidän puolestaan. Mikäli rahotus on tiukkaa laborantit lähtevät ensimmäisenä työpaikalta, koska tutkijat voivat korvata heidät.

Tri Repe kirjoitti:

Ei ole mitään markkinarakoa: opistoilla on vain uusi nimi. Riippuu varmasti alasta mitä opiskellaan ja kuinka suuri kysyntä milläkin alalla on. En halua ylesitää tätä asiaa. Omalla alallani (lääketiede/molekyylibiologian tutkija) laboratorioanalytiikot ja muut laborantit eivät ikinä tule olemaan samalla viivalla tutkijoiden (FM/FL/FT, LL/LT) kanssa. Palkka on paljon huonompi, eikä heillä ole etenemismahdollisuusksia juurikaan. Biotekniikan insinööreillä ei ole työpaikkoja, koska firmat (tai yliopistot) eivät heidän palveluksiaan tavitse: maisterit/lääkärit/diplomi-insinöörit ovat näissä hommissa pätevämpiä niin käytännössä kuin teoriassa. Kyseinen ala on itseasiassa erittäin käytännönläheistä, mutta sitä ei voi harjoittaa ilman erinomaista teorian tuntemusta. Itselläni työskentelee useita laboratorioanaalyytikkoja ja laboratoriomestareita, koska he tuovat tutkijoille lisäaikaa teoreettiseen tarkasteluun tekemällä käytännön työt heidän puolestaan. Mikäli rahotus on tiukkaa laborantit lähtevät ensimmäisenä työpaikalta, koska tutkijat voivat korvata heidät.

Lue lisää

Tutkijan työ, teki sitä sitten yliopistolla tai yrityksessä, on tietysti omiaan yliopistosta valmistuneelle. Sitä vartenhan yliopisto on olemassa, että siellä tehdään tutkimusta ja opetetaan tutkimustyötä. Molekyylibiologian tutkija on jo ammattinimikkeenä sellainen, että yliopistotausta lienee itsestäänselvyys.

Tilanne on aivan toinen esim. kaupan tai tekniikan alan pk-yrityksissä. Ottaako töihin vaatimaton tradenomi vai itseään täynnä oleva ekonomi tekemään jotain suhteellisen yksinkertaista työtä, joka kuitenkin vaatii alan tuntemusta. Samoin diplomi-insinööri eroaa insinööristä lähinnä korkeamman palkkavaatimuksen ja matalamman turhautumiskynnyksen osalta. Melkein aina yrityksen toiminta perustuu siihen, että tavalliset tyypit tekevät tavallisia asioita, ja niitä myydään tavallisille ihmisille. Kaikki pitää vain tehdä järkevästi. Ei siinä ole kenelläkään varaa elvistellä tutkinnollaan, koska tutkinnolla ei ole juurikaan merkitystä.

Olen jauhanut tätä jo aiemmin, mutta jatkan silti: yliopisto-opiskelijat eivät usein aavistakaan, miten kaukana teoreettinen yliopisto-opetus on etenkin pk-yritysten todellisista tarpeista.

siinä välissä kun merkonomi muuttui tradenomniksi niin ekonomi on muuttunut ktm.ksi joka on erona selkeästi suurempi. Jostakin vanhasta ekonomi vs merkonomi erot siis kasvaneet. Ja tietenkin samankin asteen koulutus aina muuttuu vaativammaksi ajan myötä.

Ja eikö se tradenomin lisä merkonomiin ole lähinnä 20 ov. työharjoittelu esim. (lähinnä) kaupankassalla. Ja se määrä ovt on juuri sama kun gradun....alleviivaa eroa. Mikä ei ole huono asia, on hyvä että on erilaisia koulutuksia.Duaalimalliin kuuluu että eri tasoiset tutkinnot täydentävät toisiaan.

Ei kukaan mitään pelkää mutta provosoituu niistä (varmaan oikeasti suht harvoista) nomneista jotka eivät ole oikein ymmärtäneet koulutuksensa profiilia.

hchj kirjoitti:

siinä välissä kun merkonomi muuttui tradenomniksi niin ekonomi on muuttunut ktm.ksi joka on erona selkeästi suurempi. Jostakin vanhasta ekonomi vs merkonomi erot siis kasvaneet. Ja tietenkin samankin asteen koulutus aina muuttuu vaativammaksi ajan myötä.

Ja eikö se tradenomin lisä merkonomiin ole lähinnä 20 ov. työharjoittelu esim. (lähinnä) kaupankassalla. Ja se määrä ovt on juuri sama kun gradun....alleviivaa eroa. Mikä ei ole huono asia, on hyvä että on erilaisia koulutuksia.Duaalimalliin kuuluu että eri tasoiset tutkinnot täydentävät toisiaan.

Ei kukaan mitään pelkää mutta provosoituu niistä (varmaan oikeasti suht harvoista) nomneista jotka eivät ole oikein ymmärtäneet koulutuksensa profiilia.

Lue lisää

"Ja eikö se tradenomin lisä merkonomiin ole lähinnä 20 ov. työharjoittelu esim. (lähinnä) kaupankassalla."

Enpä kyllä ainakaan meidän koulumme osalta allekirjoittaisi täysin tuota lausetta. Meillä noista 20 opintoviikosta 8 opintoviikkoa muodostuu oman sv:n mukaisesta harjoittelusta, johon ei siis hyväksytä kaupan kassana olemista. Ei edes markkinoijilla. En myöskään tiedä kuuluiko merkonomi-opintoihin johtamisen opintoja, kuten tradenomi-opinnoissa. Jos joku merkonomi voisi valaista asiaa, niin olisimme viisaampia.

uimamaisteri kirjoitti:

Tutkijan työ, teki sitä sitten yliopistolla tai yrityksessä, on tietysti omiaan yliopistosta valmistuneelle. Sitä vartenhan yliopisto on olemassa, että siellä tehdään tutkimusta ja opetetaan tutkimustyötä. Molekyylibiologian tutkija on jo ammattinimikkeenä sellainen, että yliopistotausta lienee itsestäänselvyys.

Tilanne on aivan toinen esim. kaupan tai tekniikan alan pk-yrityksissä. Ottaako töihin vaatimaton tradenomi vai itseään täynnä oleva ekonomi tekemään jotain suhteellisen yksinkertaista työtä, joka kuitenkin vaatii alan tuntemusta. Samoin diplomi-insinööri eroaa insinööristä lähinnä korkeamman palkkavaatimuksen ja matalamman turhautumiskynnyksen osalta. Melkein aina yrityksen toiminta perustuu siihen, että tavalliset tyypit tekevät tavallisia asioita, ja niitä myydään tavallisille ihmisille. Kaikki pitää vain tehdä järkevästi. Ei siinä ole kenelläkään varaa elvistellä tutkinnollaan, koska tutkinnolla ei ole juurikaan merkitystä.

Olen jauhanut tätä jo aiemmin, mutta jatkan silti: yliopisto-opiskelijat eivät usein aavistakaan, miten kaukana teoreettinen yliopisto-opetus on etenkin pk-yritysten todellisista tarpeista.

Lue lisää

Sitä vartenhan on amk:t on perustettu että siistä saadaan ne tylsien rutiinitehtävien tekijät (työelämälähtöisesti totta kai). Tietenkin myös palkkaan reskontraa hoitamaan mieluummin halvan tradenomin kuin kalliin ekonomin. Toisin on jos tarvitsen yritykseeni talousjohtajaa jonka tulisi hallita muutakin kuin kaksinkertainen kirjanpito. Hyvästä kannattaa maksaa vähän ylimääräistä. Totta on että yliopistotasoisesti koulutetaan nykyisin liian suuri osa ikäluokasta.

Samaa mieltä. On vaikea kuvitella että yliopisto-opiskelijat vaivautuisivat haukkumaan AMKta jos AMKin tutkinto on kerran niin merkityksetön kuin väitetään.

Kannattaa kuitenkin muistaa että ammattikorkeakoulun tutkinto rinnastuu alenpaan korkeakoulututkintoon, joten mahdollinen osaamisen vertailu tulisi tehdä vastaavien tutkintojen kesken. Tai sitten vertaila keskenään muuntokoulutettuja AMK maistereita ja alunperinkin yliopistossa opiskelleita henkilöitä.

Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on tietenkin selviä puutteita, mutta voiko muuta odottaakaan näinkin uudelta järjestelmältä.

**** kirjoitti:

Samaa mieltä. On vaikea kuvitella että yliopisto-opiskelijat vaivautuisivat haukkumaan AMKta jos AMKin tutkinto on kerran niin merkityksetön kuin väitetään.

Kannattaa kuitenkin muistaa että ammattikorkeakoulun tutkinto rinnastuu alenpaan korkeakoulututkintoon, joten mahdollinen osaamisen vertailu tulisi tehdä vastaavien tutkintojen kesken. Tai sitten vertaila keskenään muuntokoulutettuja AMK maistereita ja alunperinkin yliopistossa opiskelleita henkilöitä.

Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on tietenkin selviä puutteita, mutta voiko muuta odottaakaan näinkin uudelta järjestelmältä.

Lue lisää

"Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on tietenkin selviä puutteita, mutta voiko muuta odottaakaan näinkin uudelta järjestelmältä"

Tätä mulle hoettiin jo silloin, kun aloitin opinnot vuonna -95

karvalakki kirjoitti:

"Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on tietenkin selviä puutteita, mutta voiko muuta odottaakaan näinkin uudelta järjestelmältä"

Tätä mulle hoettiin jo silloin, kun aloitin opinnot vuonna -95

Lue lisää

Yliopistossakin on puutteita, mutta eihän yliopistojakaan ole ollut olemassa maailmassa kuin vasta tuhatkunta vuotta ja vajaa neljäsataa vuotta Suomessa.

Joten saatte tovin odottaa täydellistä amk-laitosta!

karvalakki kirjoitti:

"Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on tietenkin selviä puutteita, mutta voiko muuta odottaakaan näinkin uudelta järjestelmältä"

Tätä mulle hoettiin jo silloin, kun aloitin opinnot vuonna -95

Lue lisää

Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua.

Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa.

Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse.

Ehkä ammattikorkeakoulutkin hyötyisivät ajattelusta että tentittävänä on nimenomaan kirja(t), huolimatta mitä tunneilla keretään käymään lävitse. Vallitsevan kurssijärjestelyn taso riippuu nimittäin avain liikaa opettajasta, joista osa on aivan liian löyhiä vaatimuksissaan. Luokkamaisuus on kuitenkin ammattikorkean selkeä vahvuus, joskaan ei opiskelijoiden kannalta aina miellyttävää.

Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa.

Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi.

**** kirjoitti:

Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua.

Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa.

Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse.

Ehkä ammattikorkeakoulutkin hyötyisivät ajattelusta että tentittävänä on nimenomaan kirja(t), huolimatta mitä tunneilla keretään käymään lävitse. Vallitsevan kurssijärjestelyn taso riippuu nimittäin avain liikaa opettajasta, joista osa on aivan liian löyhiä vaatimuksissaan. Luokkamaisuus on kuitenkin ammattikorkean selkeä vahvuus, joskaan ei opiskelijoiden kannalta aina miellyttävää.

Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa.

Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi.

Lue lisää

Eiköhän se selkeä reitti useimmilla aloilla ole ollut olemassa, sillä amk-tutkinnon jälkeinen opintojen jatkaminen yliopistoissa on ehtinyt käytännöiltään melkoisen vakioksi. Se vakioituu vielä lisää, kun yliopistoissa siirrytään kaksivaiheiseen tutkintoon ensi syksynä.

Ainoa ongelma ovat tietysti amk-jatkotutkinnot ja niiden jälkeinen yliopisto-opiskelu, sillä jatkotutkintojen sisällöt ovat vielä pahasti hakusalla. Mutta aika varmasti hoitaa tämänkin asian kuntoon, vaikka siitä saadaan vielä monta mehevää kiistaa aikaan.

**** kirjoitti:

Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua.

Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa.

Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse.

Ehkä ammattikorkeakoulutkin hyötyisivät ajattelusta että tentittävänä on nimenomaan kirja(t), huolimatta mitä tunneilla keretään käymään lävitse. Vallitsevan kurssijärjestelyn taso riippuu nimittäin avain liikaa opettajasta, joista osa on aivan liian löyhiä vaatimuksissaan. Luokkamaisuus on kuitenkin ammattikorkean selkeä vahvuus, joskaan ei opiskelijoiden kannalta aina miellyttävää.

Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa.

Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi.

Lue lisää

tarkoittaako oikeusturva siis sitä, että joka jampalle tulisi yhteiskunnan toimesta tarjota melkeinpä maisteristasoinen tutkinto, vähän niinkuin kansalaispalkkana?

eikö kannattaisi resurssien säästämiseksi vain yhdessä sopia, että kaikki peruskoulun läpäisseet saavat tohtorin arvonimen.

**** kirjoitti:

Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua.

Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa.

Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse.

Ehkä ammattikorkeakoulutkin hyötyisivät ajattelusta että tentittävänä on nimenomaan kirja(t), huolimatta mitä tunneilla keretään käymään lävitse. Vallitsevan kurssijärjestelyn taso riippuu nimittäin avain liikaa opettajasta, joista osa on aivan liian löyhiä vaatimuksissaan. Luokkamaisuus on kuitenkin ammattikorkean selkeä vahvuus, joskaan ei opiskelijoiden kannalta aina miellyttävää.

Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa.

Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi.

Lue lisää

selkeää provokaatiota. Ei kukaan voi oikeasti olla noin epärealistinen. Siis olen nähnyt amk-opiskelijan opintojen etenemistä ja verrannut omiini. Ne koulutukset todella ovat (aivan kuten pitääkin, se duaalimalli joka oikeuttaa koko amk.n olemassaolon) täysin eri asia!

Sitten on tätä tradenomi periaatteessa puhuu, "olihan siinä puolensa", mutta kuitenkin sitten "puoliääneen", "no olihan se oikeasti vähän sellainen leikkikoulu"

Tuo on surkeaa jos oikeasti amk.opiskelijat ovat noin epärealistisia mitä tätä palstaa lähipäivät ja n.kk sitten jonkun aikaa seuranneelle näyttää. Taidatte oikeasti vain provosoida. Tai sitten olette vaan erittäin tyhmiä!

Koulutusjärjestelmä on moninpaikoin huonosti järjestelty. Ei siinä auta jos opistotasoiset pitävät itseään jonakin akateemisen vaihtoehtona ( siis vaihtoehtona siinä mielessä että joku oikeasti harkitsisi. Toinen on mukautumista eli alistumista). Vähän liian pitkälle menee sosiaalivaltio jos tuommoisen kuvan antaa duunareilleen.

Periaatteessa olen vaan huvittunut. Silti toisaalta vittuuntunut ja ehkä ihan vähän myös säälin teitä. Ehkä ette ole vain tyhmiä ja itsekkäitä vaan tyhmiä ja johdettuja (kusetettuja, aina joku turhamaisuuteen vetoaminen silti tietysti taustalla).

ps. Amk taisi olla niin hyvä että jokaisen kunnan täytyi saada omansa. Minkä sinä muuten valitsit akateemisuuden sijaan? mäntän, elimäen, virrat...ym. vai mitä niitä lie

pps. Ja vielä, kyllä akateemisestikin koulutetaan aivan liikaa.

**** kirjoitti:

Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua.

Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa.

Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse.

Ehkä ammattikorkeakoulutkin hyötyisivät ajattelusta että tentittävänä on nimenomaan kirja(t), huolimatta mitä tunneilla keretään käymään lävitse. Vallitsevan kurssijärjestelyn taso riippuu nimittäin avain liikaa opettajasta, joista osa on aivan liian löyhiä vaatimuksissaan. Luokkamaisuus on kuitenkin ammattikorkean selkeä vahvuus, joskaan ei opiskelijoiden kannalta aina miellyttävää.

Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa.

Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi.

Lue lisää

"Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua. "

Kyseinen laitos varmaankin lakkautetaan seuraavan 10 vuoden kuluessa.

"Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa."

Ei tule ikinä tapahtumaan. Opiskelijoiden kuten opettajienkin taso on niin surkea että on täysin mahdotonta että amk:n taso pääsisi ikinä edes lähelle yliopiston kanditutkinnon tasoa. Vaatimustaso on muutenkin pakko pitää alhaisena sillä muuten porukka ei yksinkertaisesti valmistu ja rahat jäävät saamatta ammattiopistolta.

"Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse."

Tiedossa on.

"Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa. "

Väittäisin että leikkikoulututkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan ammattikorkeakoulututkinnon kanssa.

"Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa."

Ei tällä ole oikeusturvan kanssa mitään tekemistä. Amis on amis ja sillä hyvä. Jos haluaa oikean maisteritutkinnon pitää mennä yliopistoon. Jos haluaa amistutkinnon menee amikseen.

"Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi."

Amk:n taso on helppo nähdä esim. sairaanhoitajien koulutuksesta. Ei nykyinen amk-sairaanhoitaja ole sen kummempi kuin entinen opisto-sairaanhoitajakaan. Tutkinnon nimi vaan on vaihtunut muka korkeakoulututkinnoksi. Sama juttu on tapahtunut kaikilla muillakin amk-aloilla. Opistotutkinto muuttui "korkeakoulututkinnoksi". Ennen ei vertailtu opistotutkintoa yliopistotutkintoon, miksi siis nytkään?

hchj kirjoitti:

selkeää provokaatiota. Ei kukaan voi oikeasti olla noin epärealistinen. Siis olen nähnyt amk-opiskelijan opintojen etenemistä ja verrannut omiini. Ne koulutukset todella ovat (aivan kuten pitääkin, se duaalimalli joka oikeuttaa koko amk.n olemassaolon) täysin eri asia!

Sitten on tätä tradenomi periaatteessa puhuu, "olihan siinä puolensa", mutta kuitenkin sitten "puoliääneen", "no olihan se oikeasti vähän sellainen leikkikoulu"

Tuo on surkeaa jos oikeasti amk.opiskelijat ovat noin epärealistisia mitä tätä palstaa lähipäivät ja n.kk sitten jonkun aikaa seuranneelle näyttää. Taidatte oikeasti vain provosoida. Tai sitten olette vaan erittäin tyhmiä!

Koulutusjärjestelmä on moninpaikoin huonosti järjestelty. Ei siinä auta jos opistotasoiset pitävät itseään jonakin akateemisen vaihtoehtona ( siis vaihtoehtona siinä mielessä että joku oikeasti harkitsisi. Toinen on mukautumista eli alistumista). Vähän liian pitkälle menee sosiaalivaltio jos tuommoisen kuvan antaa duunareilleen.

Periaatteessa olen vaan huvittunut. Silti toisaalta vittuuntunut ja ehkä ihan vähän myös säälin teitä. Ehkä ette ole vain tyhmiä ja itsekkäitä vaan tyhmiä ja johdettuja (kusetettuja, aina joku turhamaisuuteen vetoaminen silti tietysti taustalla).

ps. Amk taisi olla niin hyvä että jokaisen kunnan täytyi saada omansa. Minkä sinä muuten valitsit akateemisuuden sijaan? mäntän, elimäen, virrat...ym. vai mitä niitä lie

pps. Ja vielä, kyllä akateemisestikin koulutetaan aivan liikaa.

Lue lisää

"Tuo on surkeaa jos oikeasti amk.opiskelijat ovat noin epärealistisia mitä tätä palstaa lähipäivät ja n.kk sitten jonkun aikaa seuranneelle näyttää. Taidatte oikeasti vain provosoida. Tai sitten olette vaan erittäin tyhmiä! "

Et kai ota näitä juttuja minään absoluuttisena totuutena?
Täällä kirjoittelee niin pieni porukka, että en tekisi johtopäätöksiä Suomen koulutusmaailman tilasta tämän palstan perusteella.

Nämä jutut on osattava jättää omaan arvoonsa, kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa kenenä tahansa.

hchj kirjoitti:

selkeää provokaatiota. Ei kukaan voi oikeasti olla noin epärealistinen. Siis olen nähnyt amk-opiskelijan opintojen etenemistä ja verrannut omiini. Ne koulutukset todella ovat (aivan kuten pitääkin, se duaalimalli joka oikeuttaa koko amk.n olemassaolon) täysin eri asia!

Sitten on tätä tradenomi periaatteessa puhuu, "olihan siinä puolensa", mutta kuitenkin sitten "puoliääneen", "no olihan se oikeasti vähän sellainen leikkikoulu"

Tuo on surkeaa jos oikeasti amk.opiskelijat ovat noin epärealistisia mitä tätä palstaa lähipäivät ja n.kk sitten jonkun aikaa seuranneelle näyttää. Taidatte oikeasti vain provosoida. Tai sitten olette vaan erittäin tyhmiä!

Koulutusjärjestelmä on moninpaikoin huonosti järjestelty. Ei siinä auta jos opistotasoiset pitävät itseään jonakin akateemisen vaihtoehtona ( siis vaihtoehtona siinä mielessä että joku oikeasti harkitsisi. Toinen on mukautumista eli alistumista). Vähän liian pitkälle menee sosiaalivaltio jos tuommoisen kuvan antaa duunareilleen.

Periaatteessa olen vaan huvittunut. Silti toisaalta vittuuntunut ja ehkä ihan vähän myös säälin teitä. Ehkä ette ole vain tyhmiä ja itsekkäitä vaan tyhmiä ja johdettuja (kusetettuja, aina joku turhamaisuuteen vetoaminen silti tietysti taustalla).

ps. Amk taisi olla niin hyvä että jokaisen kunnan täytyi saada omansa. Minkä sinä muuten valitsit akateemisuuden sijaan? mäntän, elimäen, virrat...ym. vai mitä niitä lie

pps. Ja vielä, kyllä akateemisestikin koulutetaan aivan liikaa.

Lue lisää

Näitä viestejä lukiessa pitäisi osata katsoa vähän rivien väliinkin. En usko, että monikaan AMK:lainen pitäisi itseään akateemisena. Se käsitys on päässyt valloilleen muutaman katkeran tradenomin kirjoituksista. Tuskin olet kuullut yhdenkään sairaanhoitajan tai insinöörin puhuvan sellaista?

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

"Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua. "

Kyseinen laitos varmaankin lakkautetaan seuraavan 10 vuoden kuluessa.

"Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa."

Ei tule ikinä tapahtumaan. Opiskelijoiden kuten opettajienkin taso on niin surkea että on täysin mahdotonta että amk:n taso pääsisi ikinä edes lähelle yliopiston kanditutkinnon tasoa. Vaatimustaso on muutenkin pakko pitää alhaisena sillä muuten porukka ei yksinkertaisesti valmistu ja rahat jäävät saamatta ammattiopistolta.

"Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse."

Tiedossa on.

"Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa. "

Väittäisin että leikkikoulututkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan ammattikorkeakoulututkinnon kanssa.

"Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa."

Ei tällä ole oikeusturvan kanssa mitään tekemistä. Amis on amis ja sillä hyvä. Jos haluaa oikean maisteritutkinnon pitää mennä yliopistoon. Jos haluaa amistutkinnon menee amikseen.

"Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi."

Amk:n taso on helppo nähdä esim. sairaanhoitajien koulutuksesta. Ei nykyinen amk-sairaanhoitaja ole sen kummempi kuin entinen opisto-sairaanhoitajakaan. Tutkinnon nimi vaan on vaihtunut muka korkeakoulututkinnoksi. Sama juttu on tapahtunut kaikilla muillakin amk-aloilla. Opistotutkinto muuttui "korkeakoulututkinnoksi". Ennen ei vertailtu opistotutkintoa yliopistotutkintoon, miksi siis nytkään?

Lue lisää

No sinä se et näköjään tiedä mistään mitään.

Kuulostaa ihan "kaverin isoveljen kaverit kännissä kerto kuulleensa" -tiedolta.

No, jos joskus pääset työelämään, niin huomaat jotain muuta.

huvittava tyyppi kirjoitti:

No sinä se et näköjään tiedä mistään mitään.

Kuulostaa ihan "kaverin isoveljen kaverit kännissä kerto kuulleensa" -tiedolta.

No, jos joskus pääset työelämään, niin huomaat jotain muuta.

Lue lisää

En enää edes viitsi kommentoida koulutuspoliittisen pellen kirjoituksia. Tämän hän tietysti (yliopisto-opiskelijan tai opinnoista haaveilevan ylivertaisella päättelykyvyllä) tulkitsee voitoksi omalle kannalleen. Ihan sama minulle. Kyllä Siperia opettaa.

Viimeistään työelämässä, jos edes koskaan sinne pääsee, hän huomaa miten asiat ovat. Ehkei kannattaisi yliopistolta lähetä lainkaan. Onhan siellä mahdollisuus assarin->lehtorin->professorin uraan. Ei tarvitse oikeaa työelämää (eikä varsikaan "amiskorkeakoululaisia") nähdä lainkaan. Voi ihan kaikessa rauhassa tyydyttää itsensä uneen.

Koulutuspoliittinen neuvona... kirjoitti:

"Asioilla on tapana edetä hiljalleen. Pelkästään kaikupohjan etsiminen työelämästä kestää vuosia. Olisi mielenkiintoista nähdä millaiselta ammattikorkeakoulu näyttää vaikkapa 50 vuoden kuluttua. "

Kyseinen laitos varmaankin lakkautetaan seuraavan 10 vuoden kuluessa.

"Olen ymmärtänyt että esimerkiksi tällä hetkellä ammattikikorkeakouluissa pyritään täsmäämään opintoviikon ja todellisuudessa opiskeluun käytetyn ajan suhdetta. Onnistuessaan pelkästään tämä uudistus nostaisi huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneiden tasoa."

Ei tule ikinä tapahtumaan. Opiskelijoiden kuten opettajienkin taso on niin surkea että on täysin mahdotonta että amk:n taso pääsisi ikinä edes lähelle yliopiston kanditutkinnon tasoa. Vaatimustaso on muutenkin pakko pitää alhaisena sillä muuten porukka ei yksinkertaisesti valmistu ja rahat jäävät saamatta ammattiopistolta.

"Nykyisellään ei nimittäin ole suurtakaan tarvetta kuluttaa opintoviikon toista puolikasta (20 tuntia) kirjan pänttäämiseen kun kurssin läpäisee lähes pelkästään kuuntelemalla luennot lävitse."

Tiedossa on.

"Väittäisin kuitenkin että ammattikorkeatutkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan alemman korkeakoulututkinnon kanssa. "

Väittäisin että leikkikoulututkinto on erittäin kilpailukykyinen vastaavan ammattikorkeakoulututkinnon kanssa.

"Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeusturvan kannalta tulisi kuitenkin osoittaa selkeä reitti ylenpään korkeakoulututkintoon. Järjestääpä koulutuksen sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulut jossain mudossa."

Ei tällä ole oikeusturvan kanssa mitään tekemistä. Amis on amis ja sillä hyvä. Jos haluaa oikean maisteritutkinnon pitää mennä yliopistoon. Jos haluaa amistutkinnon menee amikseen.

"Ammattikorkeakouluissa on ongelmana myös tutkintojen kirjo. Periaatteessa samasta aiheesta toteutetaan tutkintoja useilla nimikkeillä, mikä tekee yleisen tason valvonnan lähestulkoon mahdottomaksi."

Amk:n taso on helppo nähdä esim. sairaanhoitajien koulutuksesta. Ei nykyinen amk-sairaanhoitaja ole sen kummempi kuin entinen opisto-sairaanhoitajakaan. Tutkinnon nimi vaan on vaihtunut muka korkeakoulututkinnoksi. Sama juttu on tapahtunut kaikilla muillakin amk-aloilla. Opistotutkinto muuttui "korkeakoulututkinnoksi". Ennen ei vertailtu opistotutkintoa yliopistotutkintoon, miksi siis nytkään?

Lue lisää

Tuo on muuten jännä juttu. Omalla alallani (biokemia) tapahtui aivan samalla tavalla. Entiset laborantit ja laboratorio mestarit (opistotaso) muuttuivat laboratorianalyytikoiksi kirjallisen lopputyön kera (AMK-tutkinto). Kaikilla näillä on sama palkka, mutta itseasiassa nämä opistoissa opiskelleet vanhemmat laborantit ovat kyllä usein (ei aina) pätevämpiä. Eli opisto on muuttanut vain nimeään AMK:ksi. Mitään tilausta tälle ei ainakaan omalla alallani ollut, koska tutkijat (maisterit) pystyvät hoitamaan samat hommat vieläpä täysin itsenäisesti suunnitelmallisuudesta lähtien. Ero o mitattavissa valovuosin. Ainoa syy laboranttien palkkaamiseen on se että he tulevat tietyissä rutiinihommissa halvemmiksi. Vaimoni mukaan (erikoislääkäri) hoitajilla on aivan samalla tavalla asiat. Mielestäni ainakin näillä aloilla tässä on tuhlattu verorahoja aika lailla pelkkään nimenmuutokseen. Sääliksi käy niitä nuoria opiskelijoita, jotka luulevat AMK:n vastaavan oikeita korkeakouluja. Integrointi sinänsä korkeakoulujen ja AMK:n välillä on hyvä asia.

uimamaisteri kirjoitti:

En enää edes viitsi kommentoida koulutuspoliittisen pellen kirjoituksia. Tämän hän tietysti (yliopisto-opiskelijan tai opinnoista haaveilevan ylivertaisella päättelykyvyllä) tulkitsee voitoksi omalle kannalleen. Ihan sama minulle. Kyllä Siperia opettaa.

Viimeistään työelämässä, jos edes koskaan sinne pääsee, hän huomaa miten asiat ovat. Ehkei kannattaisi yliopistolta lähetä lainkaan. Onhan siellä mahdollisuus assarin->lehtorin->professorin uraan. Ei tarvitse oikeaa työelämää (eikä varsikaan "amiskorkeakoululaisia") nähdä lainkaan. Voi ihan kaikessa rauhassa tyydyttää itsensä uneen.

Lue lisää

Toisin kuin katkeroitunut uimamaisteri ja muutama tradenomiopiskelija luulevat, Koulutuspoliittinen Neuvonantaja tapaa päivittäin työssään usean alan amk-opiskelijoita sekä valmistuneita xyz-nomeja. Koulutuspoliittinen Neuvonantaja perustaa näkemyksensä virallisen totuuden ja käytännön havaintojen väliseen ristiriitaan. Hän näkee läpi sosiaalidemokraattisen tasapäistämispropagandan ja kylmän objektiivisesti arvioi ammattikorkeakouluja sellaisena kuin ne ovat: tavallisina opistotasoisina oppilaitoksina jotka epätoivoisesti tavoittelevat korkeakoulun asemaa. Tosiasiassa siperia opettaa niitä jotka nielevät tyhjät puheet amk:n korkeakoulustatuksesta ja vuosien päästä itkevät kuinka tradenomitutkinto ei avannutkaan portteja asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Huipulle ei pääse helposti, niin se vaan on!

Leksa kirjoitti:

Tuo on muuten jännä juttu. Omalla alallani (biokemia) tapahtui aivan samalla tavalla. Entiset laborantit ja laboratorio mestarit (opistotaso) muuttuivat laboratorianalyytikoiksi kirjallisen lopputyön kera (AMK-tutkinto). Kaikilla näillä on sama palkka, mutta itseasiassa nämä opistoissa opiskelleet vanhemmat laborantit ovat kyllä usein (ei aina) pätevämpiä. Eli opisto on muuttanut vain nimeään AMK:ksi. Mitään tilausta tälle ei ainakaan omalla alallani ollut, koska tutkijat (maisterit) pystyvät hoitamaan samat hommat vieläpä täysin itsenäisesti suunnitelmallisuudesta lähtien. Ero o mitattavissa valovuosin. Ainoa syy laboranttien palkkaamiseen on se että he tulevat tietyissä rutiinihommissa halvemmiksi. Vaimoni mukaan (erikoislääkäri) hoitajilla on aivan samalla tavalla asiat. Mielestäni ainakin näillä aloilla tässä on tuhlattu verorahoja aika lailla pelkkään nimenmuutokseen. Sääliksi käy niitä nuoria opiskelijoita, jotka luulevat AMK:n vastaavan oikeita korkeakouluja. Integrointi sinänsä korkeakoulujen ja AMK:n välillä on hyvä asia.

Lue lisää

Tietysti vanhan koulun käyneet ovat vielä pätevämpiä. Ovathan he olleet käytännön töissä jo paljon pidempään kuin vastavalmistuneet xxx-nomit ja muut.

Luultavasti 20v alansa työssä ollut merkonomi on pätevämpi kuin uunituore KTM.

Voi voi.
Kasvaisit nyt ensin itse ajattelevaksi aikuiseksi.
Habitustako ajattelit lukea siellä?

Joskus noin kymmenen vuoden päästä huomaat, että työelämässä arvostetaan kylmästi tekoja eikä titteleitä. Tutkinto auttaa sen ekan työpaikan saantiin, sen jälkeen katotaan sun meriittejä.

Mutta pidä linjasi vaan, tulee riemukkaita hetkiä.
Esim. työhaastattelussa kun kysytään, miksi juuri sinut pitäisi palkata?
Vastaat: "no niinq mä niinq haluisin arvostust ja massii niinq".

vaan! kirjoitti:

Voi voi.
Kasvaisit nyt ensin itse ajattelevaksi aikuiseksi.
Habitustako ajattelit lukea siellä?

Joskus noin kymmenen vuoden päästä huomaat, että työelämässä arvostetaan kylmästi tekoja eikä titteleitä. Tutkinto auttaa sen ekan työpaikan saantiin, sen jälkeen katotaan sun meriittejä.

Mutta pidä linjasi vaan, tulee riemukkaita hetkiä.
Esim. työhaastattelussa kun kysytään, miksi juuri sinut pitäisi palkata?
Vastaat: "no niinq mä niinq haluisin arvostust ja massii niinq".

Lue lisää

kiitos vaan kauniista sanoista!

vaan! kirjoitti:

Voi voi.
Kasvaisit nyt ensin itse ajattelevaksi aikuiseksi.
Habitustako ajattelit lukea siellä?

Joskus noin kymmenen vuoden päästä huomaat, että työelämässä arvostetaan kylmästi tekoja eikä titteleitä. Tutkinto auttaa sen ekan työpaikan saantiin, sen jälkeen katotaan sun meriittejä.

Mutta pidä linjasi vaan, tulee riemukkaita hetkiä.
Esim. työhaastattelussa kun kysytään, miksi juuri sinut pitäisi palkata?
Vastaat: "no niinq mä niinq haluisin arvostust ja massii niinq".

Lue lisää

Niin. Ensin pitää kuitenkin saada se työpaikka, muuten jää pätevyys näyttämättä ;)

viiivi kirjoitti:

kiitos vaan kauniista sanoista!

On mielestäni käsittämätöntä miten aikuiset ihmiset jaksaa painia tällaisen keskustelun parissa päivästä toiseen. Kaikkihan tietävät faktat: ennen AMK:n tuloa suomeen oli kauppakorkea ylivoimaisesti korkein ja "se ainoa" taloustieteiden ja liiketalouden alalle valmistava "erikoiskoulutus". Nykyään AMK tarjoaa haastavan vaihtoehdon kauppakorkealle, mutta yliopiston asemaa ei voi horjuttaa.

Aivan kuten amkeissa on myös kauppakorkeakouluissa aivan uskomattoman suuria tasoeroja. Esimerkiksi Helsingin ja Vaasan opetuksen taso on kuin yö ja päivä, Vaasasta valmistuu täysin luokattomia ja tehtäviään osaamattomia tumpeloita. Tämä johtuu siitä, että Vaasassa tähdätään pääosin saamaan opiskelijat tavalla tai toisella valmistumaan. Etäkursseja helpoilla tenteillä ja yliarvioiduilla opintoviikomäärillä suhteessa kurssin tasoon ja haastavuuteen, opetus on kuin kauppaoppilaitoksessa. Sama pätee myös muutamiin muihin kaupallisten aineiden tiedekuntiin. Mm. Porin ja Mikkelin tiedekunnat ovat täysin yliarvostettuja. Toki opiskelija vaikuttaa loppukädessä omalla panoksellaan siihen mitä hän valmistuessaan osaa, mutta yleisten kurssien taso ja opetuksen laatu ovat keskinkertaista huomattavasti heikompia toisaalla.

Ammattikorkeissa löytyy myös säälittäviä mätiä omenoita ympäri suomea. Parhaat koulut löytyvät pääkaupunkiseudulta (Helia, Laurea, Haaga, Evtek) ja suuremmista kaupungeista kuten Turku, Tampere ja Oulu. Sitten on näitä Seinäjoen AMK:n sivuinstituutteja jossain Lapualla ja Kauhavalla josta valmistuukin sellasia tusinoita ettei ns. palkkatavoitetta vastaavia työpaikkoja löydy mistään, jollei aikaisempia suhteita jonnekkin päin ole luotuna. Noita surkeiden ammattikorkeiden oppilaita käy lähinnä todella sääliksi, koska heillä varmasti luulot suhteessa osaamiseen ovat epärealistisimpia.

Surrealistisia ovat myös kauppatieteiden kandeiksi ja maistereiksi valmistuvien palkkatoiveet ja luulot omasta osaamisesta ja alkupalkoista. Kaverin työpaikalta jouduttiin juuri potkimaan Vaasasta KTM:ksi vastikään valmistunut työntekijä, kun tilintarkastuksista ei tahtonut tulla onnettoman käytännön osaamisen takia mitään ja virheitä sattui aivan käsittämätön määrä pienen ajan sisään. Vastaavia tapauksia kuulee turhankin usein.

Mielestäni kaikkien on parempi keskittyä siihen oman osaamisen kehittämiseen.

Opiskelupaikasta riippumatta kirjoitti:

On mielestäni käsittämätöntä miten aikuiset ihmiset jaksaa painia tällaisen keskustelun parissa päivästä toiseen. Kaikkihan tietävät faktat: ennen AMK:n tuloa suomeen oli kauppakorkea ylivoimaisesti korkein ja "se ainoa" taloustieteiden ja liiketalouden alalle valmistava "erikoiskoulutus". Nykyään AMK tarjoaa haastavan vaihtoehdon kauppakorkealle, mutta yliopiston asemaa ei voi horjuttaa.

Aivan kuten amkeissa on myös kauppakorkeakouluissa aivan uskomattoman suuria tasoeroja. Esimerkiksi Helsingin ja Vaasan opetuksen taso on kuin yö ja päivä, Vaasasta valmistuu täysin luokattomia ja tehtäviään osaamattomia tumpeloita. Tämä johtuu siitä, että Vaasassa tähdätään pääosin saamaan opiskelijat tavalla tai toisella valmistumaan. Etäkursseja helpoilla tenteillä ja yliarvioiduilla opintoviikomäärillä suhteessa kurssin tasoon ja haastavuuteen, opetus on kuin kauppaoppilaitoksessa. Sama pätee myös muutamiin muihin kaupallisten aineiden tiedekuntiin. Mm. Porin ja Mikkelin tiedekunnat ovat täysin yliarvostettuja. Toki opiskelija vaikuttaa loppukädessä omalla panoksellaan siihen mitä hän valmistuessaan osaa, mutta yleisten kurssien taso ja opetuksen laatu ovat keskinkertaista huomattavasti heikompia toisaalla.

Ammattikorkeissa löytyy myös säälittäviä mätiä omenoita ympäri suomea. Parhaat koulut löytyvät pääkaupunkiseudulta (Helia, Laurea, Haaga, Evtek) ja suuremmista kaupungeista kuten Turku, Tampere ja Oulu. Sitten on näitä Seinäjoen AMK:n sivuinstituutteja jossain Lapualla ja Kauhavalla josta valmistuukin sellasia tusinoita ettei ns. palkkatavoitetta vastaavia työpaikkoja löydy mistään, jollei aikaisempia suhteita jonnekkin päin ole luotuna. Noita surkeiden ammattikorkeiden oppilaita käy lähinnä todella sääliksi, koska heillä varmasti luulot suhteessa osaamiseen ovat epärealistisimpia.

Surrealistisia ovat myös kauppatieteiden kandeiksi ja maistereiksi valmistuvien palkkatoiveet ja luulot omasta osaamisesta ja alkupalkoista. Kaverin työpaikalta jouduttiin juuri potkimaan Vaasasta KTM:ksi vastikään valmistunut työntekijä, kun tilintarkastuksista ei tahtonut tulla onnettoman käytännön osaamisen takia mitään ja virheitä sattui aivan käsittämätön määrä pienen ajan sisään. Vastaavia tapauksia kuulee turhankin usein.

Mielestäni kaikkien on parempi keskittyä siihen oman osaamisen kehittämiseen.

Lue lisää

Mitä paskaa tämä kirjoittaja suoltaa. Neuvoisin katsomaan mille tiedekunnalle on laatupalkintoja opetuksesta ja mihin yliopistoihin ne sijoittuvat. Veikkaan, että opiskelet HKKK:ssa ja saat vuodessa kasaan juuri sen määrän noppia, että et menetä tukiasi. Valmistuminen on ajankohtaista vuonna 2010, onko näin?

vaan! kirjoitti:

Voi voi.
Kasvaisit nyt ensin itse ajattelevaksi aikuiseksi.
Habitustako ajattelit lukea siellä?

Joskus noin kymmenen vuoden päästä huomaat, että työelämässä arvostetaan kylmästi tekoja eikä titteleitä. Tutkinto auttaa sen ekan työpaikan saantiin, sen jälkeen katotaan sun meriittejä.

Mutta pidä linjasi vaan, tulee riemukkaita hetkiä.
Esim. työhaastattelussa kun kysytään, miksi juuri sinut pitäisi palkata?
Vastaat: "no niinq mä niinq haluisin arvostust ja massii niinq".

Lue lisää

Joo, mutta jos kaksi yhtä fiksua sattuu vastakkain niin arvaatko kumpi saa paikan ? ;)

Ja AMK:sta valmistuu myös merikapteeneita. Tosin tällä alalle ei kunnon väittelyjä saa aikaan, kun ei yliopistoissa vastaavaa alaa ole. Voitas tästä lähtien pitää ne kaikenmaailman -nomit omassa arvossaan... Mutta älkää huolehtiko vaikka me sieltä surkeesta AMK porukasta tullaankin. Eihän me kuskata ku öljyä ja muuta paskaa merillä. Ei haittaa jos vähän lorahtaa laidan yli...

Drunken sailor kirjoitti:

Ja AMK:sta valmistuu myös merikapteeneita. Tosin tällä alalle ei kunnon väittelyjä saa aikaan, kun ei yliopistoissa vastaavaa alaa ole. Voitas tästä lähtien pitää ne kaikenmaailman -nomit omassa arvossaan... Mutta älkää huolehtiko vaikka me sieltä surkeesta AMK porukasta tullaankin. Eihän me kuskata ku öljyä ja muuta paskaa merillä. Ei haittaa jos vähän lorahtaa laidan yli...

Lue lisää

Eihän teidän koulutus ole edes TIETEELLINEN! Pitäisi tehdä gradu "valtamerilaiva-käsitteen ontologinen tulkinta narratiivisen lähestymistavan valossa". Se vasta olisi jotain. Sitten kelpaisi seilata maailman kaikki seitsemän merta.

Mutta te vain seilaatte ja ryyppäätte, seilaatte ja ryyppäätte...

Drunken sailor kirjoitti:

Ja AMK:sta valmistuu myös merikapteeneita. Tosin tällä alalle ei kunnon väittelyjä saa aikaan, kun ei yliopistoissa vastaavaa alaa ole. Voitas tästä lähtien pitää ne kaikenmaailman -nomit omassa arvossaan... Mutta älkää huolehtiko vaikka me sieltä surkeesta AMK porukasta tullaankin. Eihän me kuskata ku öljyä ja muuta paskaa merillä. Ei haittaa jos vähän lorahtaa laidan yli...

Lue lisää

No mitäs sitten? Paskakuskiksi pääsee autokoulusta ja niitäkin Suomessa tarvitaan. Kyllä hymy hyytyisi kun paska ulottuisi polviin asti. Tieteellinen tutkinto ei paskakuskitutkinto kuitenkaan ole, aivan kuten ei ole amk-tutkintokaan.

juoppo matkustaja kirjoitti:

Eihän teidän koulutus ole edes TIETEELLINEN! Pitäisi tehdä gradu "valtamerilaiva-käsitteen ontologinen tulkinta narratiivisen lähestymistavan valossa". Se vasta olisi jotain. Sitten kelpaisi seilata maailman kaikki seitsemän merta.

Mutta te vain seilaatte ja ryyppäätte, seilaatte ja ryyppäätte...

Lue lisää

En kyllä omassa kirjoituksessani puhunut mitään tutkinnon tieteellisyydestä??? Lähinnä vaan halusin, että ei kaikkia AMK:n linjoja sekoiteta tradenomeihin ym... Mut ihan hyvä huomio tuo tieteellisyys. Saattaishan sitä sattua vähän isompiakin vahinkoja jos niitä vastaantulevia valtamerilaivoja alettais komentosillalta ihmettelemään narratiivisen lähestymistavan valossa...
Ja välillä ryypätään seilatessa.....

Drunken sailor kirjoitti:

Ja AMK:sta valmistuu myös merikapteeneita. Tosin tällä alalle ei kunnon väittelyjä saa aikaan, kun ei yliopistoissa vastaavaa alaa ole. Voitas tästä lähtien pitää ne kaikenmaailman -nomit omassa arvossaan... Mutta älkää huolehtiko vaikka me sieltä surkeesta AMK porukasta tullaankin. Eihän me kuskata ku öljyä ja muuta paskaa merillä. Ei haittaa jos vähän lorahtaa laidan yli...

Lue lisää

No no. Jokainen ala on tärkeä. Ketään ei kouluteta ilman tilausta. Ei se koulutuksesta kiinni ole onko työ tärkeää vai ei. Hyvä ja harvinaisen terve asenne sulla !! Työ on työtä, ja elämä on sitten jotain muuta...

mulla samat kokemukset amk:sta. Pelkkia vitosia tulee ja tuntuu ettei tee paljo mitaan koulun eteen. Lukee sit edellisena iltana tenttiin ja saa vitosen. Itse olen katsonut noita yliopiston aineita nyt.... Mihin ajattelitte hakea? Minua kiinnostaa kansantaloustiede ja ehka kuluttajaekonomia.
T. soulmate

helina h. kirjoitti:

mulla samat kokemukset amk:sta. Pelkkia vitosia tulee ja tuntuu ettei tee paljo mitaan koulun eteen. Lukee sit edellisena iltana tenttiin ja saa vitosen. Itse olen katsonut noita yliopiston aineita nyt.... Mihin ajattelitte hakea? Minua kiinnostaa kansantaloustiede ja ehka kuluttajaekonomia.
T. soulmate

Lue lisää

Suomalaiset ovat tunnetusti kovia suustaan, kuten näistäkin keskusteluista on käynyt ilmi. Jos potentiaalinne riittää valtsikkaan, oikikseen tai kauppikseen niin sinne sitten vaan. Mutta turha se täällä on ruinata jos ei skillit riitä ja sitten jaaritellaan noita "toivottavasti ja toivottavasti ja jos ja jos". Yliopistoihin kaupallisiin tiedekuntiin ei järin vaikeaa ole päästä, muualle sitten rima nouseekin jo huomattavasti. Onnea yritykseen!

Ja vähän onnistumisia kirjoitti:

Suomalaiset ovat tunnetusti kovia suustaan, kuten näistäkin keskusteluista on käynyt ilmi. Jos potentiaalinne riittää valtsikkaan, oikikseen tai kauppikseen niin sinne sitten vaan. Mutta turha se täällä on ruinata jos ei skillit riitä ja sitten jaaritellaan noita "toivottavasti ja toivottavasti ja jos ja jos". Yliopistoihin kaupallisiin tiedekuntiin ei järin vaikeaa ole päästä, muualle sitten rima nouseekin jo huomattavasti. Onnea yritykseen!

Lue lisää

no jaa, minä olen valmistunut yhdestä ja edelleen kirjoilla kahdessa tiedekunnassa, ja kyllä kauppatieteessä pääsykoe oli mielestäni vaikein.

mutta niin se on, että jos sisäänpääsykin tuntuu erityisen vaikealta, niin valmistuminen, siis ihan oikasti ja kokonaan valmiiksi maisteriksi valmistuminen, se se vasta vaikeaa onkin. melkein opiskelemaan päässeitä, ja vastaavasti melkein valmistuneita on maailma täynnä.

kylläpä osuit asian ytimeen. Takanani on, todella älyttömän helposti, kiitettävin arvosanoin suoritettu AMK-tutkinto. Luulin yliopiston olevan kaltaiselleni "nerolle" helppo nakki. Pääsykokeet meni ihan kohtalaisesti, sitten alkoi opiskelun arki. Enää ei putoile kiitettäviä, jopa tyydyttävänkin eteen joutuu todella tekemään töitä! Kirjalliset työt ovat massiivisia verrattuna AMK.n töihin, niin käytettävien (englanninkielisten) lähteiden kuin pituuksiensakin suhteen ja niitä kirjallisia töitä tehdään jokaikisen kurssin yhteydessä . Työt ovat AMK.n opinnäytetyön veroisia työläydessään. Kyllä on luulot omasta erinomaisuudesta karsiutuneet matkalla. Minä todella tiedän ettei AMK.ta voi verrata yliopistoon!!!! Mutta paljon antoisampaa tämä älyllisesti on!