Kyllä sut varmaan

Eivät ole arvoisiani.

Se ei kuulu sulle...

Ei nyt oikein muut kiinnosta. Hän vain.

Mä en oo purkkiin pistettävä.

Mietin, että haluaako hän sellaisen. Vähän kesyttömän. Sellainen ei sovi kaikille.

Asiat eivät osu aina kohdilleen. En ole niin helposti iskettävissä, että minut voi kuka vaan kiinnostunut viedä mukanaan.

En halua sellaisia joita kohtaan minulla ei ole tunteita. Enkä sellaisia jotka ovat muuten epäsopivia (varattu, liikaa ikäeroa tms.)

Ei sillä ole väliä kuinka monet minut haluaa, jos minä haluan vain yhden..

Purkkiin? Aikamoinen surströmming siitä säilykkeestä tulisi, en suosittele.

Melko traaginen kohtalon oikku sekin miten et näytä muistavan että tapasimme jo vuosia sitten. Pieni takaraivossa häiritsevä ongelma koska muistan itse tuon kohtaamisen vähän liiankin hyvin. En pidä monestakaan mutta pidin sinusta alusta asti. Pidin kun en tuntenut, ja nyt kun tunnen, se on vain pahentunut. Joskus, usein, aina, ajattelen sinua ennen nukahtamista. Sitten näen untakin ja kun herään, pääni on yhä siinä, jumissa jossain hauskassa, kauniissa, likaisessa, älykkäässä, tyhmässä, joka liittyy yhä ja vain sinuun. Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa, kauemmin kuin luulet, kauemmin kuin voit kuvitella, ja minun olisi pitänyt tietenkin jo rätehdä jotain, kun on tämä vaikutelma, tämä varmuus siitä, että olet hyvin lähellä livahtamista käsistäni, että pitäisi antaa tarpeeksi syytä jäädä. Tai tehdä jotain hyväksesi. Kostaa vääryyksiä, puhua puolestasi sun muuta mukavaa.

Hieman itseni ulkopuolella voisin kai sanoa, että tämä koko tapaus mihin liityt on metafora elämälle yleensä, sille miten asiat menevät pieleen , ja useimmiten korjaantuvat niin että huomaa miten elämä järjestäytyy ihmeen tavoin uudelleen kompensoidakseen menetyksen.

Ei minua kukaan halua. Enkä minä todellakaan halua ketään muuta kuin hänet, vaikka hänkään ei halua minua.
Miehelle naiselta

Kauhakuormaajalla vähintäänkin johki valtatien rakennusmonttuun, ihan ku mua ei ois koskaan ollukkaan.

Tiedetään onhan se nähty jo monesti. ;)

Itse en viitsi vielä häiritä tai lirkutella kellekään liikoja, koska tilanteeni ei ole niin hyvä parisuhteen perustamiselle kuin haluaisin sen olevan, mutta jos joku uskoo että haluaa ja jaksaa juuri ja vain minua huonoimmallakin hetkelläni mistä kaikki tulee alkamaan etkä pääse minusta yli niin go ahead and let me know it and let see what happen.

Tässä on myös sellainen kompastus kivi että monesti jollain tapaa samankaltaiset ihmiset vetää herkästi toisiaan puoleensa joten riskinä on se että ollaan molemmat liian pahassa jamassa mihinkään vakavaan. Korjailen siis mieluusti ensin itseni hyvin yksinäni kuin lähden hosumaan ja rikon itseäni ja toista ihmistä uudestaan.

Minulla ei siis varsinaisesti ole mitään uusia suhteita vastaan mutta ihan välttämättä tai väkisin en vain halua sellaista vielä aloittaa, mikä ymmärtääkseni on ihan todellakin järkevää jos tähtää pidempään suhteeseen eikä vain hetken huveihin.

Niin ketkä monet? Ole reilu ja kerro.

Ruukutan sut avantilla. Mitäs siihen sanot?!

En tajuu mistään mitään.

Ihan just siksi. Valinnanvapaus on ihana asia tässä maassa!

Jos kukaan ei ole tullut hänelle sitä suoraan sanomaan.

Rakkaus elää vain vapaudessa.

Koska vapaus on tärkeämpää kuin suhde, jossa ei tule kuulluksi. Muita syitä: pomottaminen, heikot tunnetaidot, vetovoiman puute, puhumattomuus ja passiivisuus, vedän puoleeni ihmisiä joilla häiriöitä, kirjolla tms. Ei kiitos.

Ai niinku tonnikala?

Miehen pitää olla tosi kiihottava jos tähtäimessä parisuhde ja seksi. Olisi helppoa jos voisi päättää kiihottua kenestä vain, mutta hommaa ei jostain syystä ole suunniteltu näin. Lintujen kosiomenot havainnollistavat asiaa hyvin.

Pikkuhiljaa alan haluta, vaikka en purkkiin mahdukaan.

Siksi että mun kanssa ei pärjää ihan kuka tahansa

Koko ketju ohi.

Horny naiset ovat mulle velkaa ja helvetin paljon