Olemme pakotetut sijoittamaan maalämpöpumpun (Nibe 1210) kodinhoitohuoneeseen. Mitenköhän on, pitääkö pumppu ääntä kuitenkin liikaa ? Käynnistyessähän ilmeisesti enemmän, mutta siihen olemme ajatelleet hankkia vaimentimen. Lisäksi laitamme väliseinän tupla kipsilevyillä. Mikä on totuus - myyjähän vakuuttelee sen sopivuutta kyseiseen tilaan...
Maalämpöpumpun äänitaso
Nibe
38
14702
Vastaukset
- Mäntä äänekkäämpi
Mäntä äänekkäämpi taajuudeltaan (ihmiselle) kuin scroll. (Saman hintaisia).
- Tuukka
ihan hyvin laittaa kodinhoito huoneeseen. Koneen ääni on hiukan pakastinta kovempi eli jos sinua ei häiritse pakastin niin tuskin sitten häiritsee pumppukaan. Itellä on lämpö ässän pumppu teknisessä tilassa ihan makkarin vieressä ja eipä ole häirinnyt.
Ota kuitenkin scrolli mikäli se vielä on mahdollista ja laita villa väliseinään. - ratkaisee paljon
sillä mm. maalämpöfoorumilla on kerrottu tapauksista, joissa äänitaso oli selvästi häiritsevä, mutta ääntä on saatu vähemmäksi asennusta petraamalla. Kyse oli Lämpöässän pumpuista, jotka tehdään kai liki käsityönä isojen valmistajien liukuhihnatuotannon sijaan. Siksi näitä yksilöllisiä eroja taitaa ilmetä paljon. Tärkeintä on kuitenkin se, että lähtevät ja tulevat putket asennetaan koneen sisällä ja ulkona oikein, jotta resonoinnit saat kuriin. Sen sijaan muiden valmistajien pumppujen käyttäjät kertoivat hiljaisista pumpuista. Koska Ruotsissa on asennettu varmaan kymmeniätuhansia pumppuja asuintiloihin, sikäläiset valmistajat ovat pakosta kiinnittäneet huomiota äänitasoon.
Lue tuo keskustelu: http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idOngelmiaYleis;action=display;num=1098091554;start=- jot
Meluongelma on vain LämpöÄssän pumpuilla, niitä ei ole syytä asentaa asuintilaan.
Syynä on todellakin käsityö, eikä valmistaja ole ollut halukas auttamaan meluongelmista kärsiviä! - Sinulla
jot kirjoitti:
Meluongelma on vain LämpöÄssän pumpuilla, niitä ei ole syytä asentaa asuintilaan.
Syynä on todellakin käsityö, eikä valmistaja ole ollut halukas auttamaan meluongelmista kärsiviä!Jos valitset oikean Lämpöässän, ei ongelmia ole. Osa pumpuista on tehty kodinhoitohuonetilaan ja osa erilliseen tekniseen tilaan. Elät aikaa, jolloin Lämpöässällä oli vain tekniseen tilaan soveltuvia malleja.
jot kirjoitti:
Meluongelma on vain LämpöÄssän pumpuilla, niitä ei ole syytä asentaa asuintilaan.
Syynä on todellakin käsityö, eikä valmistaja ole ollut halukas auttamaan meluongelmista kärsiviä!Väärää todistusta asiasta mistä et mitään tieda
- Juha
jot kirjoitti:
Meluongelma on vain LämpöÄssän pumpuilla, niitä ei ole syytä asentaa asuintilaan.
Syynä on todellakin käsityö, eikä valmistaja ole ollut halukas auttamaan meluongelmista kärsiviä!Joillakin HYVILLÄ KILPAILIJOILLA on varsin mielenkiintoinen tapa "myydä" omia tuotteitaan, no suotakoon se Heille.
Mennään varsinaiseen asiaan.
LÄMPÖPUMPPU PITÄÄ ÄÄNTÄ (merkistä riippumatta) ja se on huomioitava suunnittelussa.
Otetaan esimerkki:
Jokaisella on hyvät vertailumittarit omassa kodissaan. Jääkaappi ja pakastin pitää myös ääntä, vaikka niiden tarvitsema kompressorikoko on aivan eri mittasuhteinen, kuin koko omakotitalon lämmittäminen ja perheen lämpimänkäyttöveden tuottaminen lämpöpumpulla.
Lämpöpumppumitoituksia voi olla täystehoisia ja osatehoisia. Täystehomitoituksessa kompressori (myös. vaihtimet, pumput ym.) on suurempi ja näin ollen suurempi kompressori pitää myös suurempaa ääntä. Toisaalta täystehomitoitetussa lämpöpumpussa käyttökustannukset ovat pienemmät sekä komponenteille tulee ympäri vuoden ja vuodesta toiseen vähemmän käyttötunteja kuin osatehomitoitetussa lämpöpumpussa.
Täystehomitoituksella sähkövastus on pelkästään varolaitteenna, kun taas osatehomitoituksessa sähkövastuksen käyttöä väistämättä tulee (lämmityksen ja mahdollisesti myös lämpimänkäyttöveden osalta, riippuen varaajan koosta ja onko laitteessa tulistusominaisuutta). Osatehomitoituksessa sähkövastus ei myöskään pidä ääntä, mutta vie enemmän euroja.
Teknisenhuoneen sijoitus kodissa voi myös aiheuttaa asumishaittaa. Esimerkiksi: lämpöpumppu väliseinän toisella puolella ja sängyn tyynypää toisella puolella on "huono" sijoituspaikka, aiheuttaen varmasti ihmiselle äänihaittaa, jos sitä ei huomioida väliseinärakenteessa (huomioitava myös pystysuuntaisesti, mitä tilaa on esim. yläpuolella, huomioiminen ei ole juurikaan kustannuskysymys, mutta sen huomioiminen vaikuttaa asumisviihtyisyyteen).
Kompressoreita on toimintaperiaatteeltaan kahden tyyppisiä, mäntä ja scroll (saman hintaisia).
Mäntä: Tiedetään erittäin kestävänä. Selkeästi ihmisen korvalle (taajuudeltaan) kovempi ääninen.
Scroll: Näyttää siltä, että scroll kestää myös (lyhyemmät käyttökokemukset). Selkeästi pienempi ääninen taajuudeltaa ihmisen korvalle.
Meitä ihmisiä on erilaisia (hyvin herkkiä, vähemmän herkkiä ja siltä väliltä) äänen suhteen.
Lämpöpumpun sijoituspaikalle ei ole suurempia viranomaisten asettamia määräyksia, (esim. paloteknisiä).
Tekninenhuone on yksi hyvin suunnitellun kodin perusasia lämmöntekotavasta riippumatta, sinne voidaan koota kaikki kodin k.o laitteet, kuten lämpöpumpun, lämmöntalteenottolaitteen, keskuspölyimurin, vesimittarin, sisäsähkökeskuksen, lattialämmityksen jakotukin ym.
Mikäli lämpöpumppu, lämmöntalteenottolaite, keskuspölyimuri ym. (pitävät kaikki ääntä) joudutaan sijoittamaan esim. kodinhoitohuoneeseen, otetaan niiden olemassaolo huomioon esim. valitsemalla lämpöpumpun kompressorityypiksi Scroll. Scroll on ihmisen korvalle selkeästi taajuudeltaan pienempi ääninen. Huomiodaan niiden vaikutus myös kodin rakennesuunnittelussa.
Tehkää kodin suunnittelu hyvin ottamalla suunnitelmiin tekninenhuone, joko päärakennukseen tai esim. erilliseen autotalli / varastorakennukseen - hamali
Juha kirjoitti:
Joillakin HYVILLÄ KILPAILIJOILLA on varsin mielenkiintoinen tapa "myydä" omia tuotteitaan, no suotakoon se Heille.
Mennään varsinaiseen asiaan.
LÄMPÖPUMPPU PITÄÄ ÄÄNTÄ (merkistä riippumatta) ja se on huomioitava suunnittelussa.
Otetaan esimerkki:
Jokaisella on hyvät vertailumittarit omassa kodissaan. Jääkaappi ja pakastin pitää myös ääntä, vaikka niiden tarvitsema kompressorikoko on aivan eri mittasuhteinen, kuin koko omakotitalon lämmittäminen ja perheen lämpimänkäyttöveden tuottaminen lämpöpumpulla.
Lämpöpumppumitoituksia voi olla täystehoisia ja osatehoisia. Täystehomitoituksessa kompressori (myös. vaihtimet, pumput ym.) on suurempi ja näin ollen suurempi kompressori pitää myös suurempaa ääntä. Toisaalta täystehomitoitetussa lämpöpumpussa käyttökustannukset ovat pienemmät sekä komponenteille tulee ympäri vuoden ja vuodesta toiseen vähemmän käyttötunteja kuin osatehomitoitetussa lämpöpumpussa.
Täystehomitoituksella sähkövastus on pelkästään varolaitteenna, kun taas osatehomitoituksessa sähkövastuksen käyttöä väistämättä tulee (lämmityksen ja mahdollisesti myös lämpimänkäyttöveden osalta, riippuen varaajan koosta ja onko laitteessa tulistusominaisuutta). Osatehomitoituksessa sähkövastus ei myöskään pidä ääntä, mutta vie enemmän euroja.
Teknisenhuoneen sijoitus kodissa voi myös aiheuttaa asumishaittaa. Esimerkiksi: lämpöpumppu väliseinän toisella puolella ja sängyn tyynypää toisella puolella on "huono" sijoituspaikka, aiheuttaen varmasti ihmiselle äänihaittaa, jos sitä ei huomioida väliseinärakenteessa (huomioitava myös pystysuuntaisesti, mitä tilaa on esim. yläpuolella, huomioiminen ei ole juurikaan kustannuskysymys, mutta sen huomioiminen vaikuttaa asumisviihtyisyyteen).
Kompressoreita on toimintaperiaatteeltaan kahden tyyppisiä, mäntä ja scroll (saman hintaisia).
Mäntä: Tiedetään erittäin kestävänä. Selkeästi ihmisen korvalle (taajuudeltaan) kovempi ääninen.
Scroll: Näyttää siltä, että scroll kestää myös (lyhyemmät käyttökokemukset). Selkeästi pienempi ääninen taajuudeltaa ihmisen korvalle.
Meitä ihmisiä on erilaisia (hyvin herkkiä, vähemmän herkkiä ja siltä väliltä) äänen suhteen.
Lämpöpumpun sijoituspaikalle ei ole suurempia viranomaisten asettamia määräyksia, (esim. paloteknisiä).
Tekninenhuone on yksi hyvin suunnitellun kodin perusasia lämmöntekotavasta riippumatta, sinne voidaan koota kaikki kodin k.o laitteet, kuten lämpöpumpun, lämmöntalteenottolaitteen, keskuspölyimurin, vesimittarin, sisäsähkökeskuksen, lattialämmityksen jakotukin ym.
Mikäli lämpöpumppu, lämmöntalteenottolaite, keskuspölyimuri ym. (pitävät kaikki ääntä) joudutaan sijoittamaan esim. kodinhoitohuoneeseen, otetaan niiden olemassaolo huomioon esim. valitsemalla lämpöpumpun kompressorityypiksi Scroll. Scroll on ihmisen korvalle selkeästi taajuudeltaan pienempi ääninen. Huomiodaan niiden vaikutus myös kodin rakennesuunnittelussa.
Tehkää kodin suunnittelu hyvin ottamalla suunnitelmiin tekninenhuone, joko päärakennukseen tai esim. erilliseen autotalli / varastorakennukseenLämpöÄssän markkinoija, Juha ei kehtaa panna sukunimeään,Saksi, julkisuuteen?
- rins.
hamali kirjoitti:
LämpöÄssän markkinoija, Juha ei kehtaa panna sukunimeään,Saksi, julkisuuteen?
Outo on sinunkin nimesi. Kertoisitko vähän sen historiasta? Sukunimeä voimme vain arvailla..
- Jukka
hamali kirjoitti:
LämpöÄssän markkinoija, Juha ei kehtaa panna sukunimeään,Saksi, julkisuuteen?
valittaa, kun kerrankin tuli asiallinen viesti. Ei mainoksen mainosta. Moitetta antaisin jos koko nimensä kirjoittaisi. Sinä nyt sitten mainostit sekä miestä ja firmaa!
- Ralsa
Juha kirjoitti:
Joillakin HYVILLÄ KILPAILIJOILLA on varsin mielenkiintoinen tapa "myydä" omia tuotteitaan, no suotakoon se Heille.
Mennään varsinaiseen asiaan.
LÄMPÖPUMPPU PITÄÄ ÄÄNTÄ (merkistä riippumatta) ja se on huomioitava suunnittelussa.
Otetaan esimerkki:
Jokaisella on hyvät vertailumittarit omassa kodissaan. Jääkaappi ja pakastin pitää myös ääntä, vaikka niiden tarvitsema kompressorikoko on aivan eri mittasuhteinen, kuin koko omakotitalon lämmittäminen ja perheen lämpimänkäyttöveden tuottaminen lämpöpumpulla.
Lämpöpumppumitoituksia voi olla täystehoisia ja osatehoisia. Täystehomitoituksessa kompressori (myös. vaihtimet, pumput ym.) on suurempi ja näin ollen suurempi kompressori pitää myös suurempaa ääntä. Toisaalta täystehomitoitetussa lämpöpumpussa käyttökustannukset ovat pienemmät sekä komponenteille tulee ympäri vuoden ja vuodesta toiseen vähemmän käyttötunteja kuin osatehomitoitetussa lämpöpumpussa.
Täystehomitoituksella sähkövastus on pelkästään varolaitteenna, kun taas osatehomitoituksessa sähkövastuksen käyttöä väistämättä tulee (lämmityksen ja mahdollisesti myös lämpimänkäyttöveden osalta, riippuen varaajan koosta ja onko laitteessa tulistusominaisuutta). Osatehomitoituksessa sähkövastus ei myöskään pidä ääntä, mutta vie enemmän euroja.
Teknisenhuoneen sijoitus kodissa voi myös aiheuttaa asumishaittaa. Esimerkiksi: lämpöpumppu väliseinän toisella puolella ja sängyn tyynypää toisella puolella on "huono" sijoituspaikka, aiheuttaen varmasti ihmiselle äänihaittaa, jos sitä ei huomioida väliseinärakenteessa (huomioitava myös pystysuuntaisesti, mitä tilaa on esim. yläpuolella, huomioiminen ei ole juurikaan kustannuskysymys, mutta sen huomioiminen vaikuttaa asumisviihtyisyyteen).
Kompressoreita on toimintaperiaatteeltaan kahden tyyppisiä, mäntä ja scroll (saman hintaisia).
Mäntä: Tiedetään erittäin kestävänä. Selkeästi ihmisen korvalle (taajuudeltaan) kovempi ääninen.
Scroll: Näyttää siltä, että scroll kestää myös (lyhyemmät käyttökokemukset). Selkeästi pienempi ääninen taajuudeltaa ihmisen korvalle.
Meitä ihmisiä on erilaisia (hyvin herkkiä, vähemmän herkkiä ja siltä väliltä) äänen suhteen.
Lämpöpumpun sijoituspaikalle ei ole suurempia viranomaisten asettamia määräyksia, (esim. paloteknisiä).
Tekninenhuone on yksi hyvin suunnitellun kodin perusasia lämmöntekotavasta riippumatta, sinne voidaan koota kaikki kodin k.o laitteet, kuten lämpöpumpun, lämmöntalteenottolaitteen, keskuspölyimurin, vesimittarin, sisäsähkökeskuksen, lattialämmityksen jakotukin ym.
Mikäli lämpöpumppu, lämmöntalteenottolaite, keskuspölyimuri ym. (pitävät kaikki ääntä) joudutaan sijoittamaan esim. kodinhoitohuoneeseen, otetaan niiden olemassaolo huomioon esim. valitsemalla lämpöpumpun kompressorityypiksi Scroll. Scroll on ihmisen korvalle selkeästi taajuudeltaan pienempi ääninen. Huomiodaan niiden vaikutus myös kodin rakennesuunnittelussa.
Tehkää kodin suunnittelu hyvin ottamalla suunnitelmiin tekninenhuone, joko päärakennukseen tai esim. erilliseen autotalli / varastorakennukseen"Toisaalta täystehomitoitetussa lämpöpumpussa käyttökustannukset ovat pienemmät sekä"
Tämähän ei nyt oikeastaan pidä paikkaansa (vaikka mainosargumenttina käytetäänkin).
Osatehoinen mitoitetaan optimienergiantarpeelle, jolloin pumppu riittää normaalisti 93-97 prosettisesti lämmöntuotantoon. Kovimmilla pakkasilla käytetään vastusta apuna. Kuitenkaan käytännön käyttökustannuseroa ei ole osa- tai täysmitoitetulla pumpulla. Tämä johtuu siitä, että täystehoista pumppua ei käytetä hyvällä hyötysuhteella kuin muutaman prosentin ajan vuodessa (huipputehon aikaan). Näin ollen lyhyet käyntijaksot ja useat käynnistykset tiputtavat pumpun hyötysuhdetta, jolloin sähköenergiaa käytetään käytännössä osa- että täysmitoitetulla pumpulla saman verran. Tämä fakta on osoitettu muistaaksen TTK:ssa teollisuuden lämpöpumpputesteissä.
"komponenteille tulee ympäri vuoden ja vuodesta toiseen vähemmän käyttötunteja kuin osatehomitoitetussa lämpöpumpussa."
Tämä on jo totalisen väärää tietoa. Mitä enempi lyhyitä käyntijaksoja ja sitä kautta kompressorin sisäisiä lämpötilavaihteluita, sitä lyhyempi elinikä. Eihän auton konekaan juuri kulu tasaisessa matka-ajossa, mutta kaupunkioloissa ja useilla kylmäkäynnistyksillä voi moottorin saada väljäksi nopeastikin. - Juha
Ralsa kirjoitti:
"Toisaalta täystehomitoitetussa lämpöpumpussa käyttökustannukset ovat pienemmät sekä"
Tämähän ei nyt oikeastaan pidä paikkaansa (vaikka mainosargumenttina käytetäänkin).
Osatehoinen mitoitetaan optimienergiantarpeelle, jolloin pumppu riittää normaalisti 93-97 prosettisesti lämmöntuotantoon. Kovimmilla pakkasilla käytetään vastusta apuna. Kuitenkaan käytännön käyttökustannuseroa ei ole osa- tai täysmitoitetulla pumpulla. Tämä johtuu siitä, että täystehoista pumppua ei käytetä hyvällä hyötysuhteella kuin muutaman prosentin ajan vuodessa (huipputehon aikaan). Näin ollen lyhyet käyntijaksot ja useat käynnistykset tiputtavat pumpun hyötysuhdetta, jolloin sähköenergiaa käytetään käytännössä osa- että täysmitoitetulla pumpulla saman verran. Tämä fakta on osoitettu muistaaksen TTK:ssa teollisuuden lämpöpumpputesteissä.
"komponenteille tulee ympäri vuoden ja vuodesta toiseen vähemmän käyttötunteja kuin osatehomitoitetussa lämpöpumpussa."
Tämä on jo totalisen väärää tietoa. Mitä enempi lyhyitä käyntijaksoja ja sitä kautta kompressorin sisäisiä lämpötilavaihteluita, sitä lyhyempi elinikä. Eihän auton konekaan juuri kulu tasaisessa matka-ajossa, mutta kaupunkioloissa ja useilla kylmäkäynnistyksillä voi moottorin saada väljäksi nopeastikin.Näinhän tämä menee.
Täystehomitoitetussa lämpöpumpussa (esim V10)kompressori on keskimäärin 4 kw:ia ja litramäärä varaajassa vettä 380 litraa.
Osatehomitoitetussa lämpöpumpussa kompressori on keskimäärin 2 kw:ia ja litramäärä varaajassa vettä 190 litraa.
Tällöin osatehomitoitus on 50 %:ia, lämmitysenergian osalta. Joskus ilmoitetaan tämän peittoalueeksi 85-95 %:ia vuotuisesta lämmitysenergian osasta.
Keruuputken pituus / porakaivon syvyys on hyvä mitoittaa täydelleteholle (merkistä ja mitoituksesta riippumatta).
Puuttuva lämmitysenergia tulee suorastasähköstä.
(En huomio tässä aurinkoenergiaa ja tulisijan antamaa energiaa, koska ne vaikuttaa molemmissa, eli täysteho- ja osatehokulutuksia samalla tavalla.
Puolet isompi kompressori (4 kw)ja varaaja (380 l), suhteutettuna kompressori (2 kw ja varaaja (190 l), samalla eroalueella (käynnistyy - pysähtyy) käyntijakson pituus on ihan sama ja energiankulutus on suurinpiirtein sama, siihen saakka kuin pienempi kompressori, varaaja, vaihtimet ym., ilman tulistusta riittää. Kun pieni kompressori ei riitä ja otetaan sähkövastus käyttöön, saadaan sillä yhdellä ostetulla yksi kilowatti. Maaämpöpumput yleensä käy aina täysillä.
TÄRKEÄMPÄÄ ON:
Edellä olevan mukaan käynnistyksiä tulee kummassakin yhtä paljon (lukuunottamatta, sitä tilannetta kun osatehopumppu käy jatkuvasti eli pysähtymättä).
Otetaan esimerkki:
Minulla on täysteholämpöpumppu V10 (jossa sähkövastus on pelkästään varolaitteena) vuosimallia 1981 (käyttövuodet n. 23-24 vuotta), jos minulla olis puolet pienempi kompressori ym. olis sen laitteen komponenttien käyttötunnit suhteutettuna 46-48 vuotta. Mikäli lämpöpumppu olis pienellä varaajalla, vaihtimilla, ilman tulistusta ym. olis suoransähkön käyttö jo kilowatteina aika paljon.
Vielä kun huomioidaan lämmikäyttövesi, eli saunapäivät (saunaillat), tai jos perhe käy peräjälkeen suihkussa (illalla tai aamulla) tulee sieltä mahdollisesti myös lisää suoransähkön käyttöä.
Muuttuuko muuten osateholämpöpumppu esim. syksyllä, keväällä tai kesällä HUONOLLA HYÖTYSUHTEELLA TOIMIVAKSI? Ei varmaankaan, se on vaan suuremman ajan hiljaa, jolloin komponentit- eikä sähköä kulu. - Aapo
Ralsa kirjoitti:
"Toisaalta täystehomitoitetussa lämpöpumpussa käyttökustannukset ovat pienemmät sekä"
Tämähän ei nyt oikeastaan pidä paikkaansa (vaikka mainosargumenttina käytetäänkin).
Osatehoinen mitoitetaan optimienergiantarpeelle, jolloin pumppu riittää normaalisti 93-97 prosettisesti lämmöntuotantoon. Kovimmilla pakkasilla käytetään vastusta apuna. Kuitenkaan käytännön käyttökustannuseroa ei ole osa- tai täysmitoitetulla pumpulla. Tämä johtuu siitä, että täystehoista pumppua ei käytetä hyvällä hyötysuhteella kuin muutaman prosentin ajan vuodessa (huipputehon aikaan). Näin ollen lyhyet käyntijaksot ja useat käynnistykset tiputtavat pumpun hyötysuhdetta, jolloin sähköenergiaa käytetään käytännössä osa- että täysmitoitetulla pumpulla saman verran. Tämä fakta on osoitettu muistaaksen TTK:ssa teollisuuden lämpöpumpputesteissä.
"komponenteille tulee ympäri vuoden ja vuodesta toiseen vähemmän käyttötunteja kuin osatehomitoitetussa lämpöpumpussa."
Tämä on jo totalisen väärää tietoa. Mitä enempi lyhyitä käyntijaksoja ja sitä kautta kompressorin sisäisiä lämpötilavaihteluita, sitä lyhyempi elinikä. Eihän auton konekaan juuri kulu tasaisessa matka-ajossa, mutta kaupunkioloissa ja useilla kylmäkäynnistyksillä voi moottorin saada väljäksi nopeastikin.Tämä se vain jaksaa, samaa palturia vuodesta toiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002074136 . Opetuslapsia vain ei ole kertynyt aivan toivottuun tahtiin. Pikku kysymys: Oma täystehopumppuni käy koko ajan yli neljän lämpökertoimella. Sisälämpö on n. 16, lämmintä vettä ei käytetä (ei asuta vielä), ja tarvittava lämmitysteho on melko tarkkaan tiedossa viime talvelta, jolloin lämmitettiin sähköllä. Pumpun käyntiajoista selviää sähkönkulutus. Miten tämä sopii yhteen teoriasi kanssa ("ei milloinkaan yli kolmen")?
- Ralsa
Aapo kirjoitti:
Tämä se vain jaksaa, samaa palturia vuodesta toiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002074136 . Opetuslapsia vain ei ole kertynyt aivan toivottuun tahtiin. Pikku kysymys: Oma täystehopumppuni käy koko ajan yli neljän lämpökertoimella. Sisälämpö on n. 16, lämmintä vettä ei käytetä (ei asuta vielä), ja tarvittava lämmitysteho on melko tarkkaan tiedossa viime talvelta, jolloin lämmitettiin sähköllä. Pumpun käyntiajoista selviää sähkönkulutus. Miten tämä sopii yhteen teoriasi kanssa ("ei milloinkaan yli kolmen")?
Ymmärrän kyllä jos ahistaa suomalaista pumppukauppiasta! On se kumma kun ei tutkimuksia uskota, siitä vain TTK:lle selaamaan tutkimusarkistoa. Ei ole edes ko. tutkimuksen kohdalla salaista tietoa!
- Kale
Aapo kirjoitti:
Tämä se vain jaksaa, samaa palturia vuodesta toiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002074136 . Opetuslapsia vain ei ole kertynyt aivan toivottuun tahtiin. Pikku kysymys: Oma täystehopumppuni käy koko ajan yli neljän lämpökertoimella. Sisälämpö on n. 16, lämmintä vettä ei käytetä (ei asuta vielä), ja tarvittava lämmitysteho on melko tarkkaan tiedossa viime talvelta, jolloin lämmitettiin sähköllä. Pumpun käyntiajoista selviää sähkönkulutus. Miten tämä sopii yhteen teoriasi kanssa ("ei milloinkaan yli kolmen")?
Täysiteho on ylivoimainen näiden keskustelujen
perusteella. Keskusteluissa keskitytään pelkäs-
tään täysitehoon. Osatehoisten kannanotot on
lähinnä täystehon haukkumista, ilman perusteita. - Aapo
Ralsa kirjoitti:
Ymmärrän kyllä jos ahistaa suomalaista pumppukauppiasta! On se kumma kun ei tutkimuksia uskota, siitä vain TTK:lle selaamaan tutkimusarkistoa. Ei ole edes ko. tutkimuksen kohdalla salaista tietoa!
"Jossakin TTK:n (ehkä tarkoitit kuitenkin TTKK:ta, nyk. TTY) tutkimuksessa muistaakseni sanottiin, että..." Jotta ei tarvitsisi kuunnella samaa jankutusta uudestaan ja uudestaan, viitsisitkö hieman tarkentaa mistä tutkimuksesta oli kyse? Itse tiedän yhden, raportti luettavissa osoitteessa http://www.tut.fi/units/me/ener/julkaisut/LP-Rap.pdf . Tarkoitatko tätä tutkimusta vai jotakin muuta? Jos tarkoitat tätä, kerrotko vielä mistä kohtaa löysit väittämäsi tuloksen? Minun silmiini ainakaan ei sellaista ole osunut. Varmaankin voit paljastaa tutkimuksen ja kohdan, johon perustat väitteesi.
- Pumppukauppias
Ralsa kirjoitti:
Ymmärrän kyllä jos ahistaa suomalaista pumppukauppiasta! On se kumma kun ei tutkimuksia uskota, siitä vain TTK:lle selaamaan tutkimusarkistoa. Ei ole edes ko. tutkimuksen kohdalla salaista tietoa!
Eipä suostunut Ralsa kertomaan mitä tutkimusta tarkoitti, vaan katsoi parhaimmaksi pitää omana tietonaan. Kunnes taas seuraavan tilaisuuden tullen palaa toistelemaan, että muistaakseni jossakin TTK:n tutkimuksessa todettiin että osatehopumppu on aina parempi ja että täystehopumpun hyötysuhde on yhtä hyvä vain muutamana päivänä vuodessa, painukaa arkistoja penkomaan vain...
- nibe 1110
Toi meidän Nibe on ihan samanlainen kuin teidän tuleva pumppu mutta minulla on erillinen varaaja.
Se on hiljainen, pitää jonkun verran pakastinta kovempaa murinaa mutta ei varmaankaan häiritse kodinhoitohuoneessa.On muuten jonkun Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan tuo ihan siitä hiljaisimmasta päästä.(mikäli tutkimus tuloksia oikein ymmärsin)
jotkut sanoo että niiden pumppu kolahtaa jotenkin käynnistyessään mutta meillä ei kyllä mitenkää kolahda starttihetkellä eikä muulloinkaan. - Ihan ok
Meillä on Nibe 1210 kodinhoitohuoneessa. Se on kyllä erittäin hiljainen.
Katso:
http://www.ntb.ch/3307.html- no joo
Ketäköhän ton linkin on osannut laittaa?
Niben mainontaa, maailma on täynnä eri tutkimuksia ;)
- Pauli
Minulla käytössä asunnossa Carrierin C7 mäntäpumppu tekniseen tilaan sijoitettuna. Tilaan on käynti ainoastaan ulkoa ja sijoitettuna työhuoneen ja kodinhoitohuoneen väliin.
Pumpun ääni kuuluu yllättävän hyvin sisätiloihin. Äänestä ei ole haittaa kuin työhuoneessa. Talon on täystiili rakenteinen ja väliseinät 85 mm leveästä tiilestä. Luultavasti työhuone perheen kasvaessa tulee makuuhuone käyttöön ja silloin olisi ajatuksen äänieristää teknisen tilan seinää jotta ääni ei häiritse unia. Kannattaa miettiä jo rakentamisvaiheessa mahdollisen äänieristyksien laittamisesta ja varsinkin kodinhoitohuoneeseen sijoitettuna voisi harkita jotakin erillistä äänieristettyä kaappia ympärille.
Naapurissa on muuten C9 Scroll kone ja käy huomattavasti hiljaisemmin. - maalämpöpumppurintamalla
Täällä taas on Thermian pumppu. Ääni ei häiritsisi, vaikka olisikin kodinhoitohuoneessa. Nyt on omassa tilassaan.
Kai vain Lämpöässän käyttäjät ovat kärsineet hillittömistä äänistä ja käynnistyskolinasta, vai mitä?- ääni
Meillä on Lämpöässä. Pitää aivan kamalaa meteliä!
- LÄssä
ääni kirjoitti:
Meillä on Lämpöässä. Pitää aivan kamalaa meteliä!
Täriseekö koko talo?
- Juha
ääni kirjoitti:
Meillä on Lämpöässä. Pitää aivan kamalaa meteliä!
Tyypillistä HYVÄN KILPAILIJAN ja altavastaajan kirjoittelua. Mikäli omassa tuotteessa olevat ominaisuudet ja oma tietotaito ei riitä muuhun.
Viittamallanne tuotemerkillä on Suomen olosuhteisiin ja käyttövesitottumuksiin soveltuvat tuotteet. Kyseisillä tuotteilla päästään pieniin käyttökustannuksiin ja pitkään laitteen fyysiseen ikään.
Kyseinen tuotemerkki on selkeästi eniten käytetty maalämpöpumppu Suomessa yli 20:n vuoden toiminnalla ja yli 25:n vuoden kokemuksella. - jälleen kerran
Juha kirjoitti:
Tyypillistä HYVÄN KILPAILIJAN ja altavastaajan kirjoittelua. Mikäli omassa tuotteessa olevat ominaisuudet ja oma tietotaito ei riitä muuhun.
Viittamallanne tuotemerkillä on Suomen olosuhteisiin ja käyttövesitottumuksiin soveltuvat tuotteet. Kyseisillä tuotteilla päästään pieniin käyttökustannuksiin ja pitkään laitteen fyysiseen ikään.
Kyseinen tuotemerkki on selkeästi eniten käytetty maalämpöpumppu Suomessa yli 20:n vuoden toiminnalla ja yli 25:n vuoden kokemuksella.No no, Juha. Ei tarvitse olla LÄ:n kilpailija tai sen edustaja, jotta olisi huomannut, että vain LÄ:n häiritsevistä äänistä on valitettu ja keskusteltu mm. maalämpöfoorumilla. Muiden merkkien käyttäjät näyttävät paljon tyytyväisemmiltä ML-pumppunsa äänitasoon.
Juha, mitä Lämpöässä on tehnyt tai on tekemässä äänitasoille ja asennusohjeisiin, jotta asia saataisiin kuntoon? (Pieni vihje: vastaus ei saa sisältää suuraakkosin huudettua TÄYSTEHOA, sillä ei ole suoraan äänitason kanssa mitään tekemistä.) - pointti?
Juha kirjoitti:
Tyypillistä HYVÄN KILPAILIJAN ja altavastaajan kirjoittelua. Mikäli omassa tuotteessa olevat ominaisuudet ja oma tietotaito ei riitä muuhun.
Viittamallanne tuotemerkillä on Suomen olosuhteisiin ja käyttövesitottumuksiin soveltuvat tuotteet. Kyseisillä tuotteilla päästään pieniin käyttökustannuksiin ja pitkään laitteen fyysiseen ikään.
Kyseinen tuotemerkki on selkeästi eniten käytetty maalämpöpumppu Suomessa yli 20:n vuoden toiminnalla ja yli 25:n vuoden kokemuksella.Voi Jeesus mikä vastaus!
Ei vaikuta vaikka LÄ on "Suomen olosuhteisiin ja käyttövesitottumuksiin soveltuva" jos pitää liian kovaa meteliä.
Kaikilla maalämpöpumpuilla päästään suurin piirtein yhtä pieniin käyttökustannuksiin, ja et voi millään sanoa että Lämpöässän laitteella on pitkä fyysinen ikä, kun sitä ei vielä tiedetä. Tuotemerkki on ehkä ollut 20 vuotta toimiallalla mutta et voi silti sanoa että LÄ:n mlp:n kompressori kestää 20-25v. - Juha
jälleen kerran kirjoitti:
No no, Juha. Ei tarvitse olla LÄ:n kilpailija tai sen edustaja, jotta olisi huomannut, että vain LÄ:n häiritsevistä äänistä on valitettu ja keskusteltu mm. maalämpöfoorumilla. Muiden merkkien käyttäjät näyttävät paljon tyytyväisemmiltä ML-pumppunsa äänitasoon.
Juha, mitä Lämpöässä on tehnyt tai on tekemässä äänitasoille ja asennusohjeisiin, jotta asia saataisiin kuntoon? (Pieni vihje: vastaus ei saa sisältää suuraakkosin huudettua TÄYSTEHOA, sillä ei ole suoraan äänitason kanssa mitään tekemistä.)Ei minun tiedossani ole mitään erityistä kerrottavaa, ainakaan omien asiakkaiden suhteen ääniasiasta lähivuosien ajalta.
On parempi kertoa lämpöpumpun pitävän ääntä (merkistä riippumatta), tällöin He voivat jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa huomioida asiat, jolloin He saavat siitä positiivisen yllätyksen.
Myös Te "hyvät" kilpailijat ansaitsette kiitoksen aktiivisesta tiedottamisesta, ehkä nykyisin sen aiheettomastakin esiin nostamisesta.
Te "hyvät" kilpailijat olette ehkä vielä vanhalla vuosituhannella ja jonka jälkeen jokaisen tuotteet on kokenut uudistuksia ja parannuksia.
Nykyisin voisitte jo miettiä uusia argumentteja ja jopa Teidän omista tuotteista.
Miksi joku ostaisi osateholaitteen? - Ralsa
Juha kirjoitti:
Ei minun tiedossani ole mitään erityistä kerrottavaa, ainakaan omien asiakkaiden suhteen ääniasiasta lähivuosien ajalta.
On parempi kertoa lämpöpumpun pitävän ääntä (merkistä riippumatta), tällöin He voivat jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa huomioida asiat, jolloin He saavat siitä positiivisen yllätyksen.
Myös Te "hyvät" kilpailijat ansaitsette kiitoksen aktiivisesta tiedottamisesta, ehkä nykyisin sen aiheettomastakin esiin nostamisesta.
Te "hyvät" kilpailijat olette ehkä vielä vanhalla vuosituhannella ja jonka jälkeen jokaisen tuotteet on kokenut uudistuksia ja parannuksia.
Nykyisin voisitte jo miettiä uusia argumentteja ja jopa Teidän omista tuotteista.
Miksi joku ostaisi osateholaitteen?Sinä siis todellakin tunnustat olevasi Lämpö Ässä-kauppias! Nyt minulle alkaa vasta selvitä nämä omituiset argumentoinnit täys/osatehodilemmassa.
- Olli
Ralsa kirjoitti:
Sinä siis todellakin tunnustat olevasi Lämpö Ässä-kauppias! Nyt minulle alkaa vasta selvitä nämä omituiset argumentoinnit täys/osatehodilemmassa.
Juhalle vetelät housuihin, kun jäi kiinni monista valeistaan näillä foorumeilla.Innostui kertomaan olevansa lämpöässän kauppias, tähän asti aina kiistänyt asian.Juha, oliko sukunimi Saksi, oletan?
- Juha
Olli kirjoitti:
Juhalle vetelät housuihin, kun jäi kiinni monista valeistaan näillä foorumeilla.Innostui kertomaan olevansa lämpöässän kauppias, tähän asti aina kiistänyt asian.Juha, oliko sukunimi Saksi, oletan?
Eipä taida löytyä niitä valheita osaltani.
Asiaa on puhuttu, ei kiistelty.
Sinulta tais lipsahtaa hätäpäissäsi sellainen. - jeps
Ralsa kirjoitti:
Sinä siis todellakin tunnustat olevasi Lämpö Ässä-kauppias! Nyt minulle alkaa vasta selvitä nämä omituiset argumentoinnit täys/osatehodilemmassa.
Myönsi tuon yhdessä nopsasti poistetussa viestissä. On myös antiikkikauppias (sama asia...?). Laittoi muitakin omituisia linkkejä.
- Juha
jeps kirjoitti:
Myönsi tuon yhdessä nopsasti poistetussa viestissä. On myös antiikkikauppias (sama asia...?). Laittoi muitakin omituisia linkkejä.
Minä myönnän olevani maalämpöön "hurahtanut".
Minä myönnän olevani näkemykseltäni "täystehoinen".
Minä myönnän olevani tyytyväinen maalämmön käyttäjä (V10 vm. 1981)
Minä myönnän Lämpöässä-tuotteen olevan hyvä.
Minä myönnän myyneeni joitakin satoja Lämpöässä lämpöpumppuja, (tai ehkä paljon enemmän).
Minä myönnän tietäväni myös antiikista jotain.
Minä myönnän että yhtiöllämme on myös muita projektia meneillään, tälläisiä on esim. www.rakentaa.fi, www.kalustaa.fi, www.sisustaa.fi ym,, nämä oli jonkun mielestä niitä varsin omituisia linkkeja?
Minä kysyn Teiltä "osatehomyyjiltä", Miksi Te ette kerro Teidän omissa tuotteissa olevista ominaisuuksista, Teidän energia ja aika menee täysin markkinajohtajan mollaamiseen.
Hyppikää ny tasapökkää muutama päivä ja haukkokaa henkiä, niin parannetaan taas maalämpömaaaailmaaaa Turuus. - Anonyymi
Juha kirjoitti:
Tyypillistä HYVÄN KILPAILIJAN ja altavastaajan kirjoittelua. Mikäli omassa tuotteessa olevat ominaisuudet ja oma tietotaito ei riitä muuhun.
Viittamallanne tuotemerkillä on Suomen olosuhteisiin ja käyttövesitottumuksiin soveltuvat tuotteet. Kyseisillä tuotteilla päästään pieniin käyttökustannuksiin ja pitkään laitteen fyysiseen ikään.
Kyseinen tuotemerkki on selkeästi eniten käytetty maalämpöpumppu Suomessa yli 20:n vuoden toiminnalla ja yli 25:n vuoden kokemuksella.Ilmeisesti ei ole päässyt maalämpökärpänen puremaan kun tärinä on havaittu. Kunnon maalämpömies ei havaitse koskaan mitään puutteita, jyrinää ja tärinää, kalsean kylmää vettä, legionellaa.... Liittyy ihan samalla tavalla kaikkiin maalämpökoneisiin ja poistoilmalämpöpumppuihin, kun niissä koneet ovat sisällä.
Ääni ei todellakaan ole verrattavissa jääkaapiin. Jääkaapin kompressorin tehot on siinä 100W paikkeilla, poistoilmalämpöpumpuissa 500-1000W, maalämpöpumpuissa 1000-3000 kW. Hyviä paikkoja maalämpökoneille ovat erilliset tekniset tilat, joiden seinärakenteissa on jo rakennusaikana otettu melunvaimennus huomioon ja vanhat pannuhuoneet ellei seinän seinän takana tai päällä ole nukkumahuoneita. Silti koneen tärinä on otettava huomioon putkien kinnittämisessä ja koneen alle on saatavissa erilaisia jyrinän vaimennus eristeitä. Keveyden ja pitkälle viedyn teollisen suunnittelun tuloksena jääkaappien koneista ei kuulu jyrinää vaan ainoastaan kevyt pieni hurina ja mahdollisesti jotain kylmäaineen lirinää jotka nekin ovat kuultavissa yleensä vain siinä tilassa missä kaappi on. Suurempien lämpöpumppujen ongelma on läpitunkeva matataajuuksinen tärinä ja mahdollinen räminä, jos putket on väärin kannakoitu.
Seinärakenteesta riippuen myös ilmalämpöpumppu voi aiheuttaa melua, vaikka meluavin laitos on ulkona. Ilmalämpöpumpun sulattelu koetaan lämmityskaudella erittäin häiritseväksi, koska tuolloin kone tekee vähän poikkeavia operaatioita ja kuuluu suhahtelua ja jopa pulputusta. Sisäyksikkö pitäisi aina laittaa vähän kauemmaksi nukkumatiloista kuitenkin niin että sillä voidaan lämmittää ja tarvittaessa kesällä jäähdyttää koko asunto. Usein avonainen aula tai olohuone ovat niitä parhaita paikkoja sisäyksikkölle.
Varmin ratkaisu ulkoyksikön alle on maateline. Maatelinettä käytettäessä ainut reitti melulle on käytänössä kaasuputket tai ilmavesilämpöpumpun tapauksessa myös vesiputket. Näiden melua voidaan torjua hyvin yksinkertaisilla keinoilla: Kaasuputkiin tehdään pieni silmukka koneen taakse eli ne kierretään yksi kierros "sian saparolle" ja ilmavesilämpöpumpun mahdollisiin vesiputkiin laitetaan joustoelementit, joko teräspalkeet tai kumiset kytkentäletkut. Tulos on yleensä täydellinen melun ja tärinän suhteen.
- doggie
Ihan vain mielenkiinnosta. Olen ääniherkkä ihminen. Kaiken maailman matalafrekvenssin pumput häiritsevät untani. Varsinkin jos taajuus vaihtelee. Itse asiassa tasainen ääni ei häiritse niinkään. Pahinta on kahden frekvenssin välillä vaihteleva liukuva frekvenssi. Aivan kuin auto oli jatkuvasti käynnissä ikkunan takana ja kaasua pumpattaisiin kevyesti.
Voiko maalämpöpumppu männällä varustettuna häiritä naapuririvitalosta noin 500 metrin päästä? Olen joskus yöllä käynyt ulkona yrittämässä paikallistaa äänen lähdettä. Se kuuluu noin 500 metrin, jopa kilometrin päässä omasta asunnosta ja mahdollisesta äänilähteestä. Ääni alkoi vain kuukausi pari sitten ja tuossa 500 Metrin päässä on tehty kaivuu töitä kovasti....Pahinta oli poraamisen aikaan, mutta nyt taajuus on muuttunut kun poraukset on suoritettu.- raksaaja
Meillä lämpöässä t8 (skrolli) kuuluu kellarista pumpun yläpuolella olevaan keittiöön saman verran kuin keittiössä oleva jääkaappi ( jysähtävä starttiääni).
En laittaisi moista makuuhuoneen seinän taakse tms.
En usko että ihmiskorva pystyy kuulemaan lämppumpun skrollin värinää naapuritalosta mutta seinän läpi ääni voi olla häiritsevä jos on vähänkään äänille herkkä. - raksaaja
kaikki lämpöpumput (myös mäntäkoneet) on paineilmakompressoreja hiljaisempia, siitä tulikin mieleen että mitäpä jos kuulet kompressorin ääntä?
- Anonyymi
"Voiko maalämpöpumppu männällä varustettuna häiritä naapuririvitalosta noin 500 metrin päästä?"
Ei se voi. Maalämpökoneen tuottama melu on ongelma vain siinä talossa, mihin se on asennettu. Edes lähellä sijaitsevaan naapuriin se ei kuulu edes siinä määrin, että olisi millään mittarilla mitattavissa.
Jos rivitalossa on maalämpökone esim. talon päädyn teknisessä tilassa, ääni voi olla kuultavissa 1-3 huoneiston päähän mutta ei tontilla sijaitseviin toisiin rivitaloihin. Matalat äänet ja tärinä tunkeutuvat talon rakenteissa kauimmaksi. Korkeussuunnassa ääni kantautuu parhaiten ja kerrostalon maalämpökoneen ääni voi olla kuultavissa useamman kerroksen ylöspäin mutta yleensä todelliset mitattavissa olevat meluongelmat liittyvät lähimpiin huoneistoihin. Putkiston rakenteella on myös vaikutusta melun kantautumiseen talon sisällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236955Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää421239Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271042- 75891
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal48845Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a61837Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93794Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38791Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14756- 43733