"Piintynyt narsismi on petkuttamisen taidetta. Narsisti projisoi väärän minän ja hoitaa kaikki sosiaaliset vuorovaikutuksensa tämän keksimänsä kuvitteellisen rakennelman kautta.
Kun narsisti paljastaa oikean värinsä, on tavallisesti aivan liian myöhäistä. Hänen uhrinsa eivät kykene jättämään häntä. He turhautuvat omaan avuttomuuteensa ja vihaavat itseään, koska he eivät pystyneet näkemään narsistin läpi aikaisemmin.
Mutta narsisti lähettää hienovaraisia, lähes huomaamattomia signaaleita ("esiintymisoireita") jo aivan ensimmäisen satunnaisen tapaamisen aikana. "
Kun narsisti paljastaa oikean värinsä, on tavallisesti aivan liian myöhäistä. Hänen uhrinsa eivät kykene jättämään häntä. He turhautuvat omaan avuttomuuteensa ja vihaavat itseään, koska he eivät pystyneet näkemään narsistin läpi aikaisemmin.
Mutta narsisti lähettää hienovaraisia, lähes huomaamattomia signaaleita ("esiintymisoireita") jo aivan ensimmäisen satunnaisen tapaamisen aikana. "
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Narsisti osallistuu sosiaalisiin tilanteisiin - jopa pelkkään leikinlaskuun - alentuvasti, valta-asemastaan käsin sekä ylimielisyyden ja alentuvaisuuden näkökulmasta. Mutta hyvin harvoin hän liittyy tilanteeseen mukaan ja on mieluummin tarkkailija tai yksinäinen susi."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html
Aloitus myös samasta healingeagle lähteestä.
"Narsisti pyytää välittömästi jonkinlaista "erityiskohtelua". Hän ei odota vuoroaan, hän haluaa pidemmän tai lyhyemmän tapaamisen, hän puhuu suoraan auktoriteeteille (eikä heidän avustajilleen tai sihteereilleen), hän toivoo erityisiä etuisuuksia tai ehtoja, hän haluaa nauttia räätälintyönä tehdyistä järjestelyistä - tai tulla palvelluksi ensimmäisenä.
Narsisti vaatii - kuuluvasti ja mielenosoituksellisesti - hovimestarin jakamatonta huomiota, tai hän monopolisoi kutsujen emäntää, tai lukittuu kutsuilla olevien kuuluisuuksien seuraan. Narsisti reagoi raivoisasti ja närkästyneesti jos hänen toiveensa kielletään ja jos häntä kohdellaan tasa-arvoisesti niiden kanssa, joita hän pitää alempiarvoisina."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html
Minua vaivaa noissa narsismin määritelmissä se, että ne sopii moniin muihinkin ihan muista asioista aiheutuneisiin seikkoihin myöskin.
Varmasti sopii narsismiin, mutta ihan samannäköisiä tilanteita voisi aiheutua monista muista syistä.
Minun mielestäni narsismissa on oleellisempaa heidän vahingollisuus, petollisuus, ilkeys, valheellisuus jne. kuin nyt vaikka jostain syystä erilaisen kohtelun pyytäminen jossain tilantessa, koska sellaista voi moni joutua pyytämään esim. ihan muunlaisista terveydellisistä syistä, niin minusta on huolestuttavaa jos on riski, että huonokuntoisia leimataan narsisteiksi . tai jonkun kuuluisuuden kanssa jutustelu. Itse en tunne kuuluisuuksia, mutta en näe siinä mitään pahaa, jos joku muu on vaikka kuuluisuuksien seurassa, kun voihan sinne joku päätyä ihan vaikka ammattinsa vuoksi eikä siksi, että olisi narsisti. Kuinka kohta kukaan edes uskaltaisi puhua kuuluisuuksille, jos siitä seuraisi se, että leimattaisiin narsistiksi.
Pahoitteluni, tänään minulla on näin kriittiinen näkökulma, mutta ymmärän asian toisenkin puolen.
Kaikkien narsismin oireiden tiedetään olevan aivan normaaleja kaikissa ihmisissä.
Narsisti eroaa muista siinä, että on oireistoltaan laaja ja oireet ovat voimakkaita.
Kyllä sen tietää kun on narsistiin tutustunut, mikä se on. Se kaikki on läpinäkyvää kun sen huomaa, vaikka hän kuinka yrittäisi kätkeytyä.
Hän saattaa ns. paljastua jollekin, joka osaakin ottaa asiasta selvää.
"Minun mielestäni narsismissa on oleellisempaa heidän vahingollisuus, petollisuus, ilkeys, valheellisuus jne."
Herää tietenkin kysymys, että jos joku ihminen onkin "vain vahingollinen, petollinen, ilkeä ja valheellinen, eikä muita esiintymisoireita ole, niin onko hän narsisti ollenkaan.
Narsistille on niin tyypillistä tietynlainen showaaminen.
Onko temperamenttityypiltään ujon ja/ tai sensitiivisen ihmisen mahdollista olla narsisti? Tai sosiaalisesti estyneen persoonan? Vai vaatiiko narsistiksi tuleminen tietynlaisen luonteen biologisesti? Voihan kai ihmisellä olla erilaisia ja asteisia persoonallisuushäiriöitä ja muita mielenterveysongelmia samanaikaisesti.
Ilmeisesti onkin muitakin häiriöitä samanaikaisesti.
Minun narsisti-psykopaattini on ujo (minun mielestäni). Selittyy tietenkin myös sillä että on paljon peiteltävää.
Minusta narsismi, ennemminkin kuin biologinen luonne, on ryhmä pakonomaista toimintaa, jolle kaikki muu jää alisteiseksi. Jopa päihteiden käyttö jää narsismin oireiden ja sen toiminnan alle katveeseen ja alisteiseksi.
Aivan.
Mutta myös esim. esiintyvät taiteilijat voi showata aikalailla, mutta se ei liity mitenkään narsismiin, vaan heidän hommastaan vaan ei tulisi mitään ilman sitä. Heillä voisi palkka loppua lyhyeen jos ei yhä uusilla tavoilla keksisi tehdä itsestään numeroa. Tai miten sitten vaikka taiteilijat jotka erikoistuu omakuviinsa ?
Anteeksi, olen tänään kriittisellä tuulella. Keksin koko ajan jotain kriittistä.
En tunne ketään esiintyvää taiteilijaa, joka olisi narsisti, joten en osaa ottaa kantaa... Narsisti on sellainen, jolla ei ole kykyä empatiaan, joten lähisuhteet eivät yleensä kestä pitkään (puolisot).
Narsistin showaaminen on tarkoituksetonta. Käyttäytyvät kuin kuuluisuuden janoiset yleisöä tarvitsevat julkkikset, vaikkeivat ole julkkiksia. Osaavat tietenkin vetäytyä ja verhoutuakin. Heillehän se on sitten mahdollistakin, kun eivät ole oikeasti julkkiksia.
Bisneksillä narsisti-psykopaattinikin selitteli sekoiluitaan ja tarvetta olla esillä... Esillä olo kuitenkin nieli mahdottomasti enemmän kuin ikinä olisi voinut tuottaa, joten eiköhän tuo ollut vain yksi oire, joka oire on jatkunut koko sen iän sitten lapsuuden.
Joo ei liity edelläkirjoitettuun.
Mutta minun mielestäni showaamisen ei pitäisi kuitenkaan olla taiteilijoiden yksinoikeus puhumattakaan kuuluisuuksien yksinoikeus.
En näe sitä pahalla jos kuka vaan haluaa showata ja yleisölle vaikka. Miksi ei ?
Ite en niin tarvii yleisöä, mutta ei minua haittaa jos joku haluaa yleisöä.
onhan nykyään youtubet ja kaikki täynnä vaikka kenen showta.
Se on vain yksi oire. Eikä se oikeastaan tarkoita mitään katutanssia tai sellaista, vaan on ihan oireellista... Tarkoituksena jatkuva pakonomainen lähteenetsintä, jonka lähteenetsinnän tieltä on sitten raivattava kaikki mikä sitä hidastaa vähänkin. Kaiken menetyksen uhalla ja lasten hylkäämisen jne.
On siis tuhoisaa. Ei mitään iloista meinkinkiä.
Nämä lähteet tulevat tarkoitukseen: tukevat väärää minää jonka on luonut valheelliseksi ja jota kuvaa pyydystettävien lähteiden on tarkoitus heijastaa hänelle, koska hän ei itseään muuten pysty tunnistamaan (vaurioinen persoona).
Juuri noin ymmärrän täysin.
Joskus vaan tulee vastaan niitä, jotka vaikuttavat nimittävän ihmisten vilpitöntä esiintymisen tai huomionhalua narsismiksi.
Siis minusta olisi ainakin kiva, että kaikki saisivat niin paljon huomioita, että kokisivat olemassaoloa. Siis minusta se on osa rakkautta.
Ja huomionhalulla on minusta yleisestiottaen liian ruma maine. Normaaleissa mittasuhteissa minusta siinä ei ole mitään pahaa, vaan on ihan kaunis ihmisen ominaisuus. Ihmiset kaipaavat huomiota ja sitten kateuksissaan pilkkaavat toisia ihmisiä, jotka myös kaipaavat. Minusta siinä ei ole mitään noloa, halpamaista tai pahaa normaalissa muodossaa,
tarkotan viattomassa huomionhalussa.
Siis esim. minusta ihmiset ovat vähän kitsaita, kun eivät voi antaa minulle vaikka yhtä lausetta sillointällöin, kun itse voin antaa heille vaikka 10000 sanaa ilman mitään vastinetta,
Mutta en valita tästä asiasta koskaan enää toista kertaa,
Kyllä minä ainakin jokusen lauseen jostakin muualta saan. :)
oikeasti valitan turhaa.
Kyse on varmasti vain siitä, että on muutoksen aika,
pahoitteluni hölpöstä suustani tänään.
"Minua vaivaa noissa narsismin määritelmissä se..."
Narsismin määritelmissä tosiaan on paljon sellaista, joka sopii keneen tahansa. Joku sanoikin jo, että jos ne ovat laajoja ja poikkeuksellisen voimakkaita, niin kyseessä on narsismi.
Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi, että määritelmät ovat myös huomattavasti riippuvaisia ihmisen perusluonteesta ja esim. voi olla vaikka mitä syitä, mistä jokin asia johtuu, ja jos aina katsoo jotain asiaa siltä kaikkein ilkeimmältä näkökannalta tietämättä yhtään mitään ihmisestä itsestään, voi helposti erehtyä.
Kukaan ei voi kenenkään toisen elämästä ja sisimmästä tietään paljoakaan.
Se, että katsoo aina asiaa ilkeimmästä näkökulmasta, se on juuri sitä mistä tällä palstalla puhutaan. Narsistit katsovat aina jostain ihme kierosta näkökulmasta ihmisiä, sellaisesta, mikä ei tulisi muiden mieleenkään ja mikä on kohteen kannalta epäempaattisuuden multihuipentuma.
Näin on. Kaikki tulkitaan kielteisesti. Narsisteilla on kielteinen ihmiskuva. Narsistit vihaavat elämää. Yksi narsisti sanoi että elämä on helvettiä. Normaali ihminen kai pitää elämää ja ihmisiä lähtökohtaisesti hyvänä, narsisti taasen pahana.
Tuo on juurikin niin totta, ettei voi tietää.
Huomaan itsestäkin vaikka mitä juttuja mistä joku voisi vaikka tehdä päätelmän, että olen valehdellut, vaikka en ole. Jotenkin voi ilmetä jotakin muita yllättäviä minusta riippumattomia asioita esim. samanaikaisesti niin, että joku lause voi alkaa näyttämään valeelle. Olen miettinyt mitä tollaisissa tilanteissa pitäisi tehdä, pitäisikö ottaa yhteyttä ja kertoa mitä oikeasti kävi, mutta sitten toisaalta se voisi kuulostaa ylimääräiselle selittelylle niin, että se toinen luulisi asiaa vielä enemmän valeeksi.
Ottaa vaan niin sydämestä, jos tietää, että joku luulee väärin.
Mutta olen tässä miettinyt, että kai se pitää malttaa vaan jättää sen ihmisen omalle vastuulle tehdä päätelmänsä oliko jokin totta vai valetta ja kestää sekin jos hän erehtyy ja antaa hänen jatkaa vaan niin väärissä luuloissa.
Mutta jotenkin sellainen on niin tuskallista katseltavaa.
Niin on, se on todella raskasta, kun ja jos huomaa, että joku on aivan väärissä luuloissa. Mutta eihän sille tosiaan voi mitään. Se on jokaisen oma asia mitä uskoo tai luulee....
Väärinkäsityksiä tapahtuu varsinkin kirjoitettaessa, kun esim. ilmeet ja eleet eivät näy ja tuntemattomista ihmisistä kuitenkin on kyse. Kasvokkain voi paremmin oikaista vääriä käsityksiä.
Mutta esim. minä en ole koskaan mielelläni mitään selitellyt ja sen vuoksi moni on varmaankin saanut ihan väärän käsityksen. Toisaalta eiväthän ihmiset ole ajatuksenlukijoita, joten pitäisikö sitten alkaa selittämään enemmän.
Tosi vaikea kysymys. En tiedä pitäisikö ihmisille selittää enemmän vain vähemmän.
Ja se on niin omituisen tuntuista kun asioita menee pelkkien luulojen mukaan niin paljon. Mutta minun selityksistäkään ei ole oikeen ollut apua yleensä.
Mutta joskus on ollut apua että sitten ihminen on ymmärtänyt, kun vähän olen selittänyt.
Itse olen sellainen, jolle kannattaa selittää, jos olen tulkinnut väärin.
Olen alkanut epäilemään että ovatko Vakninin teksit oikeasti sellaisia joita kannattaa lukea koska on itse ilmoittanut olevansa patologinen narsisti joka ei tule parantumaan? Miksi hän silloin kirjoittaisi tai pystyisi edes kirjoittamaan asioista ihan todenmukaisesti ja järkevästi? Itse en enää koe tarvetta enkä uskalla luottaa kehenkään narsistiin ja se pätee Vakniniinkin. On päätä sekoitettu jo niin paljon että parempi ottaa varmaan päälle.
Enpä minäkään enää koskaan narsisteihin nyt ainakaan luota. Niin vahvasti he ovat omissa harhoissaan ja kuvitelmissaan eläviä. Vakninin teksteihinkään ei mielestäni kannata uskoa kuin jumalaan, koska tosiaan narsistista kysymys.
Minä löysin Vakninin teksteistä tasan tarkkaan oman narsisti-psykopaattini. Oli niin hänessä kaikkea havainnoiva teksti, että olisi voinut olla suoraa kerrontaa nimenomaan hänestä, vain nimi ja kuva puuttui. Muuten oli täydellistä.
Täten todistan Vakninin puolesta. Hänen tekstinsä ovat paikkansa pitäviä.
Ainoastaan yhden kohdan löysin, mille ei minun mielestäni ollut vastinetta siinä todellisuudessa, jonka minä niistä asioista olen huomannut.
Minun narsisti-psykopaattini ei koskaan saanut minussa aikaan mitään tällaista:
"Narsisti on läsnä aaveen lailla kauan senkin jälkeen kun hän on kadonnut fyysisesti. Tämä on todellinen vaara, jonka narsistin uhrit joutuvat kohtaamaan: että he tulevat hänen kaltaisikseen, katkeriksi, itsekeskeisiksi, epäempaattisiksi. Tämä on narsistin viimeinen kumarrus estradilla, ikään kuin ylimääräinen kappale taputusten jälkeen."
Tuohon hän oli aivan liian mitätön minun mielestäni.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
En ymmärtänyt miten tuo aaveen lailla leijuminen liittyy tuohon jatkoon,
Minusta ne kyllä on aika aaveita.
Minä taas en ymmärtänyt ollenkaan sinun kommenttiasi. Mitä niin liittyy mihin jatkoon?
Tuota Vakninin juttua tarkoittan. Kuulostaa minulle siltä kuin hän sanoisi sen henkisen vaaran piilevän niissä narsistien jälkeensä jättämissä aaveissa.
Luin kerran Vakninia englanniksi, hän käsitteli aihetta kuinka ylipäätänsä vältellä pahoja ihmisiä. Se oli hyvä kirjoitus, vaikka englanniksi lukeminen on minulle niin uuvuttavaa että jätin siihen. Ehkä joskus vielä pinnistän ja luen lisää. Huomiotahan hänkin niillä kirjoituksillaan hakee, mutta ne voivat olla toisille hyödyksi.
Minä olen sekä tykännyt Vakninin kirjoituksista ja välillä katellut kriittisesti.
Kyllä hän minusta hyvän työn on tehnyt, mutta eihän sitä tosiaan joka ikistä sanaa sellaisenaan tarvitse omaksua.
Mutta mitä keskusteluapuun tulee minusta on tullut todella kriittinen.
Minusta on hirveää, että ihminen laitetaan yhä uudelleen ja uudelleen eläytymään hirveisiin menneisiin kokemuksiin, kun pakkohän niin on tehdä, jotta muistaa tarkasti mitä on tapahtunut, jotta pystyy kertomaan ja sitten ei uskota mitä henkilö kertoo.
Minusta se on ikäänkuin eräänlainen henkisen kidutuksen muoto, eikä sellaisessa ole mitään järkeä. Vähäntäänkin täysin turhaa sellainen keskustelu.
Koen sen huijaukseksi, jos ihminen houkutellaan puhumaan vaikeista kokemuksistaan, mutta sitten ei uskota.