Mitenhän muilla on sujunut hoito terveyskeskuksessa kun olet siirtynyt erikoissairaanhoidosta vain uusimaan reseptit terveyskeskuksessa? Luin juuri kanta.fi-sivustolta että tilannettani seurataan. Kuulostaa aika ahdistavalta. Jatkuuko mun tarkkailu ja kontrolloiminen tuossakin paikassa? Tuntuu usein niin kuin suhun suhtaudutaan kuin rikolliseen. Itse voin parhaiten kun ei tarvitse olla noiden ihmisten kanssa tekemisissä jotka eivät kykene suhtautumaan muhun kuin tavalliseen ihmiseen jolla vain on ollut paljon vaikeuksia ja vaikeita asioita elämässä.
Kuvittelin että kun olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ja epätodennäköisesti tulen enää työelämään palaamaan että saisin olla rauhassa, että reseptini vain uusittaisiin terkkarissa. Näin mulle sanottiin, mutta onko se nyt niin että sielläkin joku lääkäri voi saada päähänsä että lääkitystäni pitää muuttaa tai vähentää tms. Se on tällä hetkellä ihan ok enkä halua alkaa tappelemaan esim. miedon rauhoittavan käytöstä jota ilman en pärjää!
Tilanteeni on aika vaikea ja on turhauttavaa ja pelottavaa miten huonosti ihmiset ymmärtävät sen ja sen että lääkitystäni ei missään nimessä saa lopettaa. Jos terkkari alkaa sekaantumaan nyt lääkitykseeni ja tilanteeseeni negatiivisella tavalla niin ei kai auta kuin vähistä varoistani etsiä joku järkevä yksityinen lääkäri joka hoitaa tilannettani. Miten tämä hoito ja tilanne voi olla näin vaikea mielenterveysongelmaisille täällä Suomessa? Muutenkin vaikeaa ja sitten saa vielä taistella sen puolesta ettei sitä pahenneta!
Kuvittelin että kun olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ja epätodennäköisesti tulen enää työelämään palaamaan että saisin olla rauhassa, että reseptini vain uusittaisiin terkkarissa. Näin mulle sanottiin, mutta onko se nyt niin että sielläkin joku lääkäri voi saada päähänsä että lääkitystäni pitää muuttaa tai vähentää tms. Se on tällä hetkellä ihan ok enkä halua alkaa tappelemaan esim. miedon rauhoittavan käytöstä jota ilman en pärjää!
Tilanteeni on aika vaikea ja on turhauttavaa ja pelottavaa miten huonosti ihmiset ymmärtävät sen ja sen että lääkitystäni ei missään nimessä saa lopettaa. Jos terkkari alkaa sekaantumaan nyt lääkitykseeni ja tilanteeseeni negatiivisella tavalla niin ei kai auta kuin vähistä varoistani etsiä joku järkevä yksityinen lääkäri joka hoitaa tilannettani. Miten tämä hoito ja tilanne voi olla näin vaikea mielenterveysongelmaisille täällä Suomessa? Muutenkin vaikeaa ja sitten saa vielä taistella sen puolesta ettei sitä pahenneta!
Vastaukset 30
Vanhimmat
Bentsoaddiktiotasi tulee hoitaa.
Lääkäri voi keksiä mitä vain. Mielenterveyspotilailla ei ole oikeusturvaa eikä oikeutta kieltäytyä, jos lääkäri niin päättää. Se on tietysti väärin.
Minulla ei ole bentsoaddiktiota muuten kuin ihan normaalilla tavalla olen lääkkeestä riippuvainen fyysisesti kuten myös masennuslääkkeestä ja neuroleptistä. Tosiasia on että ahdistus on vakavaa ja toistuvaa eikä muut lääkkeet sitä poista kokonaan. Miksi tätä asiaa on niin vaikea hyväksyä? Tuntuu että saa aina vääntää rautalangasta kaikki asiat kun ihmisillä ei näytä menevän sinne päähän että on ihmisiä jotka ovat vaikeasti sairaita ja joutuvat tämän vuoksi syömään keskushermostoonkin vaikuttavia lääkkeitä. Esim. jatkuvista hermosäryistäkin kärsivät joutuvat syömään mahdollisesti koko loppuelämänsä vahvoja kipulääkkeitä, viedäänkö heiltäkin ne pois? Väärinkäyttö on eri asia. En käytä mitään lääkkeitä väärin enkä ole koskaan käyttänytkään. Sen sijaan lääkäri toimisi väärin jos vähentäisi lääkitystäni sillä silloin terveyteni ja jopa henkenki vaarantuisi ihan oikeasti. Sitä paitsi neuroleptit ovat pahempia myrkkyjä kuin miedot rauhoittavat. Eikö kysymys ole potilaan hyvinvoinnista ja hengestä? Jos lääkkeen vähentäminen tai poistaminen vaarantaa potilaan hengen pitäisi lääkärin toiminnasta tehdä valitus! Olen huolissani terveydestäni.
"Jatkuuko mun tarkkailu ja kontrolloiminen tuossakin paikassa?" Kyllä.
Minä siirryin kanssa terveyskeskuspuolelle mielenterveyspuolelta uusimaan nukahtamislääkerespaa. Joka kerta uutta masennuslääkettä suositellaan ja jotain lääkevaihdosta tuon nukahtamislääkkeen tilalle. Olen kokeillut niin monia ja en ole niistä hyötynyt, joten en aio lähteä kokeilemaan uusia ja nukahtamislääkkeen avulla saan nukuttua. Tämä ei mene jakeluun siellä. Tunnen itseni lääkenarkkariksi(bentso) vaikka riippuvuuteni nukahtamislääkkeeseen edesautti niitä hövelisti määrännyt lääkäri.Olen todella ahdistunut lääkärikäynneistä nykyään. En edes lue omakannasta tietojani, koska ne ei edesauta hyvinvointiani.
Olen pahoillani puolestasi. Tälle bentsohysterialle pitäisi tehdä jotain. Potilaat ovat peloissaan ja huolissaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan.
Minulla on mennyt hyvin.Lääkärin näen kerran vuodessa ja hän uusii unilääkereseptin koko vuodeksi.Ei tarvitse enää kuunnella mt-väen vittuilua ja vihjailua.Tilani on kohentunut huimasti kun pääsin siitä roskaväestä eroon.
Tosin eräs katkeroitunut häiriintynyt psykiatri vieläkin vainoaa levittelemällä valheita minusta mutta ei häntä oikeastaan kukaan usko enää tällä paikkakunnalla kuin korkeintaa hetken verran.
Samainen psykiatri poistattaa täältä ketjuja toisinaan.
Hyvä juttu että olet päässyt eroon negatiivisista ihmisistä ja homma on toiminut sen jälkeen. Samalla tavalla minäkin jouduin vit****lua ja vihjailua ja suoranaista toipumisen estämistä kestämään monta vuotta. Osa oli varmaan kateellisia siitä etten ollut luovuttanut ihan kokonaan. Onneksi nyt olen vapaa ja takaisin en enää mene.
Psykiatri Matti Huttunen on kirjoittanut hyviä mielipiteitä bentsodiatsepiineista esimerkiksi Duodecimissa, ym.
Bentsodiatsepiineja ei pidä kauhistella
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/bentsodiatsepiineja-ei-pida-kauhistella/
Tietääkö kukaan, onko näitä mainittuja Pekka Laineen, Huttusen, ym keskustelua Duodecimissa avoimessa netissä?
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=A62B7FD980C91B8AFA4975CFE5C32702?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=masennus&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo10561
Nykyään lääkärit ja mielurit tahtovat puskea neurolepteja kaikkiin vaivoihin. Neurolepteilla on todella usein paljon vakavampia fyysisiä ja kokemuksellisia haittavaikutuksia. Bentsot ovat yksi kaikista tehokkaimmista lääkkeistä ahdistuksen hoitoon, ja oikein käytettynä niillä olisi varmasti paikkansa.
Jos koetat eroon niistä, kuolet?
Bentsojen liian nopeaan vieroittaumiseen voi kuolla, kuten voi liian nopeaan alkoholista vieroittaumiseen kuolla. Ja betsojen käyttö voi myös auttaa alkoholista vieroittautumisesta johtuvaan kuolemaan, deliriumiin, ahdistukseen ja vapinaan, liittyen siihen, että molemmat aineet vaikuttavat gaba-reseptoreihin. Bentsoilla on mielestäni kuitenkin paikkansa esimerkiksi akuutissa tilanteessa väliaikaisesti ja oikealla tavalla käytettynä. Jotkut myös pystyvät käyttämään bentsoja pitkäaikaisesti samalla annoksella ilman mitään mainittuja ongelmia, kuten holtitonta käytöstä, annoksen jatkuvaa kasvua, rikollisuutta, kuolemaa ja niin edelleen. Kyse on siitä, että nykyisessä keskustelussa betsoja on demonisoidaan liikaa ja toisaalta esimerkiksi neuroleptien vakavia haittoja vähätellään.
Bentsonarkkari on nykyään se piilonarkkari.
Monia asioita voi käyttää väärin, pitääkö silti kaikkia ihmisiä epäillä? Eikö ihmiset ole syyttömiä ennen kuin toisin todistetaan? Itse yritän suhtautua ihmisiin niin että he ovat lähtökohtaisesti hyviä enkä ala epäilemään kaikkia huijareiksi, valehtelijoiksi jne. Miksi minua syytetään kun kärsin muiden ihmisetn vääristä teoista jonka vuoksi tunnen voimakasta ahdistusta johon joudun rauhoittavia syömään?? Tekisi mieli sanoa muutama kirosana.
Mitä sitten vaikka joku olisikin riippuvainen bentsoista jos mikään muu ei auta. Useat mielenterveysongelmaiset jäävät ilman asianmukaista hoitoa ja sitten ei haluta edes lääkkeitä myöntää, se on sama kuin heitteillejättö vai pitäisikö hakeutua Sveitsiin eutanasiaklinikalle tai pyytää terveyskeskuksesta lopetuspiikkiä? Se olisi inhimillisempää kuin jatkuva kidutus. Joskus mietityttää että mitä ne lääkärit oikein haluavat että teen itselleni? En pysty muuttumaan terveydeksi vaikka kuinka haluaisin, en pysty palaamaan menneeseen ja estämään niitä vääriä tekoja mitä minulle on tehty. Voin vain elää niiden vaikutusten kanssa ja jos minulle ei suostuta edes helpotusta tähän kärsimykseen antamaan niin sitten onkin varmaan parempi pyytää sitä lopetuspiikkiä.
Loppupeleissä on kyse tosiasioista mutta niitä ihmiset eivät halua nähdä vaan keksivät kaikenlaisia selityksiä miksi ihmiset muka syövät lääkkeitä tai käyttävät huumeita tai alkoholia. KYSE ON PAHASTA OLOSTA. Ihmiset voivat pahoin ja koska eivät löydä tai keksi muuta helpotusta ololleen syövät lääkkeitä joko asianmukaisesti tai sitten käyttävät niitä tai huumeita, tai alkoholia väärin. Jos he löytäisivät jonkun paremman keinon niin he kyllä varmaan sitä käyttäisivät. Ihmisiä pitää auttaa, ei syyllistää eikä tuomita. Minulle kaikki ne lääkärit jotka eväävät avun ja kärsimyksen lievittämisen potilailta ovat ihan pohjasakkaa.
Suorastaan sadisteja. Toisen ihmisen kärsimyksen katsominen ilman halua ja aikomusta auttaa on tavallaan sadistista.
Jos psykiatrian puolelta on tullut selvät ohjeet jatkoista, niin tuskinpa niihin puututaan terveyskeskuksessa. Toki hoitoa seurataan, eikä vain automaattisesti uusita vuodesta toiseen reseptejä.
Jos papereissa lukee, että on ollut skitsofreniaa, psykoosia, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, niin aivan varmasti se voi vaikuttaa siihen, miten lääkäri tulkitsee muita asioita, esimerkiksi jos hakee apua johonkin fyysiseen vaivaan.
Anteeksi, oli pari tabia auki, luulin että tämä oli vastaus siihen toiseen ketjuun ja vastasin sen mukaisesti. :)
Toivottavasti on näin, ettei tarvisi koko ajan pelätä oman selviytymisensä puolesta. Kyseessä on vakavat asiat eikä mitkään oman mieleni keksimät kuvitelmat niin kuin osa lääkäreistäkin näyttää ajattelevan. Nykyään vain kuulee juttuja miten kokemattomat terveyskeskuslääkärit puuttuvat vaikeasti sairaiden ihmisten lääkitykseen vakavin seurauksin. Tietysti ei pidä suostua kaikkeen mitä he ehdottavat vaan pitää puolensa ja ainahan voi hakeutua jollekin toiselle lääkärille tai vaikka toiseen maahan. Mahdollisuuksia on.
Hei, kyllä ne pystyy muuttamaan lääkitystä ja terveyskeskuslääkäri voi kysyä neuvoa psykiatrian puolelta. Itse aikoinaan kärsin psykiatrista ja lääkkeeni lopetettiin seinään. En ollut väärinkäyttäjä ja kärsin pahoista paniikesta ym. Nyt useamman vuoden tervkeskus uusinut lääkkeet vuodeksi kerrallaan, eli voin ostaa vuoden lääkkeet samantien, kun ne on määrätty. Lääkkeet on rittänyt ja olen syönyt niitä vähemmän, mitä onmäärättykin. Masennuslääkkeet lopetin vuosi sitten, enkä kysynyt lupaa tai ilmoitellut mihinkään. Oma pää, oma päätös.
FENETRE ON TROLLI.
Sinä et edes tiedä, mitä trolli tarkoittaa. Ilmeisesti kuitenkin osun johonkin arkaan paikkaan sinussa. :)
Ajankohdan perusteella olet kenties tullut baarista kotiin, ja nautittujen juomien vuoksi ei sinulla riittänyt itsehallinta? Miksi kuitenkin vihaat noin paljon korjoituksiani ja mielipiteitäni? Oletko itse hoitosuhteessa psykiatriseen tahoon, tai oletko itse esimerkiksi psykiatrinen hoituri?
Veikkaisin tuota jälkimmäistä.Täällä kirjoitteli eräs joka oli omasta mielestä huijattu neuroleptikoukkuun niin mt-työntekijät oli jatkuvasti hänen kimpussaan.Osassa viesteistä oli jopa uhkaileva sävy.
Potilaan lääkärilehti - Matti Huttunen - Bentsodiatsepiineja ei pidä kauhistella
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/bentsodiatsepiineja-ei-pida-kauhistella/
"
...
Haittoja korostetaan yksipuolisesti
Asenteellisten syiden takia myös haittavaikutuksia korostetaan. Bentsodiatsepiinit heikentävät jossain määrin muistia, mutta niin tekevät monet masennus- ja psykoosilääkkeetkin. Lieväasteinen muistin heikentyminen voi potilaan näkökulmasta myös olla pienempi paha kuin jatkuva ahdistuneisuus.
Bentsodiatsepiinit lisäävät etenkin iäkkäiden potilaiden kaatumisriskiä, mutta niin tekevät myös mm. masennus- ja psykoosilääkkeet. Hyvästä siedettävyydestään huolimatta bentsodiatsepiinit kuitenkin helposti korvataan kalliimmilla masennus- tai psykoosilääkkeillä, joilla kuitenkin on useammin joko kiusallisia tai myös vaarallisia haittavaikutuksia.
Sama asenteellisuus ilmenee myös tavassa, jolla tutkimuksissa havaittu assosiaatio bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä haitoista tulkitaan pohtimatta syy-seuraussuhteeksi. Joissakin tutkimuksissa todettu yhteys myöhemmin kehittyvään dementiaan voi vähintään yhtä hyvin selittyä dementian riskiä lisäävällä ahdistuneisuudella tai dementian esioireilla.
Kielteisen asenteen taustalla on varmasti useita tekijöitä. Uusia ja kalliimpia lääkkeitä on markkinoitu myöhemmin vääräksi osoittautuneilla väitteillä, että ne eivät aiheuta riippuvuutta. Toinen syy on pitkäaikaisten hoitosuhteiden väheneminen ja hoitavien lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Kolmas syy lienee potilaiden ahdistus- ja unettomuusoireiden väheksyminen.
Bentsodiatsepiineihin liittyy kaikkien hoidollisesti tehokkaiden lääkkeiden tavoin ongelmia ja haittavaikutuksia. Ne ovat kuitenkin paras lääke niin tilapäisen ja lyhytaikaisen ahdistuneisuuden hoitoon kuin osalle pitkäaikaisesta ahdistuneisuudesta kärsivistä potilaista. Tämän vuoksi toimipisteiden kyltit ja päätökset rauhoittavien ja unilääkkeiden määräämisen tai uusimisen kiellosta ovat asenteellisuudessaan surullista luettavaa ja kuultavaa.
Matti O. Huttunen
Kirjoittaja on LKT, professori, psykiatrian erikoislääkäri"
Toisaalta esimerkiksi Hannu Lauerma monen muun psykiatrin lisäksi vuodesta toiseen julkaisee ahkerasti bentsodiatsepiineja kritisoivoia kirjoituksia. Samaan aikaan he suosittelevat vaihtoehdoiksi SSRI- ja neurolepti-lääkkeitä, jotka ovat joissain tapauksissa paljon huonommin sopivia ja joilla on, varsinkin neuroleptien tapauksessa, todella paljon haittavaikutuksia.
Esimerkiksi:
Bentsodiatsepiinit - hyötyjä ja vaaroja
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo12945
"Koska asia ei ole tähänastisella kollegiaalisella jankutuksella juuri mihinkään edennyt, tulisi siihen pyrkiä vaikuttamaan muilla toimenpiteillä. Ensinnäkin on paradoksaalista, että tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä myydään lähinnä 100 kappaleen pakkauksissa ja että vain niistä saa korvauksia. Lisäksi pieniä pakkauskokoja on jopa karsiutunut. Tähän puuttuminen ei ehkä olisi kovin vaikeaa. Ja vaikka sähköiseen reseptiin liittyykin paljon ongelmia ja hankaluuksia, sekin tarjoaa mahdollisuuksia hoitoperäisen ongelman hallintaan saattamiseen.
Keskustella sopisi myös siitä, että luotaisiin kriteeristö bentsodiatsepiinien pitkäaikaiselle käytölle poikkeustapauksissa. En väitä, että asiaan vaikuttaminen olisi helppoa, mutta jospa emme nyt kuitenkaan nostaisi käsiämme pystyyn?"
Hannu+Lauerma:
Kiitos näistä linkeistä. Itse muistan lukeneeni Huttusen artikkelin silloin kun se ilmeistyi ja tarkoitus on tulostaa artikkeli ja ottaa se aina tarvittaessa mukaan lääkärikäynneille jos alkavat valittamaan rauhoittavan käytöstä. Itse kuulun niihin jotka kärsivät pitkäaikaisesta jatkuvasta ahdistuksesta johon tarvitsen rauhoittavia lääkkeitä. Siltikään onneksi annoskoko ei minulla nouse jatkuvassakaan käytössä ja kykenen ihan hyvin itse valvomaan käyttöä, siis en ota kuin tarpeeseen. Pelkästään se tieto että lääkkeitä on vaikea saada ja se pelko että ne saatetaan viedä pois saa potilaan varomaan lääkkeidenkäyttöä. Valitettavasti usein potilaat kärsivät juuri sen vuoksi koska eivät uskalla näitä lääkkeitä kovinkaan paljon käyttää näiden ennakkoluulojen takia, eli potilaat ovat ne jotka tästä kärsivät. Enkä ymmärrä miksi lääkärit kuvittelevat että heillä on oikeus määrätä siitä kuinka paljon potilaan pitää kärsiä. Se on vallankäyttöä.
Jos tekstini on vähän epäselvää voi se johtua myös fyysisestä sairaudestani joka on tällä hetkellä vähän huonolla tolalla joka sekin aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä. Paljon pahempia kuin mitä rauhoittavat lääkkeet ovat minulle aiheuttaneet.
"Julkisuudessa onkin hartaudella haukuttu väärää puuta, masennuslääkkeitä, joihin ei liity suurentunutta väkivaltariskiä. Psykoottisilla potilailla antipsykoottinen lääkehoito taas olennaisesti vähentää väkivallan vaaraa."
Jaaha. No, Lauerman kanssa ei kaikki edes hänen ammattikuntansa edustajat ole samaa mieltä. Eivät vain toimittajat väitä tällaista, mutta Lauerma tykkää heitellä tällaisia kärjistyksiä.
Kysyn miksi masennuslääkkeet eivät voisi aiheuttaa väkivaltaa?
Perusteet miksi ne mielestäni voivat aiheuttaa väkivaltaa:
1.ihmiset jotka käyttävät lääkettä ovat kokeneet että tunteet lamautuvat. Myös empatiakyky
2.ne voivat alentaa estoja ja saada käyttäytymään eri tavalla kuin normaalisti.
3. Ne voi laukaista psykoottisia tiloja
4. Ne voi aiheuttaa levottomuutta, ahdistusta ja akatisiaa, mikä on yhdistetty väkivaltaan ja itsemurhiin tutkimuksissa. Sama 'antipsykooteissa'.
5. Joka kouluampuja ollut lääkkeissä. Ihmiset on tehneet yllättäviä väkivallantekoja aloitettuaan lääkkeet. Jos ne ei aiheuta väkivaltaa, ei ne myöskään estä sitä