Diabeetikon lääkelasku on vuonna 2017 ainakin satasen enemmän kuin nyt. Osalla se voi kasvaa 300 eurolla, sosiaali- ja terveysministeriössä on laskettu.
Diabeetikon lääkelasku on vuonna 2017 ainakin satasen enemmän kuin nyt. Osalla se voi kasvaa 300 eurolla, sosiaali- ja terveysministeriössä on laskettu. Kuva: Merja Männikkö
Hallitus tinkisi lääkekorvauksista ensi vuonna 134 miljoonaa euroa, vaikka jo kuluvan vuoden alussa lääkekorvauksiin lisättiin 50 euron alkuomavastuu. Lääkekohtainen omavastuu pomppasi tammikuussa kolmesta eurosta 4,5 euroon.
Johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että kiristyksistä erottuu kakkostyypin diabeetikkojen lääkelaskun kasvu.
– Jostain on pakko aloittaa, ja tämä on suuri potilasryhmä. Muiden sairauksien osalta muutokset ovat täsmentymättä.
Hallitus siirtäisi muut kuin insuliinivalmisteet ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan.
– Joissain tapauksissa diabeetikko voi joutua maksamaan vuodessa noin 300 euroa enemmän kuin nyt. Valtaosalla lisäkulu kuitenkin jää noin sataseen, Siika-aho arvioi.
Suomessa on kakkostyypin diabeetikkoja 300 000. Tietämättään tautia sairasta arvioiden mukaan ainakin 150 000 suomalaista.
Ministeriö pyytää lausuntoja lääkekorvauksia koskevasta hallituksen esityksestä 9. syyskuuta mennessä. Muun muassa lääketeollisuus, apteekit ja potilasjärjestöt antavat lausuntonsa.
Kelan Itä-Suomen ylilääkäri Jyrki Elo rauhoittelee, että säästöt kerätään enemmän lääketeollisuudelta kuin potilailta.
Samaa mieltä on Siika-aho.
– Säästöistä valtaosa tulee sitä kautta, että edistetään hintakilpailua. Lisäksi vähennetään lääkehävikkiä.
– Isoilta nämä säästövaatimukset silti tuntuvat.
Kuluttaja huomaa hävikin vähentämispyrkimyksen esimerkiksi niin, että ylemmän erityskorvauksen lääkettä saa apteekista vain kuukauden tarpeisiin – ei kolmeksi kuukaudeksi, kuten nyt.
Tämä lisää matkakuluja etenkin syrjäseudulla kaukana apteekeista.
– Uusissa hoidoissa lääkettä määrätään alkuun vain kuukaudeksi eli katsotaan, sopiiko valmiste, Liisa Siika-aho selvittää.
Peruskorvattavien valmisteiden osalta ehdotetaan, että aiemmin ostettu erä olisi lähes kokonaan syöty ennen kuin uutta saa ulos.
Lääkäreille teroitetaan edullisemman valmisteen suosimista.
– Myös kalliille biologisille lääkkeille on tarjolla korvaavia, edullisempia biosimulaattoreita.
Diabetesliitto on nyt potilasjärjestöistä äänekkäin.
– Muutos lisäisi terveyseroja jakamalla potilaat niihin, joilla on varoja toteuttaa tarvitsemansa lääkehoito ja niihin, jotka joutuvat sitä karsimaan, sanoo liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.
Muita diabeteslääkkeitä kuin insuliinia käyttävistä yli kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita.
– Kipeimmin muutos osuisikin iäkkääseen, yksinäiseen ja pienituloiseen.
Juvakka ennustaa, että yhä useamman potilaan hoitotasapainon heikkenee ja kalliisti hoidettavat liitännäissairaudet yleistyvät.
Sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas arvostelee hänkin, että hallitus on lisäämässä paljon sairastavien hätää.
– Leikkauksia ei voi pitää sosiaalipoliittisesti oikeudenmukaisina.
Kelassa tehty vertailu paljastaa, että suomalaisten paljon käyttämien lääkeaineiden viitehinnat ovat nousseet enimmillään lähes 400 prosenttia viidessä vuodessa.
Räikein hintakehitys on satojentuhansien suomalaisten käyttämällä kolesterolilääkkeellä simvastatiinilla.
Sen hinta viisinkertaistui viidessä vuodessa.
Diabeetikon lääkelasku on vuonna 2017 ainakin satasen enemmän kuin nyt. Osalla se voi kasvaa 300 eurolla, sosiaali- ja terveysministeriössä on laskettu. Kuva: Merja Männikkö
Hallitus tinkisi lääkekorvauksista ensi vuonna 134 miljoonaa euroa, vaikka jo kuluvan vuoden alussa lääkekorvauksiin lisättiin 50 euron alkuomavastuu. Lääkekohtainen omavastuu pomppasi tammikuussa kolmesta eurosta 4,5 euroon.
Johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että kiristyksistä erottuu kakkostyypin diabeetikkojen lääkelaskun kasvu.
– Jostain on pakko aloittaa, ja tämä on suuri potilasryhmä. Muiden sairauksien osalta muutokset ovat täsmentymättä.
Hallitus siirtäisi muut kuin insuliinivalmisteet ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan.
– Joissain tapauksissa diabeetikko voi joutua maksamaan vuodessa noin 300 euroa enemmän kuin nyt. Valtaosalla lisäkulu kuitenkin jää noin sataseen, Siika-aho arvioi.
Suomessa on kakkostyypin diabeetikkoja 300 000. Tietämättään tautia sairasta arvioiden mukaan ainakin 150 000 suomalaista.
Ministeriö pyytää lausuntoja lääkekorvauksia koskevasta hallituksen esityksestä 9. syyskuuta mennessä. Muun muassa lääketeollisuus, apteekit ja potilasjärjestöt antavat lausuntonsa.
Kelan Itä-Suomen ylilääkäri Jyrki Elo rauhoittelee, että säästöt kerätään enemmän lääketeollisuudelta kuin potilailta.
Samaa mieltä on Siika-aho.
– Säästöistä valtaosa tulee sitä kautta, että edistetään hintakilpailua. Lisäksi vähennetään lääkehävikkiä.
– Isoilta nämä säästövaatimukset silti tuntuvat.
Kuluttaja huomaa hävikin vähentämispyrkimyksen esimerkiksi niin, että ylemmän erityskorvauksen lääkettä saa apteekista vain kuukauden tarpeisiin – ei kolmeksi kuukaudeksi, kuten nyt.
Tämä lisää matkakuluja etenkin syrjäseudulla kaukana apteekeista.
– Uusissa hoidoissa lääkettä määrätään alkuun vain kuukaudeksi eli katsotaan, sopiiko valmiste, Liisa Siika-aho selvittää.
Peruskorvattavien valmisteiden osalta ehdotetaan, että aiemmin ostettu erä olisi lähes kokonaan syöty ennen kuin uutta saa ulos.
Lääkäreille teroitetaan edullisemman valmisteen suosimista.
– Myös kalliille biologisille lääkkeille on tarjolla korvaavia, edullisempia biosimulaattoreita.
Diabetesliitto on nyt potilasjärjestöistä äänekkäin.
– Muutos lisäisi terveyseroja jakamalla potilaat niihin, joilla on varoja toteuttaa tarvitsemansa lääkehoito ja niihin, jotka joutuvat sitä karsimaan, sanoo liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.
Muita diabeteslääkkeitä kuin insuliinia käyttävistä yli kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita.
– Kipeimmin muutos osuisikin iäkkääseen, yksinäiseen ja pienituloiseen.
Juvakka ennustaa, että yhä useamman potilaan hoitotasapainon heikkenee ja kalliisti hoidettavat liitännäissairaudet yleistyvät.
Sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas arvostelee hänkin, että hallitus on lisäämässä paljon sairastavien hätää.
– Leikkauksia ei voi pitää sosiaalipoliittisesti oikeudenmukaisina.
Kelassa tehty vertailu paljastaa, että suomalaisten paljon käyttämien lääkeaineiden viitehinnat ovat nousseet enimmillään lähes 400 prosenttia viidessä vuodessa.
Räikein hintakehitys on satojentuhansien suomalaisten käyttämällä kolesterolilääkkeellä simvastatiinilla.
Sen hinta viisinkertaistui viidessä vuodessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
nousu+on+siis+477%/6v=80%v