Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Peruskoulussa ja lukiossa on suomenkielisillä mahdollisuus oppia ruotsia niin hyvin, että voi hakea tuossa kadehdittavassa ruotsinkielisten kiintiössä. Moni järkevä käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta ja pääsee opiskelemaan.
Minusta on OIKEIN ja OIKEUDENMUKAISTA, että äidinkielestä riippumatta voi hakea opiskelemaan suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Mitään privilegioita on tässä mahdoton nähdä.
Vaikea sen sijaan on, ymmärtää sitä, miksi nuori kamppailee ruotsin oppimista vastaan, vaikka se voisi tuoda hänelle huomattavaa tasa-arvoa opiskelupaikoista kilpailtaessa. Miksi joku haluaa jättää itsensä ulkopuolelle niistä mahdollisuuksista, jotka ovat hänellekin tarjolla?
Ei pidä paikkaansa.
Useimmat eivät opi ruotsia riittävän hyvin että voisivat hakea ruotsinkieliseen kouluun. Tämän lisäksi se ei ole edes tärkeää koska suomalaisella pitää olla myös oikeus opiskella äidinkielellään. Ja vielä suomenkieliset joutuvat osoittamaan ruotsin kielen taitonsa erillisissä kielikokeissa. Näissä kielikokeissa menestyvät kaksikielisten perheiden lapset jotka eivät ole kirjoittaneet ruotsinkielisestä lukiosta.
Suomalaisen syrjinnän puolustajat väittävät että opiskelupaikat eivät ole ruotsinkielisille vaan kaikille ruotsia osaaville. Se ei pidä paikkaansa. Suomenkielielinen joutuu pääsykokeen lisäksi suoriutumaan kielikokeesta vaikka olisi kirjoittanut ylioppilaskokeessa ruotsin hyväksytysti. Ruotsinkielinen ei joudu kielikokeeseen vaikka ei osaisi suomea hakiessaan suomenkieliseen kouluun.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun.
http://huusianna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115212-positiivisesta-syrjinnästä
Sinun propagandasi on niin pahantahtoista ja kivettynyttä, ettei siihen voi suhtautua vakavasti.
On helppo nähdä että ruotsinkielinen koulutus on helpompaa koska sillä pyritään ylläpitämään ruotsinkielisten parempaa asemaa yhteiskunnassa.
Asemaa joka ei heille kuulu.
Olisiko vihdoin aika että suomalaiset olisivat tasa-arvoisia omassa maassaan.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Tämän vuoden syksyllä aloitetaan pakkoruotsi vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
Esooon piikkilankakoulusta
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html
Bbuuaahhaa....jos se olisi propagandaa niin silloin se ei pitäisi paikkaansa ja sinun olisi helppo osoittaa sen valheellisuus.
Mitä muuten on kivettynyt propaganda?
Soini vois laittaa toimeksi ja leikata ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikat vastaamaan ruotsinkielisten määrää.
Mielestäni Suomen hurrit voitaisiin työntää kaikki Ahvenanmaalle, ja koska Ahvenanmaa ei halua kuulua Suomeen, niin senkin voisi myydä Venäjälle. Näin kaikki voittaisivat; Suomi pääsisi eroon omaa porukkaa edelle ajavista rasisteihin verrattavissa olevista itsensä etuoikeuttajista. Tuo kyseinen sakki saisi luoda oman ruotsalaisen paratiisin Ahvenanmaalle, ja ahvenanmaalaisten ei tarvitse leikkiä enää suomalaisia. Venäjä voisi käyttää kyseistä aluetta vaikka kovapanos-ammuntoihin.
Pakollinen ruotsi osoittaa että ruotsin kieli ei ole arvokas eikä tarpeellinen kieli Suomessa. Kieli joka säilyy vain pakottamalla ei ole elinvoimainen eikä alkuperäinen kansan kieli.
Ruotsi on eliitin kieli joksi se on ylisuurilla ruotsinkielisillä korkeakoulun kiintiöillä jäänyt. Ruotsinkielisiä ei riitä kaikkiin kansankerroksiin.
Kaikenlainen kitinä ruotsinkielen palvelun ja ruotsin osaamisen romahtamisesta kertovat karua kieltään että ruotsi on kuoleva kieli Suomessa eikä Suomi ole kaksikielinen. Ruotsin kieli ei ole vitaali kieli täällä, koska se ei ole alkuperäinen kieli eikä se ole sopeutunut tänne. Se ei ole sopeutunut tänne koska se on ollut eliitin kieli.
Eliitin kielenä ruotsin kieli yritetään jatkossa pitääkin koska ruotsinkielinen väestö on onnistunut ulkoistamaan duunarin hommat suomenkielisille ylisuurien opiskelukiintiöiden avulla. Kaikenlaisilla määräyksillä esim. virkamiesruotsilla, kaksikielisyydellä ja pakkoruotsilla yritetään sitten tekohengittää kuolevaa kieltä ettei sen merkitys kokonaan katoaisi.