Jos haluaa KTM:ksi niin kannattaisiko ottaa pääaineeksi johtaminen? KTM johtaja on varmaan hieman eri kuin tradenomi johtaja. Yleensäkin voisi kuvitella johtamista lukeneita arvostetaan ja tarvitaankin työelämässä sillä usein asiat kaatuvat huonon johtamisen takia.
Johtamisen KTM?
mummuttaa
8779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Usein asiat kaatuvat huonon johtamisen takia. Totta.
Johtamiskoulutus on epäonnistunutta. Kauppatieteen maisterit ovat sitä ihmistyyppiä, joka katsoo jälkeen päin jopa neljännesvuosittain, miten meni. Sitten todetaan: "Aha!" Ja sama uudelleen. Onko tämä koulutuksen tulos?
En hirveän korkealle noteeraisi minkäänlaista KTM-tutkintoa.
> En hirveän korkealle noteeraisi minkäänlaista KTM-tutkintoa.
Olipa erikoinen lausunto, mutta ehkä nimettömällä kirjoittajalla on siihen kompetenssia...?!
Oletusarvoisesti tiedolla ja taidolla johtaminen - erityisesti ml. kirjanpidon numerodata - on johtamisen perusta. Tähän jos lisätään jonkinlainen henkilöstöosaaminen, lopputulos on yleensä riittävä. Harvoin yritystä ainakaan Suomessa johdetaan henkilöstö- ja siten vaikkapa psykologi-lähtöisesti.
Kyllä KTM:llä pitäisi olla kaikki edellytykset johtaa organisaatioita, yleensä paremmin kuin insinöörillä.
Haluaisitko selventää, miksi KTM:llä on insinööriä paremmat edellytykset?
Lähtökohtaisesti: insinööri tuntee tuotannon tai tuotteet, KTM tuntee luvut.
Todellisuudessa kaikki perustuu lukuihin, ei tuotteeseen.
Pelkillä luvuilla ei tee mitään eivätkä ne synny itsestään. Tarvitaan hyvä tuote, jotta lukuja syntyy. Tuote on kaiken perusta. Hyvän tuotteen suunnitteluun, tuottamiseen ja markkinointiin tarvitaan työntekijöitä ja rahaa.
Johtajan tehtävä on saada kaikki toimimaan samaan suuntaan.
Hyvää tuotetta ei millään muotoa tarvita!
Lähtökohta on se, että on JOTAKIN myytävää, tarjottavaa - tuote itsessään voi olla huono, keskinkertainen, hyvä tai erinomainen. Tuotteen EI TARVITSE OLLA HYVÄ, ainoastaan myytävissä. Markkinat ja markkinointi sekä kysyntä ja tarjonta määräävät, mihin kategoriaan tuote lopultakin kuuluu.
Maailma ja Suomi on täynnä epäonnistuneita ja huonoja tuotteita, mutta yhtiön toiminta perustuu aina lukuihin.
Esimerkkejä:
1. Hammastahna --- suuret markkinat --- myös halvin tuote kelpaa
2. Kännykkä --- suuret markkinat --- myös halvin tuote kelpaa
3. Elintarvikkeet --- suuret markkinat --- myös halvin tuote kelpaa
4. Auton huolto --- vaihtelevat markkinat --- pienellä paikkakunnalla palvelun pitää olla priimaa, suuressa kaupungissa löytyy aina uusia höynäytettäviä myös huonolle palvelulle
5. Terveydenhoito --- suuret markkinat --- palvelun taso vaihtelee suuresti
6. Lääkkeet --- suuret markkinat --- säännelty, myös halvin tuote kelpaa
7. Paperikone --- rajatut markkinat --- vain paras kelpaa
8. Ylellisyystuotteet --- rajatut markkinat --- vain paras kelpaa
Eli: ei johtamista pääaineeksi. Jonain suppeana sivuaineena tuommoista voi lueskella, jos johtajaksi mielii. Pääaineeksi ja laajaksi sivuaineeksi jotain tiukkaa asiaa, laskentatointa tmv.
Vaativin pääaine on rahoitus tai kansantaloustiede. Pelkkä laskentatoimen hallitsija on harvoin ylimmässä johdossa, paitsi tilintarkastajana.
Suomen keskivertoyrityksen TJ on kouluttamaton, hyvässä lykyssä kuitenkin insinööri. He kuitenkin tuntevat oman alansa, tuotteensa ja tuotantonsa kuin omat taskunsa.
Mitä suurempaan firmaan edetään sitä varmemmin johdossa istuu KTM (tai vastaava) tai DI - ja yllätys yllätys, MBA.