Pohdin tässä että miten merikelpoinen tuollainen puinen kansanvene oikeasti on? Jos oletetaan että puu on tervettä, masto ja kaaret ehjät. Sitä on ainakin omistajat sanoneet kokoisekseen melko merikelpoiseksi, toisaalta taas sitten sitlooda ei ole itsetyhjentyvä. Onko sille olemassa valmistusluokitusta (esim C tai D) tai mihin luokkaan se mielestänne kuuluisi, jos olisi?
Ilmeisesti aikamoinen myräkkä täytyy olla jos sitlooda tulee kerralla niin täyteen vettä ettei ehdi pumppailemaan? Ilmeisesti kajuutta ei kuitenkaan täyty ihan samalla kertaa jos luukut on kiinni?
Jos jotain tapahtuu niin mitä? Katkeaako masto, murtuuko kaari, irtoaako vantti, uppoaako vene vesilastissa? Kuinka ulos tai minkälaisella kelillä uskaltaisitte lähteä puisella, ammattilaisen terveeksi tutkitulla mutta iäkkäällä folkkarilla?
Eipä tässä olla kovaan keliin menossa, ajatusmyrskyilen vaan tuollaisen ensiveneeksi hankkimista ja pohdin että jos joskus ruotsista lähtisi nätillä säällä hakemaan niin tulisiko hengissä perille.
Ilmeisesti aikamoinen myräkkä täytyy olla jos sitlooda tulee kerralla niin täyteen vettä ettei ehdi pumppailemaan? Ilmeisesti kajuutta ei kuitenkaan täyty ihan samalla kertaa jos luukut on kiinni?
Jos jotain tapahtuu niin mitä? Katkeaako masto, murtuuko kaari, irtoaako vantti, uppoaako vene vesilastissa? Kuinka ulos tai minkälaisella kelillä uskaltaisitte lähteä puisella, ammattilaisen terveeksi tutkitulla mutta iäkkäällä folkkarilla?
Eipä tässä olla kovaan keliin menossa, ajatusmyrskyilen vaan tuollaisen ensiveneeksi hankkimista ja pohdin että jos joskus ruotsista lähtisi nätillä säällä hakemaan niin tulisiko hengissä perille.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Isoinriski on että tikka nokkii sen reikäiseks. Ei oo turvallinen edes maissa.
Ajattele että se on E-luokkaa. Täyttyy hetkessä, ihan toista on nykyveneet. Mukavia, tilavia ja turvallisia.
Vai että nykyveneet. Ei tulisi edes mieleen lähteä nykyaikaisella 7,5m purjeveneellä kotivesiä kauemmaksi.
Itkupilli. Veneilyä aloittaessa käytiin My:llä Tukholmaa myöden lähivedet.
My on muuten vielä enemmän itsetäyttyvä kuin Folkkari. Kylähän se on niin että nämä nykyvenet ovat My:hyn tai Folkkariin veratua rimpuloita, sellaiset kuin tuon kokoluokan First tai Delphia on suunnteltu lähinnä nopeutta silmälläpitäen. Folkkari on näistä ainoa jonka suunnitteussa on edes jotenkin yritetty pitää mielessä pidemmät matkapurjehukset ja meikelpoisuus.
Eipä tuo täyttynyt. Ei itse eikä muutenkaan. Pilssipumpun pitää toki olla kunnossa kaiken varalta. Miksi täyttyisi?
Täyttyy silloin, kun Folkkari kallistuu 90 astetta, ei muulloin. Silloin täyttyy siksi että avotilan reunat on suojanpuolella veden pinnan alapuolella, ja vesi virtaa sinne alaspäin. Pilssipumpusta ei siinä tilanteessa ole mitään apua. Ongelman voi ratkaista vain rajoittamalla kallistumaa ajoissa. Sillä voi siis liikkua täysin turvallisesti kun asian sisäistää, mutta kyse ei ole siksi avomeriveneestä.
Jos se on kunnossa se on todella merikelpoinen. Itse olen ollut sellaisella myrskyssä aikoinaan ja vene oli aivan turvallinen.
Kerrotaanhan sitä kierretyn maapallonkin Pohjoismaisella kansanveneellä.
Alhainen vakavuus ja myös AVS itsetäyttyvän avotilan seurauksena. Ei siitä ole avovesien veneeksi, vaikka hyvällä onnella voi tietysti kiertää pallonkin useampaan kertaan. Trooppisilla vesillä toki voivat madot syödä rungon reikiä täyteen, joten siellä tulee sellainenkin riski muiden lisäksi.
Toki onhan hirvikin maantiellä turvallinen eläin, mutta moista ilmaisua pitäisin silti harhaanjohtavana, vaikka tosi väite onkin.
Varsinainen asiantuntija?
Madot on tainnu ehtiä jo edellisen päähän.
Suomen vesillä ei niitä matoja ole, vaan trooppisilla. Niinpä täällä ei madot vaivaa hirveäkään, vaan hirvitäit. Mutta sehän ei taas puuveneisiin vaikuta mitään.
Folkkarissa on kuitenkin edelleen korkea painopiste ja se on kapea vene, niinpä siinä on aika vähän vakavuutta. Lisäksi avotila on itsetäyttyvä jo ennen 90 asteen kallistumaa, mistä seuraa alhainen AVS. Hai on muuten vielä huomattavasti kiikkerämpi kuin folkkari.
Mitenkäs siellä trooppisilla vesillä sitten koko ajan liikkuu elämäntapaveneilijöitä myös puisilla veneillä.
Hytillinen eli umpinaisella keulalla varustettu fiskari on melko merikelpoinen. Miinuksena rullaavuus joka tyypillistä uppoumarunkoisille. Tutun n. 8 metrisellä fiskarilla tultiin ahvenanmaalta elokuussa, tuulta oli 11-12 ms vastaista. Kihdillä aallokko oli sen verran isoa että ajettiin vain 5-6 solmua, ei haluttu turhaan runkoa rasittaa. Normi matkanopeus n. 10 solmua. Muutaman kerran keula sukelsi aaltoon mutta ei siinä sen ihmeempää tapahtunut, sisälle ei vettä käytännössä tullut kuin roiskeista. Vene 60-luvulta, hyvässä hoidossa ollut aina.
60-70-luvulla liki kaikki veneet olivat puurunkoisia ja hyvin pärjäsivät eli huoletta voi ruotsista veneen hakea. Kunhan tarkastaa että runko terve ja tekniikka siinä kunnossa että uskaltaa ajaa Suomeen.
Folkkarifani kirjoitti: "jos joskus ruotsista lähtisi nätillä säällä hakemaan niin tulisiko hengissä perille."
Tottakai tulisi. Jos siis vene on kunnossa. Ei tuohon reissuun mitään avomerivenettä tarvitse.
Voi se aikamoisen puhurin nostaa tuossa merenkurkulla/Pohjanlahdella niin ettei aloittelija halua olla siellä millään veneellä. Siksi säätiedotuksiin pitää perehtyä huolella. Ehkä enempi keskikesän hommia, mutta jos ihan näinä päivinä menee niin sitten vielä ehtii.
Iäkäs vene pitää tietysti ammattilaisen katsoa huolella läpi. Ihan noin ostomielessäkin. Myös köydet, purjeet, moottori. Valot, turvavarusteet. Navigointivarusteet, varajärjestelmä, jos vielä radiokin...
Sitten jossain vaiheessa pitää muistaa että sohvassa lököttely olutta juoden ja tosi-TV:tä katsellen ei ole ihan riskitöntä sekään. Useampi kuolee sohviintumisen seurauksena kuin merihädässä.
Täällä hän tuli jo monenlaista näkemystä, kiitos vaan (ja lupaan etten lähde tropiikkiin).
Sellaista vielä että jos merihätään joutuu niin mikä on todennäköinen syy, onko se juuri täyttyminen tai keikahtaminen?
Joko se ettei vene ollut teknisesti kunnossa, tai se ettei purjeita reivattu ajoissa tai osattu trimmata keliin sopivaksi tai se että liikuttiin liian kovassa kelissä kipparin osaamiseen nähden.