Heinolassa hallinto ennen lapsia

Kyllä Heinolan kokoinen kaupunki tarvitsee pätevän ja osaavan talousjohtajan. Kaupungin tulot koostuvat pääasiassa verotuloista, valtionavustuksista ja sijoituksista, kun sähkölaitos on myyty. Menoista suuri osa on sosiaali- ja terveystoimen menoja, sivistystoimen (kulttuuritoimi) ja teknisen toimen menoja. Uusia menoja ovat esim. suureksi paisutetusta elinkeinotoimesta johtuvat menot. Elinkeinotoimikunta olisi tullut halvemmaksi, vain 200.000 euron käyttövaroineen, kun taas elinkeinotoimen budjetti on noin 3-4 miljoonaa. Ja työttömyys kasvaa...

Miten taloutta on viime vuosina hoidettu? Ovatko tulot menoihin riittäneet, vai onko lisävelkaa otettu ja mihin? Mihin on investoitu ja mitä jätetty tekemättä. Mikä on kymmenien miljoonien eurojen investointien kiireellisyysjärjestys, jotta lakisääteiset palvelut saadaan hoidetuksi? Kannattaako Heinokan velkaantua 25 vuodeksi, jotta kaupunkiin saadaan vanhusten Hopeasilta (8 miljoonalla) samansuuruisena kuin entinen, joka puretaan? Kannattaako tulevaisuudessa yksityistää kaupungin palveluja vai kannattaako järjestää ne kaupungin omina? Miten saada kassavarat riittämään ilman lyhytaikaisia lainoja noin 1400 henkilöstön palkkoihin ja sivukuluihin? Miten saadaan uudet digiohjelmat parhaiten hankittua ja toimimaan sekä palvelemaan eri toimialoja?
Kyllä tarvitaan sekä talousjohtajaa että lakimiestä. Toivottavasti osataan ja on osattu valita parhaat ja osaavimmat. "Turhaa joukkoa" on turha kasvattaa...

Mitäs se tarkastuslautakunnan jäsen kirjoitti viime vuonna......liikaa porukkaa kaupungin väkimäärään nähden. Kuinka monta johtajanimikettä kaupungissa onkaan

On perustettu uusia virkoja kuten hallinto- ja kehitysjohtajan virka. Virkaan valittiin Heinolaan henkilöstöjohtajaksi rekrytoitu Ypäjän entinen kunnanjohtaja, jolla ei ollut kakiopintoja. Tiedotussihteerikin on ehkä valittu hoitamaan sisäistä ja ulkoista viestintää, hänestä ei ole mitään kuulunut. Entinen kansliapäällikön virka, johon sisältyi lakitehtävät, lopetettiin, joten piti perustaa uusi lakimiehen virka. Mitä maksoivat ulkoistetut lakipalvelut lakitoimistoista?
Heinolan kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana toimi viime vaalikaudella Heikki Mäkilä, Dazid Oy:n johtaja/omistaja. Dazid Oy (johdon konsultointia toimialana) menestyi hyvin huonosti. Heinolan edellinen kaupunginjohtaja, kolme loppututkintoa suorittanut va. kaupunginjohtaja erotettiin epäluottamuksesta puolen vuoden jälkeen. Heinolaan perustettiin elinkeinotoimi. Valtuuston pöytäkirjousta ei selviä valtuuston osuutta uuden toimialan perustamiseksi. Elinkeinotoimikunta lopetettiin toimen tieltä. Elinkeinotoimeen haettiin uutta elinkeinojohtajaa. Elinkeinopäälliköksi (yksikön päällikkö?) valittiin Heikki Mäkilä, vaikka yksiköllä oli ja on päällikkö Kaattari. Mäkilästä tulikin pian koko toimialan johtaja, joka olisi pitänyt valtuuston valita. Mäkilä oli konsultoinut kaupunginjohtajan erottamisasiassa selvitysryhmää ja tilapäisiä valiokuntia "sihteröinyttä" ex. henkilöstöjohtajaa, nykyistä hallinto- ja kehitysjohtajaa, joka oli tilannut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Mäkilän yrityksestä kalliit konsulttipalvelut. Samoin ex. Henkilöstöjohtaja tilasi tuolloin Butzow Oy:stä lakipalveluja selvitysryhmälle, miten menetellä erottamisasiassa.
Kun henkilöstöjohtaja valittiin hallinto- ja kehitysjohtajaksi, piti valita uusi henkilöstöjohtaja. Myös elinkeinotoimi tarvitsee konsulttitoimistista tilaamalleen brändille "brändääjän", joka kertoo miten brändikäsikirjaa käytetään ja kaupunkia brändätään... ison elämän kaupungissa. Mitä tekee "tiedotussihteeri, vai onko hän vielä Heinolassa?

On siis perustettu uusia "sopivia" virkoja, joita asukkaat kutsuvat "palkintoviroiksi". Tarvitaan lisäksi asiantuntijoita uudessa, tulevassa hyvinvointi-kuntauudistuksessa, jottei Heinolan pahoinvointi-epäluottamus-virkaremontti aiheuttaisi verojenkorotuksia ja enemmän Heinolan kuihtumista Lahden lähiöksi.

Mitä tehdään pätevällä ja osaavalla talousjohtajalla kun päätökset tehdään kuitenkin muualla ja muilla perusteilla?

Mielenkiintoista nähdä, seisooko myös PaHe tämän hallintoa paisuttavan toiminnan takana, vai voisiko viimeistään nyt vaatia asettamaan vaikkapa lapset johtajavirkojen kanssa pelailun edelle.
Ei Heinolan hallinto kaipaa enää uusia kustannuseriä, hallinto- ja kehitysjohtajankin soisi nyt kehittävän hallintoa vastaamaan jatkuvasti pienenevää asukaslukua, vai vallitseeko kaupungissa jonkinlainen suuruudenhulluus?

Vaalin jälkeen valta vaihtuu. Jos on päteviä virkamiehiä, ne tulevat tekemään uudelle luottamushenkilö-johdolle järkeviä ja Heinolan asukkaiden kannalta perusteltuja esityksiä.
Viranhaltijat eivät vaalituloken perusteella vaihdu, joten pelättävissä tietenkin on, että riitaisessa, kahtiajaetussa kaupungissä on vaalien jälkeen myös kahtiajakautunut viranhaltijajoukko: entiset nykyjohdolle sopivat ja uudet pätevät.

Hallinnon paisuttamisen tarpeen takana on palkintovirkoihin asettuneet osaamattomat virkamiehet tai heinolalaisittain -naiset. Organisaatiota ja sen suorituskykyä ei ole kehitetty tarpeen vaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

Hys,hys. Nyt puhutaan vakavista asioista

Heinolan hallinto ei ole lainkaan kehittynyt, lisäksi se on ylimitoitettu asukaslukuun nähden. Hallinnon saneeraamisen pitäisi olla tapetilla, mutta tapetilla onkin mm. lastenkirjoista säästäminen ja uuden hallintoviran perustaminen. Melko kuvottavaa.

Kaupungista puuttuu osaaminen kehittää ja keventää hallintoa. Kehityksestä vastaavat henkilöt pitäisi laittaa kiertoon, sillä he eivät saa mitään aikaan. Paitsi kasvaneita hallintokuluja.

Huvittavaa, että säästöjen keskellä elinkeinotoimen määrärahoja on korotettu, mutta mitään,merkityksellistä hyötyä siitä ei näy olevan. Pitäisikö siis elinkeinotoimen osallistua myös säästötalkoisiin? Tai alkaa tehdä tulosta?

Eihän virkamiestä voi epäillä laiskaksi ja tehottomaksi. Hän on paikkansa ja palkkansa ansainnut.

Hallinto on vieraantunut arjesta, ei silloin voi mitään muuta aikaseksi saadakaan kuin ulkokultaisia brändejä

Kaupunginhallituksen kyky priorisoida on vähintäänkin kyseenalainen.
Vaikuttaa siltä, että kuntalaisille tarjottavia palveluita tärkeämpää on lisätä kaupungin palkkakustannuksia, säästöjä haetaan kaikkein heikoimmilta (lapset) ja käytetään säästöjä suurempia summia isopalkkaisten virkamiesten rekrytointeihin.

Nykyisen hallituksen toimiessa lapsia on kyykytetty mm. siirtämällä heitä keskustan koulusta Salpauksen huonoihin tiloihin, purkamalla terve päiväkoti vanhustentalon alta sekä pettämällä äänestäjille annetut lupaukset Tommola-talon korjaamisesta. Nyt ollaan kasvattamassa lapsiryhmiä ja sulkemassa eskariyksiköitä, sekä säästämällä joitain kymmeniä tuhansia euroja kirjastolta ja näin heikentämässä lasten kirjastopalveluita. Vastapainona rekrytoidaan talousjohtaja, jonka palkkakustannukset ylittävät esim. kirjastosäästöt moninkertaisesti.
Näin pikkukaupungissa otetaan huomioon lapset!

Heinolassa kaupungin tärkeimpiä tehtäviä näkyvät olevan ulkopaikkakuntalaisten näyttelijöiden toteuttama kesäteatteri sekä lukuisat vanhustentalot. Lapsille kaupunki sen sijaan tarjoaa kylmää vettä niskaan, lapsia palvelevat rakennukset on jätetty hoitamatta ja nyt niitä puretaan vuosien laiminlyöntien seurauksena.

Heinolan kehitys on sinetöity. Kohta asukkaista lähes puolet on eläkeläisiä. Työikäiset ja lapset vähenevät vuosi toisensa jälkeen.

Heinolan väkiluku on vähentynyt kuluvalla vaalikaudella noin 20.000 asukkaasta alle 15.000. Eritysesti lapsiperheet muuttavat. Lasten kouluolot ja harrastusnahdollisuudet ovat huonot. Kouluja ei ole korjattu eikä homeisten sijaan uusia rakennettu. Kuvaavaa Heinolan toiminnalle on esimerkiksi se, miten Rullan päiväkoti purettiin 8 miljoonaa euroa maksavan uuden vanhusten palvelutalon tieltä, vaikka vanha Hopeasilta oli homeeton ja peuskorjattu. Väkikato jatkuu nopeana. Aktiiviväestö eli työikäiset muuttavat. Kenellä on sitten "suuri elämä yhä pienentyvässä pikkukaupungissa" ? Palvelutaloissako "suuri elämä"?

Onhan tulossa uusi jalkapallokenttä öljymäelle, joten kaikki pennut pelaamaan jalkapalloa😉 ellei sitten käyttöä kielletä lapsilta

Kannattaa miettiä ketä seuraavissa vaaleissa äänestää.
Näyttää vallitsevan hallituksessa yksimielisyys siitä, että kaupungin hallintoa kannattaa paisuttaa ja säästää sitten vähemmän rahaa vaikka lasten kirjoista.

Odotetaan mielenkiinnolla, onko joku meille kaikille tuttu henkilö siirtymässä talousjohtajaksi :)

ENSIN valtuusto perustaa uuden TALOUSJOHTAJAN viran TALOUSPALVELUT-yksikköön. Onko sopiva yksikkö perustettu? Kun johtaja on "yksikönjohtaja", kaupunginhallitus voi vapaasti tehdä valinnan. Näin toimittiin, kun elinkeinoyksikön (nykyään elinkeinotoimi ja toimella miljoonamenot) johtajaksi valittiin DAZID Oy:n omistaja/johtaja, kaupunginhaölituksen II varapuheenjohta viime vaalikaudella.

Itä-Häme kertoi talousjohtajan tehtävän vaatimuksista muun muassa:
- päättäväisyys, paineensietokyky, keskustelevuus ja sosiaalisuus...
- johtaa kaupungin talouden ja rahoituksen suunnittelua, seurantaa, laskentatointa ja maksuliikennettä... huolehtii koko organisaation talousosaamisen kehittämisestä...

Onko siis kamreerin ja hallinto- ja kehitysjohtajan virat yhdistetty, vai mitä kuuluu heidän tehtäviinsä?

Mikä on talousjohtajan asema organisaatiossa? Heinolan johtosäännöstä ei selviä mitään johdon vastuista tai asemasta. Pitäisiköhän johto- ja hallintosäännöt uudistaa tälle vuosisadalle? Ehkä uusi lakimies voisi niitä tutkia ja kehittää? Ehkä viimein vuosikymmeniä suunnitteilla ollut hallinnonuudistus ohje- ja johtosääntöineen pitäisi saattaa maaliin?

Heinolan kaupungin organisaatiosta puuttuu kokonaan kulttuuritoimi. Me asukkaat emme tiedä onko kulttuuritoimessa vastuullista johtajaa ja onko virka perustettu? Onko nyk. kulttuurisihteeri toimialan johtaja (viran vaatimukset), yksikönjohtaja vai osastopäällikkö? Voiko nyk. kulttuurisihteeri olla museoyksikön päällikkö, lintutarhan johtaja, kesäteatterin tuottaja ja kirjastoyksikön päällikkö virkanimikkeenä kulttuurisihteeri ilman alan opintoja ja viran perustamista?

Talousjohtajan tulisi huolehtia koko organisaation talousosaamisen kehittämisestä. Niin oikein. Tarkastuslautakunta puuttui viime kaudella runsaaseen First Card -luottokorttien käyttöön. Erityisen runsaasti niitä oli käytetty sivistystoimessa. Tarkastuslautakunta ei ehtinyt tarkistaa ko. korttien käyttöä, mutta ohjeistukseksi tuli, että pienhankintaohjeet piti laatia. Onko laadittu? Vai muutettiinko sen sijaan johtosääntöä ja korotettin päällikköiden ja johtajien hankintaoikeuksia - esim. osastopäälliköiden osalta 30.000 euroon? Katso johtosäännön liitetaulukko.

Olisiko tarkastuslautakunnan tai ehkä sisäisen tarkastajan pitänyt tarkistaa kaupungin kesäteatterin kirjanpito, kun kassapäätteen sijaan käytössä oli kenkälaatikko ja myös ohjeistaa kuittilaista sekä kuitillisen kassapäätteen käytöstä ennen aluehallinnon viraston tarkastajan käyntiä. Uuden talousjohtajan viran perustamisen jälkeen talousosaamisesta huolehtiminen kuulunee talousjohtalle, joten keskustelevuutta ja sosiaalisuutta tarvitaan perinteisen talousjohtamisen lisäksi.

Kyllä kaduttaa muuttomme heinolaan. Lapset homeisiisa kouluissa, mehiläisessä käyty. Poliitikot nokittelevat toisiaan, vanhuksia en väheksy mutta rollaattormin maire sekä tori on prio ykkönen. Eikö heinolassa muka ole muuta elämää tai paikkoja? Eräs luomu-ukko jatkuvasti jauhaa ja saa medianäkyvyyttä. Tympii todella tuollainen suhtautuminen. Sitten kaikenmaailman jauhantaa laitureista ja joku seppä rötisee asiasta kuin asiasta. Lisää mummohoitoloita niin sillähän elinvoimaisuus kasvaa. Helvetti sentään, yli 7kymppisiä patuja päättäjät itse, omaa petiä pedataan. Onneksi hesarissa keskustelu ja barometri eutanasiasta nyt käynnissä. Kunhan vaan saisi lainvoiman.

Ei Heinolaa voi suositella asuinpaikaksi kuin eläkeläisille.
Tosin sekin muuttuu, sillä terveyspalveluiden keskittyminen keskuskaupunki Lahteen tekee Lahdesta Heinolaa vetovoimaisemman asuinpaikan. Joskin Lahti on sitä jo nyt.
Heinola on vain kuihtuva taajama tyhjenevine näyteikkuineen ja purettavine homekiinteistöineen.

Heinolan strategia on vanhanaikainen ja omituinen, aika on ajanut ohi eikä tarvittavaa suunnan muutosta ole tehty. Konsulttitoimistojen "markkinointikellosta" tai uusimmasta "iso elämä pikkukaupungissa" strategioista ei tule olemaan mitään hyötyä. Alamäki jatkuu. Tarvitsee vain katsoa teknisen lautakunnan tekemiä investointisuunnitelmia ja toteutumattomia hankkeita. Kun tiedetään tulevasta "maakuntamallista" ja sote-suunnittelusta, Heinolan yhteistyökyvytön strategia (yksinjäänti) vaikuttaa hullunkuriselta. Investointisuma suurtyöttömyyden Heinolassa on n. 40 miljoonaa. Se on valtava summa pikkukaupunki-Heinolassa, ja osoittaa suurta jälkeenjääneisyyttä samoin kuin kaupungin omistamien rantojen epäonnistunut kaavoitus.

Tärkeimpänä hankkeenaan kaupunginhallitus, nykyvaltuuston tuella, on pitänyt palvelutalo Hopeasiltaa, kahdeksan miljoonan uudisrakennusta, liian pienelle tontille, josta Rullan päiväkoti purettiin, jotta uudisrakennus voidaan rakentaa vanhan purettavan viereen. Purku ja pengerrystyöt maksanevat 1/2 - 1 miljoonaa. Uudisrakennuksen kslustus maksaa n. 300.000. Asiakkaita uuteen Hopeasiltaan tulee vain nykyinen määrä.

Kun uusi kuntayhtymä saa päätös- ja budjettivallan (sekä puolet Heinolan verotuloista), niin kuntayhtymä päättää myös Hopeasillan tulevasta käytöstä.
Samaan aikaan kaupunki on kaavoittanut tontit kahta uutta palvelutaloa varten, Attendon uusin valmistuu pian. JYRÄNKÖLÄN SETTLEMENTILLÄ on ennestään lukuisia palvelutaloja ja uusin, Helena, valmistunee ihan keskustaan.

Heinola kaupunkistrategia ja hanke-sekä investointisuunnittelu tukee Heinolan muutosta Lahden vanhuslähiöksi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väki vähenee vuosittain n. 12 % eläkeläisväestön kasvaessa ja työssäkäyvien vähentyessä. Toisin sanoen Heinola taantuu kuten Kainuun ja Pohjois-Karjalan suurtyöttömyyden kunnat, vaikka kaupunki on niin kaunis ja hyvien kulkuyhteyksien keskiössä etelä-Suomessa. Pitäisikö päättäjien pohtia miksi näin on ja miksi Heinolassa ei osata hoitaa syyrtyöttömyyttä (Kelan sakot n. 2 miljoonaa pitkäaikaistyöttömyyden huonosta houdosta). Miksi väestökato on niin suuri ja miksi kärkihankkeena on vanhusten palvelutalo, kun homekoulujen oppilaat ovat kalliissa väistötilassa.

Nyt vaan rekrytoimaan lisää johtajia ja kasvattamaan kaupungin kuluja, kun ollaan yhtä tehdasta lakkauttamassa! Hyvä hyvä, verokertymät senkun laskee ja työttömyys kasvaa.

Ei ole mitään syytä panikoida; 1000 uutta työpaikkaa tulossa.

Osoittaa täydellistä osaamattomuutta, niin virkamiesjohdolta kuin kaupunginhallitukseltakin, että kasvatetaan johtajien määrää nyt kun kaupungin tehtävien määrä vähenee oleellisesti. Pikemminkin hallinnossa olisi paikallaan järjestää yt-neuvottelut ja sopeuttaa se vastaamaan väheneviä tehtäviä.

Hallintoa on tähän mennessä paisutettu niin elinkeinojohtajan viralla kuin hallinto- ja kehitysjohtajan virallakin, jonka seurauksena tarvittiin erikseen lakimies ja nyt vielä sitten talousjohtoakin. Yhteistä kaikelle on, että kaupungin tilanne senkun heikkenee eli voidaan ihan perustellusti kyseenalaistaa rekrytointien hyöty. Lakimies toki on paikallaan, mutta toimeen olisi yhdistettävissä myös hallintojohtajan työ ja näinhän taisi aiemmin ollakin!

Kaupunginjohtaja Rinnevaara erotettiin "epäluottamuksesta". Muun muassa "asianhallinta" virheitä löydettiin. Niinpä perustettiinkin asianhallinta-yksikkö. Kalliiksi tuli.

Rinnevaara oli perustanut elinkeinotoimikunnan hoitamaan ja kehittämään kaupungin yhteistyötä jo olevien yritysten kanssa ja uusien tulevien. Toimikunnan määräraha oli 200.000 euroa. Rinnevaaran edeltäjä, kaupunginjohtaja Komonen, ei kannattanut kalliiksi tulevan elinkeinotoimen perustamista.
Kaupunginhallitus perusti Rinnevaaran erottamisen jälkeen uuden toimialan, elinkeino/yksikön/-toimen ja valitsi elinkeinojohtan uuteen virkaan ent. yksikönpäällikön, elinkeinopäällikön lisäksi. Budjetti 4 miljoonaa. Kalliiksi tuli.

On siis perustettu uusia virkoja. Kuten lakimiehen virka ja perustettaneen talousjohtajan virka. Entinen kansliapäällikön virka "valovoimaistettiin" poistamalla siitä lakiopinnot, jotka Rinnevaara viran kriteereihin sai lisättyä. Niin hallinto- ja kehitysjohtajan (ent. kansliapäällikkö) virkaan voitiin valita Heinolaan alunperin palkattu henkilöstöjohtaja, Ypäjän (n. 2000 asukasta) ent. Kaupunginjohtaja. Kalliiksi tuli kaksi uutta virkaa yhden sijaan.

Kalliiksi on tullut Heinolan asukkaille
- kaupunginjohtajan erottaminen (vuoden palkka ja oikeudenkäyntikulut) sekä selvitysryhmälle ostetut lakipalvelut (Butzow Oy ym.)
- uudet toimet, toimiala ja asianhallintayksikkö
- Kelalle palautettavat työllisyysmäärärahat (n. 2 miljoonaa) pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta)
- väistötiloista aiheutuvat vuokramenot, kun uusia koulutiloja ei ole rakennettu vaan homekoulujen oppilaat käyvät väistöissä (n. 2 miljoonaa vuokrakulut)
- Hopeasillan uudisrakennus vanha peruskorjatun sijaan (8 miljoonaa).

Nyt sitten on "pöytä putsattu" ja "koneisto rasvattu" ja mitähän se tulee veronmaksajille maksamaan?
Väki vähenee 12 % vuosivauhtia ja työttömyys kasvaa.... Auttaako mainostoimiston brändi: iso elämä pikku.kaupungissa, yhä pienenevässä...

Aika näyttää maksaako "pöydän putsaaminen" ja "koneiston rasvaaminen" Heinolan itsenäisyyden verran, kun ensin Heinolan sote-palvelut siirtyvät hyvinvointiyhtymälle ja myöhemmin tulee uuden maakuntamallin hallinnointi.

Mäkilän keksimä Heinolan uusi tunnuslause on "Pieni kaupunki, iso elämä".
Eli pari-kolme kallista virkaa mahtuu hyvin.
Kiitos Mäkilälle "koneiston rasvaamisesta." Kun vain maksat vielä omia verovelkoja ja pääset häpeällisestä protesti-sivulta.
Paljonko muuten Mäkilän yritys Dazida Heinolasta on velkaa valtiolle ja kumppaneille? Oliko se jotain 20.000?

Tuollainen verovelka on yrittäjälle peruskauraa. Siis jos on kassavirtaa ja oma pääoma positiivinen. Maksetaan kun jaksetaan. Mutta jos oma pääoma on pakkasella ja kassa tyhjä ilman kassavirtaa...
Kaivakaas viisaamat viimeinen tilinpäätös ja heitäkää analyysi.

Itä-Hämeessä luki 15.9. (Jari Niemi):
"Heinola Lahtea edullisempi".
"Heinolassa on edullista asua, kertoo valtakunnallinen indeksitaloselvitys".

Tuloveroprosentti on Heinolassa 20,50 ja Lahdessa 20,25.

Kun kiinteistöverot ja lämmitys- ynnä muut maksut ovat suunilleen samat, niin Heinola ei ole Lahtea edullisempi kalliimman verotuksen vuoksi. Toki pitää miettiä, mitä verorahoillaan (Heinolassa korkeampi tulovero-%), saa Heinolassa tai esim. LAHDESSA.
Minkälaiset ovat sivistyspalvelut (kouluolot)? Minkälaiset ovat kulttuuripalvelut (Lahdessa oma kaupunginteatteri ja Sibelius-talo, lukuisia gallerioita, monipuoliset kulttuuripalvelut). Lahdessa on Päijät-Hämeen keskussairaala, joka säilynee ympärivuorokautisen vaativan erikoissairaanhoidon sairaalana, yhtenä 12:sta Suomessa sote-uudistuksen jälkeen.
Lahden liikepalvelut ja liikennepalvelut ovat erinomaiset. Lahdessa on monta erinomaista liikekeskusta, joista Karisma lienee heinolalaisillekin tutuimpia. Lahdessa on osattu hoitaa elinkeino- ja elinvoimapalveluja erinomaisesti. Asuntojen hinnat ovat kohtuulliset ja kaavoitus onnistuneesti hoidettu - toisin kuin Heinolassa. Lahdessa kaupungin omistamia rantatontteja ei ole vuokrattu nimelliseen vuokrahintaan kymmeniksi vuosiksi. Rannat on Lahdessa kaavoitettu ja rakennettu.

Lahtea ja Heinolaa ei voi verrata pelkästään asumismenojen tasolla. Lahdessa asunnot menevät kaupaksi toisin kuin Heinolassa.

Mäkilän verovelka pysyy sellaisena niin pitkää, kun se vanhenee.
Ei hän ikinä tarvitse enää yritystä, kun sai käytännössä ikuisen työpaikan.
Mistä velkavero on muodostunut? Maksamaton alv? Maksamattomat tuloverot. Joka tapauksessa ne rahat ovat Mäkilän taskussa ja Mäkilän henkilökohtainen vastuu on 0, kun kyseessä on Oy.
Toinen asia on moraalipuoli.
Pidän täysin moraalittomana palkata tällaisen verokiertoveljen kaupunginjohtajaksi (yksi niistä monista).

Onhan tuo karua luettavaa. Mikä on päättäjien keski-ikä, ovatko heidän lapsensa kouluissa tms? Oletan että nyt päättäjinä olleet siirtyvät aikanaa uuteen hopeasiltaan. Voi tosi olla että hoitjana silloin se lapsi tai nuori joita väheksyttiin. Vuoroin vieraissa joten jääpi päiväsumit väliin. Metsä vastaa kuinka sinne huudetaan, tämä olisi syytä muistaa

1 - 1 = 0. Kamreerin virka lakkautetaan nykyisen jäädessä eläkkeelle. Eli virat eivät lisäänny kuin hetkellisesti

Joko elinvoimatoimeen on palkattu markkinointipäällikkö? Mitä markkinoimaan? Isoa elämääkö?