Saamme kait muistella? Muistelen, millaisia xautokokemuksia on lapsena ollut. Isän toinen auto oli Skoda Octavia. Hän pesi, kuivasi säämiskällä ja vahasi sitä trasselilla. Erittäin hyvin hoidettu auto. Mutta oikukas. Kesälomalla kiersimme Suomea (lue soputelttaretkeily). Varkaudessa äänitorvi juuttui. Kuuluipa siellä, kun ajoimme kaupungin lävitse. Joku nyrkkipaja auttoi vian korjaamisessa.
Kerran sitten bensatankki vuosi. Isä ryömi auton alle Boston hampaissa. Onni, ettei koko perhe lentänyt galaksiin. Noissa lomakuvissa auton konepelti oli usein ylhäällä ja isä alhaalla auton alla.
Mutta auto oli kova juttu miehille.
Elämyksiä nämäkin??
Millaisia autoja 1950- ja 1960-luvun perheillä oli
Tavuviiva
46
2993
Vastaukset
- eppu2
Isällä oli ensin harmaan- punainen ja toiseksi turkoosin-valkoinen Moskovits Skandinavia.
60-luvulla, veljelläni oli Rambler American ja Chevrolet Impala.
Ekalla miehelläni oli Chevrolet BelAir. Myöhemmin meillä oli VW kupla ja pari pikkubussia. Vauxhal Ventora.
Pikkubusseilla vähän reissattiinkin kotimaassa.
Asuttiin kerrostalossa. Katselin ikkunasta ulos, samalla hetkellä auto peruuttaa kuplan lokasuojan lyttyyn. Lähtee paikalta. Otin rekkarin ylös. Ukko soitti poliisit, kohta ne sen löysi. Nuori tyttö, joka ilmeisesti pelästyi, eikä ajatellut sen pitemmälle. - hasakki
Oli vain hevonen ja kärrytie.
Ei tämä vaan samanlainen ,ei tarvinnu nopeusmittaria kun 90km/h alkoi hillitön vapina hytissä.
http://gallery.kuukuna.net/gallery3/index.php/Raskaskalustoa-merkeitt_in/album60/ford_thames_1949- eppu2
Vanhoissa elokuvissa noita näkee.
- 2xABCE
Tuollaisella Oulussa 1964 armeijan autokoulussa ajoin.
Iskällä oli Austin (todennäköisesti A70), apilla Chevrolet BelAir, molemmissa ollaan reissattu Austinissa kotikylillä ja Suomessa ja BelAirissa noustu korkeallekin Andeille.
- entinenrek
Meillä ei ollut autoa eikä hevostakaan. Taisin olla 3-vuotias kun isäni omakätisesti laittoi Brunten lepäämään.
Mutta vuonna 1963 hankin itselleni silloisen kuorma-auton ammattikortin ja sain tuurata kuljettajia ihan laillisesti.
Ensimmäisen oman auton ostin vasta 1969, Toyota Corona farmari vm. 1967.
Olen sen jälkeen ostanut reilut 30 autoa, omaan, silloisen vaimoni tai yritykseni käyttöön.
Nykyinen kolmas Volvoni (XC70) on jo 6-vuotias, mutta taidan itse hajota ennen kuin auto.- Miljoona.kilometriä
Ei ollut meilläkään autoa. Ei hevosta eikä traktoriakaan. Polkupyörän sain 1959, rippilahjaksi kai vaikka ei sitä sellaiseksi sanottu. 1962 sain mopon.
1972 ostin ensimmäisen autoni. Uutena. Käteisellä. 1983 ostin toisen. Uutena. Käteisellä. 1993 ostin kolmannen, 4 vuotta käytettynä. Mittarissa nyt 480 000 km. Vara-autona nyt. Noin vuonna 2006 ostin neljännen autoni. Samanlaisen kuin edellinen, vuosimallikin. Mittarissa 215 000 km. Näillä kahdella pärjään loppuikäni. Kun ei osta ihan roskaa, niin ei tarvitse olla yhtenään vaihtelemassa ja jopparille tiliään kantamassa.
- MissAnglia
Perheen valokuvakokoelmista löytyy paljonkin kuvia autoista. Huvittavana piirteenä voisi mainita sen, että isäni työpaikan miehet ovat jossain vaiheessa 60-luvulla lähes vuosittain ajaneet autonsa ryhmäkuvaan ja poseeraavat ylpeinä rivimuodostelmassa ajoneuvojensa vieressä.
Aikajärjestyksessä löytyy meidän perheestämme Ifa, Skoda, Triumph ja sitten tulee pitkä liuta Ford-merkkisiä autoja. Isällä oli tuttu automyyjä, joka osasi aina markkinoida uuden mallin hänelle säännöllisin väliajoin.
Vaihdossa sai hyvän rahan, kun oli pitänyt auton hyvässä kunnossa. Isä rakensi heti jo Ifalle oman montullisen autotallin. Kaikki rempat ja huollot tehtiin itse. Vaihtoöljyt poltettiin sankarihautausmaan soihtupadoissa itsenäisyyspäivänä.Meillä oli Anglia. Äiti osti isälle et hällä ois värkättävää siinä ja harrastusta. Kohta oli renkaiden paikalla pelkät akselit kun renkaat vaihtui viinapulloon :D.
- MissAnglia
siilimuori4 kirjoitti:
Meillä oli Anglia. Äiti osti isälle et hällä ois värkättävää siinä ja harrastusta. Kohta oli renkaiden paikalla pelkät akselit kun renkaat vaihtui viinapulloon :D.
Tärpättipullolla (kuten meille lapsille kerrottiin) on ollut melkoinen vaihtoarvo siihen aikaan. Isäni työkaveri oli kossupullosta opettanut hänelle koko autokoulun oppimäärän. Isä oli sitten ottanut riskin ja ajellut itse ajokoepaikkakunnalle n. 150 kilometrin matkan.
Ei näistä ole lapsenlapsille muistella! MissAnglia kirjoitti:
Tärpättipullolla (kuten meille lapsille kerrottiin) on ollut melkoinen vaihtoarvo siihen aikaan. Isäni työkaveri oli kossupullosta opettanut hänelle koko autokoulun oppimäärän. Isä oli sitten ottanut riskin ja ajellut itse ajokoepaikkakunnalle n. 150 kilometrin matkan.
Ei näistä ole lapsenlapsille muistella!No ei eikä tarviikkaan. Ei kai niitä itsekkään muista muuta kuin silloin kun tulee kohdalla esim vanha auto :).
- MissAnglia
siilimuori4 kirjoitti:
No ei eikä tarviikkaan. Ei kai niitä itsekkään muista muuta kuin silloin kun tulee kohdalla esim vanha auto :).
Ehkä olisi aika taas esittää uusintana vanha kunnon "Sydämen asialla" -sarja. Isäni katseli sitä aina vaan uudestaan, enkä tuota yhtään ihmettele. Tunnistan Anglian lisäksi Ford Zephyrin, jollainen oli muistaakseni enollani. Ensimmäinen oma autoni oli Morris mini.
On muuten tehty tuo ajokortin saaminen mahdollisimman hankalaksi ja kalliiksi nykyisin. Tuttavapiirissäni on tapaus, että sekä isä että isoäiti ovat sijoittaneet huomattavan summan rahaa lapsenlapsen korttiin. Siltikään hänellä ei tänä päivänä ole ajo-oikeutta, koska eroperheen lapsena ei kukaan ottanut huolehtiakseen ns. toisen vaiheen rahoituksesta.
Saa niitä nuoria patistella töihin, joita voisi saada jostain matkojen takaa (tai muuten vain auton ansiosta), jos ei ole ajokorttia eikä autoa eikä varaa hankkia sellaisia. Surullista! - SiinäOnBilika
MissAnglia kirjoitti:
Ehkä olisi aika taas esittää uusintana vanha kunnon "Sydämen asialla" -sarja. Isäni katseli sitä aina vaan uudestaan, enkä tuota yhtään ihmettele. Tunnistan Anglian lisäksi Ford Zephyrin, jollainen oli muistaakseni enollani. Ensimmäinen oma autoni oli Morris mini.
On muuten tehty tuo ajokortin saaminen mahdollisimman hankalaksi ja kalliiksi nykyisin. Tuttavapiirissäni on tapaus, että sekä isä että isoäiti ovat sijoittaneet huomattavan summan rahaa lapsenlapsen korttiin. Siltikään hänellä ei tänä päivänä ole ajo-oikeutta, koska eroperheen lapsena ei kukaan ottanut huolehtiakseen ns. toisen vaiheen rahoituksesta.
Saa niitä nuoria patistella töihin, joita voisi saada jostain matkojen takaa (tai muuten vain auton ansiosta), jos ei ole ajokorttia eikä autoa eikä varaa hankkia sellaisia. Surullista!"Sydämen asialla" -sarjassa oli yksi tyylikäs muotoilukaunotar. Olen surun murtama, kun en ole onnistunut saamaan käsiini tätä
https://no.wikipedia.org/wiki/Fil:Rover_2000_TC_aka_P6_1997cc_August_1967_faithfully_conserved_or_restored_to_look_not_unlike_the_way_they_looked_in_1967.JPG MissAnglia kirjoitti:
Ehkä olisi aika taas esittää uusintana vanha kunnon "Sydämen asialla" -sarja. Isäni katseli sitä aina vaan uudestaan, enkä tuota yhtään ihmettele. Tunnistan Anglian lisäksi Ford Zephyrin, jollainen oli muistaakseni enollani. Ensimmäinen oma autoni oli Morris mini.
On muuten tehty tuo ajokortin saaminen mahdollisimman hankalaksi ja kalliiksi nykyisin. Tuttavapiirissäni on tapaus, että sekä isä että isoäiti ovat sijoittaneet huomattavan summan rahaa lapsenlapsen korttiin. Siltikään hänellä ei tänä päivänä ole ajo-oikeutta, koska eroperheen lapsena ei kukaan ottanut huolehtiakseen ns. toisen vaiheen rahoituksesta.
Saa niitä nuoria patistella töihin, joita voisi saada jostain matkojen takaa (tai muuten vain auton ansiosta), jos ei ole ajokorttia eikä autoa eikä varaa hankkia sellaisia. Surullista!No onpa surullista tuo lapse kohtalo. On sellaisiakin tapauksia että lasten ajokortit huolehditaan loppuun asti, niin ykkös kuin kakkosvaiheetkin. Eli lapsista huolehditaan ja niiden asioista vaikka keskenään exät eivät ole tekemisissä kuin pakolliset.
- eppu2
Fordista tuli mieleen, kun noin 30 vuotta sitten ajelin veljen Ford Fairlanella hissukseen.
Lada meni ohi. No helkkari, se ei käynyt. Painoin tallan pohjaan ja sinne se jäi, niinkuin seisoon. - Nuorempi.Autonasentaja
Satoja tai tuhansia Anglioita olen aikanaan huoltanut ja monia korjannutkin. Luulin silloin hyväksikin autoksi, mutta ainahan nuoria koijataan...
Isällä ei ollut autoa vaan päästeli mopolla, Solifer oli merkki, ai että alkoi huvittamaan kun muistelee sitä mopoilua 😄 Miehelläni oli Opel kadet. Samassa talossa jossa asuin likkanaollessa asui palopäällikkö jolla oli samanlainen kadet, ikkunasta kun katsoin en tiennyt tuleeko palopäällikkö vai minun kultani 😬 Onneksi kultani vaihtoi autonsa Triump Heraldiin, viininpunainen nätti matala urheilullinen.
- flegmaatti
Isäni osti 50-luvun puolivälin tietämissä sukulaisukolta IFAn.
Se vaihtui mossen näköiseen Datsuniin 60-luvun alkupuolella. 3 rattivaihdetta, yhtenäinen etuistuin, kovat jarrut, suuriruokainen koska enkku koneen kopiosta oli vätkin tehot otettu kaksikurkkuisella kaasarilla. Karmea ajettava!- Sattuman.Ville
Silloin kun tuosta Datsunista tuli se uudempi malli, oli paikkakunnalla esittely ja Satu Östring magneettina. Muodollisesti päteviä molemmat, toisessa vain pintavikaa...
Hinta 8880 mk. Minun kuukausipalkkani noin 400 mk miinus verot. Laskin, ettei minulla tule koskaan olemaan rahaa niin paljon, että auton pystyisin ostamaan. - flegmaatti
Sattuman.Ville kirjoitti:
Silloin kun tuosta Datsunista tuli se uudempi malli, oli paikkakunnalla esittely ja Satu Östring magneettina. Muodollisesti päteviä molemmat, toisessa vain pintavikaa...
Hinta 8880 mk. Minun kuukausipalkkani noin 400 mk miinus verot. Laskin, ettei minulla tule koskaan olemaan rahaa niin paljon, että auton pystyisin ostamaan.Ostin ensimmäisen autoni VW1200 vm.-58 sveduissa vuonna 1964. Ajettu vajaa 100000km joka oli kuplalle paljon mutta ajoin sillä parhaana vuotena 58000km kunnes pollarit takavarikoivat sen 11.12. 1967. Vekottimen puristukset olivat 3:n luokkaa ja yksi venttiiohjain holautti joskus öljyä palotilaan.
Holahdustilanteessa katosi vähäinenkin teho ja värkki peittyi haisevaan öljyn käryyn mutta hetken kuluttua suostui jatkamaan matkaa.
Vekotin maksoi noin 3:n viikon palkkani verran.
Suomessa saman ikäisen hankkimiseen olisi mennyt puolen vuoden nettoansiot.
Takavarikkopäivänä olin virittänyt sen talvikuntoon todella lämpimäksi. - utelenpahan.vain
flegmaatti kirjoitti:
Ostin ensimmäisen autoni VW1200 vm.-58 sveduissa vuonna 1964. Ajettu vajaa 100000km joka oli kuplalle paljon mutta ajoin sillä parhaana vuotena 58000km kunnes pollarit takavarikoivat sen 11.12. 1967. Vekottimen puristukset olivat 3:n luokkaa ja yksi venttiiohjain holautti joskus öljyä palotilaan.
Holahdustilanteessa katosi vähäinenkin teho ja värkki peittyi haisevaan öljyn käryyn mutta hetken kuluttua suostui jatkamaan matkaa.
Vekotin maksoi noin 3:n viikon palkkani verran.
Suomessa saman ikäisen hankkimiseen olisi mennyt puolen vuoden nettoansiot.
Takavarikkopäivänä olin virittänyt sen talvikuntoon todella lämpimäksi.MITEN puklan sai lämpimäksi???
- flegmaatti
utelenpahan.vain kirjoitti:
MITEN puklan sai lämpimäksi???
Pakuvolkkarin flekti ja vittäminen valmiiksi auki joten ilmaa tuli.
10mm styroksit mattojen alle.
Vanhoja villapaitoja molempien puolien tuulilasille nousevien röörien eristämiseksi.
Tärkeintä kaikesta. Koneen alle suojapelti koko paketin mitalle. Alkupää pokaten, takapää rautalangoilla pakoputkiin. Pellin ja koneen väliin asbestimattoa.
Em pelti niin leveä, että se yletti sivusuunnassa pakoputkien lämmön oton yli ja eteen. Eristeenä käytin vuorivillaa asbestin loputtua.
Muuta säätöä ei ollut kuin sivulasit.
Taakse menevään lämpörööriin juotin natsan josta vedin verhoilun ali muoviletkun puhaltamaan takalasille. Takalevyyn reikä moottoritiaan imuilmaa varten. Melu lisääntyi mutta ilman kierto tehostui.
Pollarien takavarikoidessa siitä puuttui vielä takapenkki joka oli pois töiden vuoksi.
IFA mallia 1952, kaksitahtinen moottori sekä kaksiosainen tuuli- ja takalasi. Seuraava oli IFA vm. 1956, jonka tuulilasi oli jo kokonainen ja vähän edellistä suurempikin. Seuraava auto oli edelleen kaksitahtisella moottorilla varustettu Wartburg. - Isä osasi itse huoltaa ja korjatakin vähän 2-tahtimoottorilla toimivia autoja. Hän sanoi, että kuka tahansa osaa, jos haluaa.
Seuraava auto oli sitten kuitenkin jo nelitahtimoottorilla varustettu Ford, kaunis punainen auto, jonka merkkiä en ainakaan juuri nyt täsmällisesti muistakaan.- entinenrek
Minua on aina kiehtonut ne ns. itä-autot. Varsinkin IFA F9 oli lapsena ihastukseni kohde. Oli niin nätti ja modernin näköinen. Ainoa miinus oli, että se oli etuvetoinen, koska silloisen käsitykseni mukaan moottorin kuului olla edessä ja veto takapyörissä. Se mielipide kuitenkin muuttui, ja nyt olen kulkenut sekä etu- että takavetoisilla ja vuodesta 1986 nelivetoisella.
Oman Ifan sain vasta vanhana, en F9 vaan 125 cc moottoripyörän. Nätti oli sekin kiiltävän mustana, mutta surkea ajettavana.
Tallissani oli samanaikaisesti myös tsekkipyörä Jawa, vm. 1957. Sillä ajelin enemmän, mutta sitten eräs keräilijä osti minulta ne molemmat.
Ovat muistoja vain, mutta mielenkiintoinen oli kertomuksesi. Minä itse olen aina ajanut mieluummin etuvetoisella. Etuvetoinen auto pysyy paremmin tiellä sekä lumisella kelillä että irtohiekkaisella. - Erityisesti liukkaan kelin kursseilla oli kiva hurjastellakin. ;)
- O-orvokki
entinenrek kirjoitti:
Minua on aina kiehtonut ne ns. itä-autot. Varsinkin IFA F9 oli lapsena ihastukseni kohde. Oli niin nätti ja modernin näköinen. Ainoa miinus oli, että se oli etuvetoinen, koska silloisen käsitykseni mukaan moottorin kuului olla edessä ja veto takapyörissä. Se mielipide kuitenkin muuttui, ja nyt olen kulkenut sekä etu- että takavetoisilla ja vuodesta 1986 nelivetoisella.
Oman Ifan sain vasta vanhana, en F9 vaan 125 cc moottoripyörän. Nätti oli sekin kiiltävän mustana, mutta surkea ajettavana.
Tallissani oli samanaikaisesti myös tsekkipyörä Jawa, vm. 1957. Sillä ajelin enemmän, mutta sitten eräs keräilijä osti minulta ne molemmat.
Ovat muistoja vain, mutta mielenkiintoinen oli kertomuksesi.IFA F8:a ei meillä olekaan ollut kuin kerran koeajossa.
- mimmimum-..mi
Aivan pienenä tyttönä leikin usein naapurin pojan kanssa....heillä oli autokorjaamo...tulee vieläkin se autokorjaamon tuoksu nenään... ihailin aina heidän komeata autoaan silloin....siinä luki Rover.....muistaakseni....
Hyvin tuli rikkaus esille 60 .
- Trubadurix
Perheen ensimmäinen auto 50-luvulla oli veljen Mosse 400. Karmea auto, mutta pääsi sillä liikkeelle. Melko yksinkertainen ja varmatoiminen, vain kerran jätti tien päälle pitkällä matkalla, kun vedet kiehui ulos. Paikallisen mätäojan haiseva vesi kelpasi hänelle ja matka jatkui.
Renkaita oli siihen aikaan vaikea saada eikä talvi-, kitka- tai nastarenkaita ollut.
On muuten Saksan miehityksessä Opelin tehtailta Neuvostoliittoon vietyjen Kadetin piirustusten ja laitteiden mukaan tehty.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Moskvitch_400.jpg - reppuriika
Kylälläni, jossa asuin lapsena oli 60-luvulla noin 35 savua. Ensimmäinen auto lienee ollut kylällä kauppiaan pakettivolkkari. Sitten "pikkuaaton" hankkivat isäni enon pojat, ja se oli mosse. Muistan kun sitä yritti isän serkku kerran pakkasessa käynnistää, ja startatessa kuului se kuuluisa "nikita, nikita, nikita" ja vähällä meinasi käydä niin että akku tyhjeni se "hrutshev" jäi sanomatta. Kolmas auto oli sitten mieheni vanhemmalla veljellä, jokin Anglia tai Zimka lienee ollut.
Olihan se jotain siihen aikaan, jos taloon hankittiin auto. Kylälle kun silloin ei ollut edes kunnollista maantietäkään.
Lapsuudenkodissani ei ollut koskaan autoa. Isä ei mennyt autokouluun ja ajoi traktoriakin pienen pätkän maantietä pelkällä joulukortilla.- Sen.ajan.nuori
Startatessa: Nikita Nikita Nikita Nikita.
Käyntiin: Hrutshev.
Vaihde päälle: Voroshilov.
Liikkeelle: Lebedev Lebedev Lebedev Lebedev...
Traktoreista: Zetor:
Startatessa: Kevväämmällä kevväämmällä kevväämmällä...
Likkeelle lähtiessä: Tästäkö tästäkö tästäkö...
Vauhdissa: Tätätietä tätätietä tätätietä...
- Taviviiva
Angliaa, Commer Cobia, Kupla-Volkkaria jne.oli testauksessa. Ja olihan Mossekin 9 kk:ta. Kuten joku kirjoitti, auton arvo säilyi ja "kannatti" vaihtaa tiuhaan pienellä välirahalla. Mielenkiintoisin hankinta oli Fiat 600, karpalonpunainen (lue Maon punainen). No me 2 lasta olimme jo lähes aikuisia, kun survouduimme autoon vanhempien kotiseutukierrokselle. Otettiinpa mukaan joku etäsukulainen matkalla mukaan sinne takapenkille. Nooo, tuli kärpäsiä autoon ja niitä sitten häädettiin. Näreikköä rupesi kaatumaan, kunnes joku takapenkkiläinen huomautti asiasta isälle. Pysähtyihän se auto ja kun tulimme säikähtyneinä ulos, huomasimme puolitoistametrisen kilometripylvään siinä edessä. Kaunista graniittia. Olisi tullut kaksi mopoa....
Kuten joku kirjoitti, että autosta kiehuivat vedet.
Viiskytluvulla oli tavallista, että keittäviä autoja ohiteltiin, varsinkin, kun syntyi jonoja, autot eivät kestäneet. Edelleen muistan, että Ojakkalan liittymässä vanhan Turuntien varressa oli lato, jonka vieressä poliisit tarkkailivat liikennettä valkoisessa Porchessa, sellaisessa pienessä urheilumallisessa autossa (tutka/ratsia). Viikonloppuisin eli lauantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan oli "ruuhkaa" Turuntiellä. Uusi moottoritie eli Tarvoontie H:gistä Kiloon oli sellainen hanke, että sitä käytiin sunnuntaikävelyllä katsomassa. Etää Suomeen oikein moottoritie...- Trubadurix
Mosse keitti juuri tuolla vanhalla turuntiellä Helsingistä Saloon.
Niitä Porscheja oli muistaakseni 2 kpl Liikkuvalla. Olivatkohan osa Tarvan keräyksen n. 50 autosta?
Lahnajärven satametrinen syöttölähallikin taisi olla tuttu?
Niitä keittäneitä ja hajonneita autoja oli 50-60-luvulla suhteellisen paljon, kun autoja oli vähän ja usein vanhempaa kantaa. Sitten oli vuosikymmeniä suhteellisen vähän, mutta nykyään väsyneitä autoja on taas paljon etenkin aivan uusia autoja. - muutenpöllömies
Trubadurix kirjoitti:
Mosse keitti juuri tuolla vanhalla turuntiellä Helsingistä Saloon.
Niitä Porscheja oli muistaakseni 2 kpl Liikkuvalla. Olivatkohan osa Tarvan keräyksen n. 50 autosta?
Lahnajärven satametrinen syöttölähallikin taisi olla tuttu?
Niitä keittäneitä ja hajonneita autoja oli 50-60-luvulla suhteellisen paljon, kun autoja oli vähän ja usein vanhempaa kantaa. Sitten oli vuosikymmeniä suhteellisen vähän, mutta nykyään väsyneitä autoja on taas paljon etenkin aivan uusia autoja.Ne Tarvan autot oli käsitykseni mukaan Volvo Amazoneja. Muistan kun jono esittäytyi sen ajan mustavalkoisessa teeveessä - aina tuli autoja vaan! Montakohan niitä kaikkiaan oli?
- Trubadurix
muutenpöllömies kirjoitti:
Ne Tarvan autot oli käsitykseni mukaan Volvo Amazoneja. Muistan kun jono esittäytyi sen ajan mustavalkoisessa teeveessä - aina tuli autoja vaan! Montakohan niitä kaikkiaan oli?
Muistin väärin Porschet. Eivät olleet Tarvan.
Amazoneja oli riittävästi ja se ohimarssi tuntui tosiaan kestävän iäti.
Mossetkin ovat päässeet joukkoon. No, mikäs sen parempi syrjäseudulla, kun maavaraa riittää.
Joku hämärä mielikuva on jäänyt, että noiden kuplien kohdalla olisi tullut jokin tilausfiba. Olivat 2-ovisia. Mieltäkohottava tilanne tunkea umpikännistä takapenkille ja varsinkin ottaa ulos.
58 autoa oli ja lista:
"Komea lahjoitusrivistö koostui kymmenestä Volvo Amazonista, viidestä Volvo 144-autosta ja yhdestä Volvo 1800S-autosta, joka oli saatu lahjoituksena. Volkswagen 1500 -autoja oli 11, Opel Recordeja 10, Dodge Darteja kahdeksan ja Pymouth Valianteja viisi. Kokoelman täydensi kahdeksan Moskovits Eliteä, jotka Tarvan kertoman mukaan oli ostettava silloisen valtionvarainministerin Ele Aleniuksen (SKDL) vaatimuksesta."
http://www.kaleva.fi/teemat/moottori/muutama-tarvan-auto-viela-hengissa/119148/
Mielikuva nähdyistä Porscheista tässä joukossa on varmaan tullut tuosta:
"Lahjoitettujen autojen saattuetta oli vetämässä kaksi aiemmin lahjoitettua valkoista Porschea." http://www.kysy.fi/kysymys/loydatteko-tietoja-jo-edesmenneen-toimittaja-niilo-tarvajarven-tempauksesta - Autoteknikko-69
Tarvan autot oli kaikki Mosseja. "Hyväntahdon Mosseja".
Muistan, koska olin silloin autokorjaamon työnjohtaja ja pari kertaa siellä poliisien Mossekin kävi. Alle 30 000 km ajettu, jo toista kertaa moottoriremontissa. Silti löytyi moottorin vesitilasta rautalangan nokassa pala valusydäntä. Neljä pakoventtiiliä piti uusia, varaosista vain yksi oli kunnollinen. Mossen korjaamolla Oulun Tehoautossa olivat rikkoneet huollossa virranjakajan keskipakosäätimenkin...
Se Valiant oli Tekniikan Maailman lahjoittama. Joutuivat lahjoittamaan sellaisen korruptiona, kun jonkin poliisien rikoksen olivat julkaisseet.
Porscheista en muista. - Trubadurix
Tarvontie oli koeajorata. Tavallisilla teillä, missä nyt on 80-rajoitus, ajettiin 60-luvulla 130-150 nopeuksia ja raatoja syntyi n. 1.200/vuosi, mutta missään ei päässyt oikein huippuja ajamaan. Tarvontiellä sai revitetty urkku auki kaikki autoista ja moottoripyöristä. Joillakin tavallisilla henkilöautoillakin pääsi silloin lähelle 200.
Tekniikan Maailma lahjoitteli autoja enemmänkin. Muistaakseni kaikki jenkkejä. TM-1, TM-2. TM-50 oli lehden 50-vuotisvuonna. Olikohan ne kaikki "lepytysautoja"?
Porschet liikkui Etelä-Suomen paremmilla teillä. Hki-Turku väli on ainoa missä olen niitä nähnyt. Porscheja oli pidemmän aikaa. 50-luvulla oli 2 kpl vanhempaa Karman-Ghia-tyyppisellä pyöreämmillä korimuodoilla ja myöhemmin 911-mallia.
Mossen Elite ( 64- ) oli oikeastaan hyvin edistyksellinen bilika ilmestyessään. Ei ollut ihme, että sitä myytiin paljon ( vaikkakin silloin oli vielä länsiautojen tuontirajoituksia ). Pidin sitä parempana kuin vaikka monia saman kokoluokan kalliimpia englantilaisia, kun 70-luvulla ajoin kaverin Eliteä.
https://en.wikipedia.org/wiki/File:OMMMA_2011_Impressionen_(6108847875).jpg
- staka
Maalaistaloon ostettiin 1962 Opel Olympia Delivery Van. Kuljetuksiin siis, mutta kyllä sinne perhekin sopi hyvin. Hieno iso vaaleansininen. Rattivaihde, kolme eteen. Sitten tehtiin siitä farmari eli lisättiin takakontin sivuille ikkunat. Se oli tapana silloin, saatiin fiinimpi kaara.
- Käyttöauton.asentaja
Ainakin muutamaa vuotta myöhemmin tuotiin maahan farmarimalleja joista otettiin takapenkki ja takasivuikkunat pois ja pistehitsattiin ikkunoitten tilalle pellit. Sitten maalaamoon. Näin saatiin autoveroa pienemmäksi. Olikohan 3 vuotta niin sai asentaa takapenkit ja ikkunat ilman veroseuraamuksia.
Tämä ikkunaremontti tehtiin ilman mitään ruostesuoja-ajatustakaan ja suttahan siitä tuli. Monta Taunusta olen minäkin pilannut tällä tavalla, mutta siitähän minulle maksettiin se reilu 2 mk tunnilta miinus verot.
Meillä ei ollut autoa, isä ajoi mopolla.
Ostin ekan autoni 60-70 lukujen vaihteessa, se oli keltainen Fiat 600.
Tykkäsin siitä, melkoinen pörisijä oli, hyvä jos satasta pääsi alamäessä.- ent.siivoojaparka
Isäni ensimmäinen auto (joskus se oli 50-luvulla) oli setäni vanha musta ruumisauto, joka oli aikaisemmin toiminut ambulanssina, mutta kun potilaat alkoivat kuolla kyytiin (kulki enimmillään kuuttakymppiä), niin se nimettiin ruumisautoksi ja sellaisena se toimi hyvin sedälläni vuosikaudet, kunnes pääsi isälleni taimien ja vihannesten kuljetus autoksi. Vei hän sillä joskus aina meitäkin kouluun. Silloin myöhästyimme joka kerta, koska sen käynnistäminen oli pikkusen hankala homma.
Skoda Octavia, rekkari KC-257. Ihan niinkuin minun olisi sitä tarvinnut mieleeni painaa. Hyvin tunsin sen auton jo kaukaa muutenkin.
Siinä oli takaosassa puoleenväliin asti himmennetyt ikkunat, piti nousta penkille polvilleen, että näki ulos. Kuljettajan ja takaosan välillä oli seinä, missä oli lasinen avattava luukku, jos tuli isälle asiaa. Takaosaan sai laitettua palamaan tumman violettisen valon, vähän silleen aavemaisen.
Se auto oli isäni luonteeseen hyvin sopiva, sillä hän ei koskaan oikein välittänyt mistään liikennesäännöistä (piti niitä jonnin joutavina) tuon taivaallista, senkun ajaa törötteli menemään. Ruumisauton näköinen kun oli, niin toiset autoilijat antoivat aina etuajo-oikeuden ja väistelivät. - saabisti
Mun ensimmäinen auto oli Saab 95 (juustohöylä), moottori 841 cc. Seitsemälle hengelle rekisteröity ”farmari”. Riittävästi istuimia koko perheelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_95- Trubadurix
Juustohöylällä on tänä päivänä eri merkitys Sipilän suussa. Mistä tuo nimitys tuohon Saabiin johtui?
- ent.siivoojaparka
Eeeeikös Angliaa sanottu juustohöyläksi sen takaikkunan mallin takia?
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3c/Ford_Anglia_123E_Super.jpg
- OmituisiaNimiä
Suomalaiset ovat kovin tykästyneet Toyotista. Tiesitkö, että ensimmäinen Tojo oli kupla? https://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_SA
Autojen lempinimistä löytyi listaa. Suurin osa on sellaisia etten ole koskaan kuullutkaan.
BMW 1502 Jääkaappi? Häh, erittäin lämmin auto 70-luvulla.
http://www.sci.fi/~alphabet/autot1.html
http://www.sci.fi/~alphabet/autot2.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 162356
- 441261
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa70897Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää135828- 45821
- 59797
- 42766
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.44735Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe164722Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis130673