https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksikamarisuus_(psykologia)
Egyptiläiset ajattelivat, että Akh, Ba ja Ka olivat sielun kuolemattomat osat. Näillä jokaisella oli oma osansa ihmisen elämässä ja kuolemassa, ja nykymaailmassakin voitaisiin ajatella, että kyseisenkaltaiset tietoisuutta käsittelevät energiakehon osat todellakin voitaisiin paikantaa ihmisen mieleen ja kehoon.
Onko kristinusko, ja siten myös saatananpalvonta sen mukana, saanut käsitteensä "ruumiin ylösnousemus" tästä muinaisen egyptin kaksikamarisesta sielunkäsitteestä? Kristittyhän tunnustaa uskontunnustuksessa uskovansa "ruumiin ylösnousemukseen" joka tuntuu melko epärealistiselta ajatukselta kun tiedämme, että ruumis maatuu haudassa bakteerien vaikutuksesta hyvinkin pian. Tiedämme myös, että kuollut keho on erilainen kuin elävä keho, siitä on "poistunut elämän henki" ja se näyttääkin nukelta jonka ei voi edes odottaa nousevan äkkiä ylös ja alkavan jälleen toimia. Ihmisiä elvytetään henkiin, mutta he eivät tuolloin ole kokonaan kuolleita, vaan heillä on ollut esimerkiksi aivotoimintaa ja syvempiä reaktioita jäljellä siinä vaiheessa, hermoston syvät osat toimivat ja pitävät yllä elintoimintoja, vaikkakaan tajuntaa ei ole.
Egyptiläisen sielun tärkeimmät osat olivat Ba, Ka ja Akh.
Ba vastasi lähinnä länsimaalaista käsitystä sielusta, mutta se tarkoitti myös kaikkea mikä tekee ihmisestä ainutlaatuisen eli hyvin paljon sama kuin persoona. Samalla tavalla kuin sielut, Ba on ihmisen se osa mikä elää ruumiin kuoleman jälkeen. Joskus sitä kuvataan ihmispäisellä linnulla, joka lentää ulos haudasta ja liittyy Kahan kuoleman jälkeisessä elämässä.
Aivan kuten ihmisillä, "jumaluuksilla" oli myös Ba. Uskottiin, että kun jumala sekaantui ihmisten asioihin hänen Baunsa (Ban monikko) olivat silloin työssä. Tämän vuoksi faaraota pidettiin jumalan Bana ja jumalan uskottiin olevan jonkun toisen jumalan Ba.
Ban voisi hyvinkin ajatella olevan "taivaasta laskeutuva" tai "taivaaseen nouseva" sielun osa, se minkä ei tarvitse syntyä uudelleen. Se on jättänyt taakseen maallisen kehon, eikä tunne sukupuolia tai kehon vaivoja. Kristinusko uskoo vahvasti tällaisen sielun pääsyyn taivaaseen. Itäiset uskonnot uskovat myös, että mikäli elää elämänsä uskon kannalta oikein, vapautuu sielunvaelluksen kirouksesta.
Akh (kiiltävä) oli käsite, jonka tarkoitus vaihteli Egyptin historian aikana. Aluksi se oli muuttumaton Kan ja Ban yhdistelmä, mikä syntyi kun ihminen kuoli. Tavallaan se siis oli aave. Myöhemmin Akh tunnettiin osana Akh-Akhia, mikä oli kaikkien ihmisten, eläinten ja jumalten yhteinen Akh. Egyptiläiset ajattelivat pääsevänsä jumalten pariin alamaailmaan ja olevansa sen jälkeen kuolemattomia ja muuttumattomia.
Oliko Akh jälleensyntymä, se sielun ja ihmisen energiakehon osa, joka kuoleman jälkeen palaa luonnon kiertoon? Kristinuskon sanoin "maasta sinä olet tullut, maaksi sinun on jälleen tultava" eli Akh, aivopuoliskojen yhdistelmä, syntyy uudelleen elävänä olentona tähän maailmaan: kasvina, eläimenä, ihmisenä...
Kolmas sielun tärkeä osa oli Ka. Ka oli elämänvoiman käsite. Kun yksilö kuoli, hänen Kansa erosi ruumiista. Egyptiläiset uskoivat Khnumin tekevän Kata tai, että se siirtyi isältä lapsille sperman välityksellä. Yleinen uskomus oli, että Ka pidettiin elossa ruoan ja juoman kautta. Tämän vuoksi vainajille uhrattiin ruokaa ja juomaa. Ka vaikuttaisi olevan elävän ihmisen henkinen käsitys elävästä ihmisestä itsestään. Kan uskottiin elävän ihmisen suolistossa. Perustuuko tähän kaikki ne uskonnot, joiden tarkoitus maailmassa on selittää ihmisen sielu, energiakeho, osaksi jokapäiväistä elämää siten, että siihen voitaisiin vaikuttaa myös nautitun ravinnon kautta? Paastot, ruokavaliot..ajatus siitä, että olet mitä syöt, saat syömäsi ravinnon "voimat" itsellesi?
Julian Jaynes esitti teorian, jonka mukaan Ka olisi ollut kuviteltu jumalan ääni, jota tavataan esimerkiksi skitsofreeneillä. Kaksikamarisuusteorian valossa Ka olisi siis ihmisen oikean aivopuoliskon tietoisuus, se joka käskee tekemään asioita, ja jonka käskyjä vasen aivopuolisko prosessoi ja käsittelee vertauskuvallisemmin?
Onko Ba vaseman aivopuoliskon energia, joka puolestaan vertauskuvallisesti kuvastelee elävän ihmisen henkeä kehossa? Ka komentaa syömään ja käskyttää tietynlaiseen elämään, jotta Ba voisi pitää ylläpitää sielun ajatusta ihmisen kehossa, ja kykenisi irtautumaan omaan mahdolliseen jälleensyntymäkiertoonsa vielä kuoleman jälkeenkin aina vähän enemmän oppineena ja viisaampana.
Tämän jälkeen uskottiin, että Ka muuttuisi Akhiksi ja Baksi kuoleman jälkeen. Tässä vaiheessa ajateltiin, että Akh vietti jonkun aikaa alamaailmassa ennen kuin palasi maailmaan ja syntyi uudestaan Kana ja saisi uuden Ban. Ovatko "pimeästä" syntyvät Akh ja Ka demoneina pidettyjä henkiä?
Kan ja Ban yhdistäminen tapahtui kuoleman jälkeen. Siihen vaikutti oikeiden uhrien antaminen ja loitsujen lausuminen. Taustalla oli kuitenkin vaara kuolla toistamiseen. Yin/yang, kaksi aivopuoliskoa, jumala/demoni, musta/valkoinen??
Egyptiläiset ajattelivat, että Akh, Ba ja Ka olivat sielun kuolemattomat osat. Näillä jokaisella oli oma osansa ihmisen elämässä ja kuolemassa, ja nykymaailmassakin voitaisiin ajatella, että kyseisenkaltaiset tietoisuutta käsittelevät energiakehon osat todellakin voitaisiin paikantaa ihmisen mieleen ja kehoon.
Onko kristinusko, ja siten myös saatananpalvonta sen mukana, saanut käsitteensä "ruumiin ylösnousemus" tästä muinaisen egyptin kaksikamarisesta sielunkäsitteestä? Kristittyhän tunnustaa uskontunnustuksessa uskovansa "ruumiin ylösnousemukseen" joka tuntuu melko epärealistiselta ajatukselta kun tiedämme, että ruumis maatuu haudassa bakteerien vaikutuksesta hyvinkin pian. Tiedämme myös, että kuollut keho on erilainen kuin elävä keho, siitä on "poistunut elämän henki" ja se näyttääkin nukelta jonka ei voi edes odottaa nousevan äkkiä ylös ja alkavan jälleen toimia. Ihmisiä elvytetään henkiin, mutta he eivät tuolloin ole kokonaan kuolleita, vaan heillä on ollut esimerkiksi aivotoimintaa ja syvempiä reaktioita jäljellä siinä vaiheessa, hermoston syvät osat toimivat ja pitävät yllä elintoimintoja, vaikkakaan tajuntaa ei ole.
Egyptiläisen sielun tärkeimmät osat olivat Ba, Ka ja Akh.
Ba vastasi lähinnä länsimaalaista käsitystä sielusta, mutta se tarkoitti myös kaikkea mikä tekee ihmisestä ainutlaatuisen eli hyvin paljon sama kuin persoona. Samalla tavalla kuin sielut, Ba on ihmisen se osa mikä elää ruumiin kuoleman jälkeen. Joskus sitä kuvataan ihmispäisellä linnulla, joka lentää ulos haudasta ja liittyy Kahan kuoleman jälkeisessä elämässä.
Aivan kuten ihmisillä, "jumaluuksilla" oli myös Ba. Uskottiin, että kun jumala sekaantui ihmisten asioihin hänen Baunsa (Ban monikko) olivat silloin työssä. Tämän vuoksi faaraota pidettiin jumalan Bana ja jumalan uskottiin olevan jonkun toisen jumalan Ba.
Ban voisi hyvinkin ajatella olevan "taivaasta laskeutuva" tai "taivaaseen nouseva" sielun osa, se minkä ei tarvitse syntyä uudelleen. Se on jättänyt taakseen maallisen kehon, eikä tunne sukupuolia tai kehon vaivoja. Kristinusko uskoo vahvasti tällaisen sielun pääsyyn taivaaseen. Itäiset uskonnot uskovat myös, että mikäli elää elämänsä uskon kannalta oikein, vapautuu sielunvaelluksen kirouksesta.
Akh (kiiltävä) oli käsite, jonka tarkoitus vaihteli Egyptin historian aikana. Aluksi se oli muuttumaton Kan ja Ban yhdistelmä, mikä syntyi kun ihminen kuoli. Tavallaan se siis oli aave. Myöhemmin Akh tunnettiin osana Akh-Akhia, mikä oli kaikkien ihmisten, eläinten ja jumalten yhteinen Akh. Egyptiläiset ajattelivat pääsevänsä jumalten pariin alamaailmaan ja olevansa sen jälkeen kuolemattomia ja muuttumattomia.
Oliko Akh jälleensyntymä, se sielun ja ihmisen energiakehon osa, joka kuoleman jälkeen palaa luonnon kiertoon? Kristinuskon sanoin "maasta sinä olet tullut, maaksi sinun on jälleen tultava" eli Akh, aivopuoliskojen yhdistelmä, syntyy uudelleen elävänä olentona tähän maailmaan: kasvina, eläimenä, ihmisenä...
Kolmas sielun tärkeä osa oli Ka. Ka oli elämänvoiman käsite. Kun yksilö kuoli, hänen Kansa erosi ruumiista. Egyptiläiset uskoivat Khnumin tekevän Kata tai, että se siirtyi isältä lapsille sperman välityksellä. Yleinen uskomus oli, että Ka pidettiin elossa ruoan ja juoman kautta. Tämän vuoksi vainajille uhrattiin ruokaa ja juomaa. Ka vaikuttaisi olevan elävän ihmisen henkinen käsitys elävästä ihmisestä itsestään. Kan uskottiin elävän ihmisen suolistossa. Perustuuko tähän kaikki ne uskonnot, joiden tarkoitus maailmassa on selittää ihmisen sielu, energiakeho, osaksi jokapäiväistä elämää siten, että siihen voitaisiin vaikuttaa myös nautitun ravinnon kautta? Paastot, ruokavaliot..ajatus siitä, että olet mitä syöt, saat syömäsi ravinnon "voimat" itsellesi?
Julian Jaynes esitti teorian, jonka mukaan Ka olisi ollut kuviteltu jumalan ääni, jota tavataan esimerkiksi skitsofreeneillä. Kaksikamarisuusteorian valossa Ka olisi siis ihmisen oikean aivopuoliskon tietoisuus, se joka käskee tekemään asioita, ja jonka käskyjä vasen aivopuolisko prosessoi ja käsittelee vertauskuvallisemmin?
Onko Ba vaseman aivopuoliskon energia, joka puolestaan vertauskuvallisesti kuvastelee elävän ihmisen henkeä kehossa? Ka komentaa syömään ja käskyttää tietynlaiseen elämään, jotta Ba voisi pitää ylläpitää sielun ajatusta ihmisen kehossa, ja kykenisi irtautumaan omaan mahdolliseen jälleensyntymäkiertoonsa vielä kuoleman jälkeenkin aina vähän enemmän oppineena ja viisaampana.
Tämän jälkeen uskottiin, että Ka muuttuisi Akhiksi ja Baksi kuoleman jälkeen. Tässä vaiheessa ajateltiin, että Akh vietti jonkun aikaa alamaailmassa ennen kuin palasi maailmaan ja syntyi uudestaan Kana ja saisi uuden Ban. Ovatko "pimeästä" syntyvät Akh ja Ka demoneina pidettyjä henkiä?
Kan ja Ban yhdistäminen tapahtui kuoleman jälkeen. Siihen vaikutti oikeiden uhrien antaminen ja loitsujen lausuminen. Taustalla oli kuitenkin vaara kuolla toistamiseen. Yin/yang, kaksi aivopuoliskoa, jumala/demoni, musta/valkoinen??
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.