Ei Ruokaa Hukkaan

Hän on erittäin fiksu kauppias
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001925456.html

Ahaa, vai niin. ilmaiseksi pitäisi sitten kaikki saada vai? Ryhtykää sitten itse kauppiaiksi.

Hukka löytää ruokansa itse, metsistä tai laitumelta, ei sitä pitäisikään mitenkään ruokkia!

Kunnioitettavia kauppiaita -he saavat varmaankin lahjoituksistaan hyvä mielen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001934083.html

Köyhät kertovat karusta arjestaan Hesarissa: ”Olen viettänyt useita viikonloppuja nälässä”

Myllypuron leipäjono

Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä.
Se tarkoittaa, että heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan. Minimitulojen alle jäävät ovat useimmiten yksineläviä, työttömiä ja opiskelijoita.

Tilastot kertovat omaa tarinaansa, mutta vain ihmiset itse tietävät, miten karulla tavalla krooninen rahapula näkyy jokapäiväisessä elämässä.

Köyhät kertovat Helsingin Sanomissa, että rahattomana joutuu valitsemaan, täyttääkö omat vai lapsensa välttämättömät tarpeet.

”Kun lapsi kasvoi toppatakistaan, en koko talvena voinut ostaa uusia rintaliivejä. Minulla oli vain yhdet liian suuret liivit olemassa. Ratkaisin ongelman tunkemalla sukkia liiveihin. Kun sitten toppatakki oli maksettu osissa, niin eikös siinä kohtaa lapsen sisäliikuntakengät olleet jääneet pieneksi.”

Eräs kirjoittaja kokee, ettei rahapula näy välttämättä ulkoisessa olemuksessa, mutta köyhyys tarttuu tuoksuna ihoon.

”Tukkaa en leikannut kolmeen vuoteen. Yhtään meikkiä en ostanut, kasvot pesin saippualla ja käytin niveaa. Ulkoinen olemus ei euron käytettyjen vaatemyyntien vuoksi kärsinyt niin paljon kuin luulisi, mutta koin itsessäni olevan köyhän tuoksun.”

Ruokavalio voi muuttua pakon edessä todella yksipuoliseksi.

”Joka päivä ruokana kaupan halvinta lihapullakastiketta ja makaronia, 30 prosentin ale-leipää ja pelkkää haaveilua normaalin ihmisen normaalielämästä.”

Tai sitten ihminen joutuu näkemään suoranaista nälkää.

”Olen viettänyt useita viikonloppuja oikeasti nälässä, siis tuntien nälkää niin paljon, etten pysty ajattelemaan mitään muuta. Yhä joudun säännöstelemään syömistäni, enkä saa oikeastaan minään päivänä ruokaa kylläisyyteen asti. Onneksi siihen tottuu.”

Jutun pääkuvana olevalla videolla on kuvattu, miten pitkä leipäjono on ollut Myllypurossa Helsingissä.

Oletko kokenut köyhyyttä? Miten rahapula näkyy omassa elämässäsi? Keskustele oheisessa kommenttiosiossa.
Heini Särkkä