Teräsveneessähän kehoitetaan tekemään sähköistys
siten ettei miinus eikä plus ole missään tekemi-
sissä veneen rungon kanssa. Monet moottorit esim.
Yanmar on kuitenkin tehty siten että miinus on ko-
neen rungossa. Kaikkihan pitäisi olla hyvin kun kone on kumitassujen varassa ja akselikin on eris-
tetyllä laipalla koneessa kiinni. Entäs sitten kun veneoton venttiili avataan ja merivesi pääsee
koneeseen asti. Taitaapi olla eristys menetty ?
siten ettei miinus eikä plus ole missään tekemi-
sissä veneen rungon kanssa. Monet moottorit esim.
Yanmar on kuitenkin tehty siten että miinus on ko-
neen rungossa. Kaikkihan pitäisi olla hyvin kun kone on kumitassujen varassa ja akselikin on eris-
tetyllä laipalla koneessa kiinni. Entäs sitten kun veneoton venttiili avataan ja merivesi pääsee
koneeseen asti. Taitaapi olla eristys menetty ?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jaa että kehoitetaan. Kumma juttu.
Miinus nimen omaan liitetään runkoon.
Luulin että ainoastaan isommissa (laivoissa plus ja miinus on erilleen runkosta)
Jos runkoa on käytetty johtimena voi
runkoon syöpyä pieni reikä, ja silloinhan vene uppoaa. Kannatta olla tarkkana jos
veneessäsi on runkoa käytetty johtimena.
Veneen runkoa ei ole käytetty johtimena, eikä sitä
teräsveneessä missään nimessä saakaan käyttää.
Ihmettelen vaan miten systeemin saa täysin "kel-
luvaksi" kun koneen runko on miinuksessa. Tämä
merivesi kun on myös johdin. Asiaa olen lisää selvitellyt ja ainoa konsti näyttää olevan moot-
toriin antureiden, startin jne. muuttaminen kaksi-
napaisiksi. Yanmarin maahantuoja kertoi näin myös
tehdyn tällaisissa tilanteissa. Asiaan on siis
ratkaisu, vaan ei helppo eikä halpa.
Juuri näin on asianlaita. Tästä syystä ns. merimoottorit ovat kaksinapaisia. Kaikki kaksinapaiset sähkölaitteet ovat hurjan kalliita verrattaessa auton varaosiin. Esinerkiksi Volvon 50 Ah:n laturi maksaa 4 - 5 000 mk mallista riippuen ja autotarvikeliikkeistä saa hyvän laturin noin 1 000 mk:lla. Sama jatkuu koko laitelistan läpi.
Herää kysymys, kannattaako moottorin muuntaminen, vai tuleeko edullisemmaksi hankkia valmiiksi tehty kaksinapainen ja antaa vanha sinäänsä kelpo kone vaihdossa tai realisoida se muuten.
Ei tarvitse eikä kannata muuttaa laitteita kaksinapaisiksi,riittää kun pitää huolen että kaikki laitteet johdotetaan aina molemmilla( ja-) kaapeleilla perille asti eikä runko joudu missään vaiheessa johtimen osaksi.Itselläni on tehty näin ja veneessäni on myös generaattori ja maasähkö on hoidettu ilman suojaerotusmuuntajaa eikä mitään syöpymisiä ole esiintynyt viidentoista vuoden aikana.Vene on meressä kesät talvet poislukien viikon pohjahuolto kolmen vuoden välein.Sinkit pitää tietysti olla kunnossa,itselläni on noin kymmenen kiloa jaettuna kuuteen kohtaan pohjassa ja hyvin on toiminut.
Ammattilaiset yhdistää miinuksen runkoon juuri syöpimisen estämiseksi.
Jos on vaihtovirta generaattori, sen on pakko yhdistää ( maadoitta mereen) vaikka on kaksi poolinen. Volvolla menee aina koneen kautta.
En tiedä enkä ymmärrä mitä kautta Yamahalla 0 eli maa-pooli menee maahan eli meriveteen
Mielenkiintoista miten monta erilaista vastausta
kysymyksiin saa. Tiedän tapauksen jossa vene syöpyi seulaksi yhdessä kesässä. Veneessä oli miinus rungossa. Kenties sitä oli käytetty myös johtimena?
Onko veneessäsi siis kone ainoa paikka josta -
pääseen runkoon? Silloinhan ei runko tietysti toimikaan johtimena jos kaikki tehdään kahdella johdolla. Kuulostaa hyvältä...
Pääkoneen runko,apukoneen runko(genu)ja maasähköjen maadoitus menee runkoon ja pienjännitelaitteet on johdotettu kahdella johtimella( ja-) perille asti.
Useat venemoottorit ovat ns. kaksinapaisia. Tarkoittaa että kaikki sähkölaitteet kuten esim. laturi, käynnistysmoottori ja öljynpaineanturi sekä itse moottori ovat johdotettu erikseen sekä miinus- että plusjohdoin. Tällä vältetään galvaanista korroosiota. Autonmoottorista marinoiduissa moottoreissa on useimmiten vain plusjohdotus ja miinus on hoidettu rungon kautta.
Kyseisessä Yanmarissa moottorin miinus "pääsee" runkoon jäähdytysjärjestelmän kautta ja saattaa aiheuttaa galvaanista korroosiota jonka estämiseksi tulisi käyttää sinkkianodeja säästelemättä.
sitten tehdään kun moottorissa ei ole sinkkejä.volvon 43 kadissakaan ei ole sinkkejä,en oo ainakaan löytänyt.
Volvo onkin merimoottoriksi alunalkaen suunniteltu ja siten kaksinapainen. KAD 43:sta en minäkään ole löytänyt anodeja, 41:sessä sellainen oli lämmönvaihtimessa.
onko sulla itelläs 43 kad,ja minkä laisessa veneessä.??
Missä lämmönvaihtimen sinkki on? Onkohan mulla syöpynyt pois kun en ole löytänyt vielä?
AD 41sessä sinkkianodi on lämmönvaihtimen takapäässä olevan messinkisen tyhjennystulpan sisäpäässä kiinni kierteellä, merivesitilassa. Itse sinkki on noin 1,5 cm paksu ja noin 4 - 5 cm pitkä ja toisessa päässä on kierre.
Sinkin käytöstä ja sen tarpeellisuudesta on kaksi koulukuntaa: yksi joka pitää sinkin käyttöä välttämättömänä, ja toinen jonka mielestä sinkki saatta syöpyessään irrota ja lähteä liikkeelle merivesikiertoon tukkien paikkoja ja aiheuttaen kuumenemista.
Volvon merivesijärjestelmässä ei ole mustaa rautaa, mutta kun kyseessä on monimetallijärjestelmä on siellä galvaanisia jännite-eroja ja mahdollisuus syöpymiselle.
On KAD 43 vm. 2001.
Kerro sähköposti-osoitteesi niin voin kertoilla.
en viitsisi tänne laittaa,koko nimeä näkyviin.onko itselläs sellainen osoite jonka voisi laittaa mulle,niin lähetän siihen sitten omani.
Sama vika rahikaisella. Kuinkahan asiassa edetään ? Mietitään.
Volvoilija ja Katsastusmies – ottakaa Suomi24:n sähköpostiositteet esim. muodossa [email protected] ja [email protected]
Se on täysin ilmainen. Mielestäni ihan toimiva systeemi. Minä kävin jo rekisteröitymässä. Siellä voi sitten kirjoitella ja sopia vaikka tarpeen mukaan soittamisista tms. jos se tuntuu molemmille sopivan. Antonyymisyys säilyy loppuun asti, mutta voi kuitenkin olla ”lähemmin” tekemisissä.
Volvoilija!
Kirjoita minulle osoitteella:
[email protected]
Volvoilija kirjoita minulle osoitteeseen
[email protected]
pistin sulle meiliä tulemaan.katotaan pelaako nyt.
Ehdottomasti halvin tapa on johtaa miinus runkoon.
Volvo ei käytä hiiliterästä ( mustaa rautaa) kuin esim: Sytytyskammion venttiilien päätiivisteenä.
Aivan oikein. Huonosti huollettu sinkki voi lähteä jäähdytysveden mukaan,. Syöpyy ja irtoaa jengoista.
Sinkki estää syöpymisen sähkön ja potkurin kautta. Koskee rautapaattia.
Oli ehkä vitsi.
Se pieni messinkikantainen pultti lämmönvaihtimessa on zinkki.
Voi olla syöpynyt pois. Näkee sen. Jos on kuin palanut tupakan filtteri, niin selvä tapaus.