Moi. Olen 27v nuori nainen. Asun yksin kahden pupun kanssa. Onko mulla ahdistusta kun huolestun kaikesta, pala nousee kurkkuun. Epävakaa persoonallisuus ja masennus on diagnosoitu. Oma keho ja paino ahdistaa. Mietin mitä syön ja tuntuu joskus etten kestä mitään ja itkettää. Mulla on opiskelupaikka, ihmissuhteita, asunto, toimeentulo,mut traumaa lapsuudessa iskän juominen, henkinen ja myöhemmin fyysinen väkivalta, koulukiusaus, epäonnistumiset, yksinäisyys,tiheään vaihtuvat terapeutit, vankilaan mennyt ystävä, kanin kuolema 5v, pitkästä suhteesta ero, exän itsemurhayritys lääkkeillä ja alkoholilla, kaverisuhteen päättyminen, kouluvaikeudet mm.
Mulla on myös viiltelyä, ahdistusta ulkonäöstä, epätäydellisyyden tunne tekemisistä, joskus tuntuu, ettei saa henkeä. Oksennnan, jos syön itteni ähkyksi, katon mitat ja oon siis melkein ylipainon rajalla, mutta olen laiska liikkumaan, velkoja, kaksoiskuvia, rahankäyttövaikeuksia, mielialan vaihtelut, joskus vitkuttelen asioiden kanssa, tuntuu, että ihmiset näkee läpi mun rikkinäisyyden ja tressiä ja pelkoja kaikesta tulipalo, lemmikin sairastuminen, jonkun läheisen sairastuminen, tavaroiden hajoaminen. Joskus juominen, herkuttelu, shoppailu ja röökin poltto helpottaa oloa. Mietin myös kuolemaa, joskus elämän tarkoitusta tai oman olemassa olon tarkoitusta, tunnen itteni peilissä läskiksi ja joskus rumaksi, varsinkin aamuisin. Oon ahdistunut ruuista joita syön, tuntuu, että oon liikaa ja mokaan jotain. Vaatteet repeää ja vaaka hajoaa. Yritän tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, mutta nyt oon masennuksen takia sairaslomalla koulusta kun en kestä tressiä ja aikaisia aamuja.
Luovat tekemiset, lemmikit ja luonto auttaa jaksamaan, musiikki sekä ystävät. Syön masennus ja ahdistuslääkettä ja mieliala tasaavaa. Joskus menee paremmin, on elämää ja iloinen olo, joskus masennus valtaa pään, en saa mentyä suihkuun tai syötyä kunnolla, Joskus haluan jäädä auton alle, pelkään, että kuolen, pimeä syö mut ja muuta älytöntä ja makaan vaan sängyssä.
Mulla on myös viiltelyä, ahdistusta ulkonäöstä, epätäydellisyyden tunne tekemisistä, joskus tuntuu, ettei saa henkeä. Oksennnan, jos syön itteni ähkyksi, katon mitat ja oon siis melkein ylipainon rajalla, mutta olen laiska liikkumaan, velkoja, kaksoiskuvia, rahankäyttövaikeuksia, mielialan vaihtelut, joskus vitkuttelen asioiden kanssa, tuntuu, että ihmiset näkee läpi mun rikkinäisyyden ja tressiä ja pelkoja kaikesta tulipalo, lemmikin sairastuminen, jonkun läheisen sairastuminen, tavaroiden hajoaminen. Joskus juominen, herkuttelu, shoppailu ja röökin poltto helpottaa oloa. Mietin myös kuolemaa, joskus elämän tarkoitusta tai oman olemassa olon tarkoitusta, tunnen itteni peilissä läskiksi ja joskus rumaksi, varsinkin aamuisin. Oon ahdistunut ruuista joita syön, tuntuu, että oon liikaa ja mokaan jotain. Vaatteet repeää ja vaaka hajoaa. Yritän tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, mutta nyt oon masennuksen takia sairaslomalla koulusta kun en kestä tressiä ja aikaisia aamuja.
Luovat tekemiset, lemmikit ja luonto auttaa jaksamaan, musiikki sekä ystävät. Syön masennus ja ahdistuslääkettä ja mieliala tasaavaa. Joskus menee paremmin, on elämää ja iloinen olo, joskus masennus valtaa pään, en saa mentyä suihkuun tai syötyä kunnolla, Joskus haluan jäädä auton alle, pelkään, että kuolen, pimeä syö mut ja muuta älytöntä ja makaan vaan sängyssä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Elämän ja iän myötä saat sinäkin työkaluja hallita elämää. Päihteitä ja holtittomuutta ihmissuhteissa en suosittele. Jämäkkyyttä voi myös harjoitella.
Yön tunteina, kun ei vaan nukuta kirjoittelen...sinulla on tosi paljon kaikkea. Olet varmaan todella ulospäin suuntaunut ihminen. Minulle tulee sellainen vaikutelma, että oma minuutesi on aika " ulkoistettua". Ympärillä olevia ihmisiä ja tapahtumia ei kukaan voi hallita ja olet tilanteessa, jossa tapahtuu paljon muutoksia. Muutokset vaikuttavat sinuun ja tunnet ahdistusta, joka on normaalireaktio. Jos ihmisen perusluonne on introverttisuutta, eli sisäänpäin - omiin juttuihin suuntautuneisuutta, elämän haasteet ovat toisenlaisia. Voisko ajatella sellaista, että ryhtyisit toteuttamaan itseäsi myös ilman muita? Kehittelisit ihan omaa maailmaa ja pikkuhiljaa vähentäisit ulkopuolisia aktiviteettejä. Omien juttujen parissa on hyvä puuhastella, vaikka ympäristön aiheuttamia paineita elämässä oliskin. Saisit oman pienen maailman kaiken muun rinnalle. Samalla se toimisi turvapaikkana, jos jotain suurempiakin haasteita tulee eteen. Oma minuus kehittyy pikkuhiljaa elämän myötä - oppikirjana toimii elämä itse ja eletyt vuodet. Mitä vanhemmaksi tulet, sitä helpompaa on olla.
Kokemukseni ja käsitykseni mukaan ahdistus ja masennus kulkevat melko lailla käsikädessä, eritasoiset masennukset voivat johtaa ahdistushäiriöön. Hoitokin on melko samanlaista vaikka oireet näissä vaihtelevat. Oireet tuntuvat vaihtelevan yksilökohtaisestikin. Kuulostaa ahdistukselta.
Oireet ovat kuitenkin se välitön ongelma, niiden syyt myös ratkaistavia ja/tai kohdattavia asioita. Koko ajan pitäisi muistaa olla itselleen armollinen.
Mitä itse toisin tähän lisää on urheilu. Ulkonäkökeskeisyyden epäolennaisuus kannattaa huomioida. Paino vähenee urheillessa, samoin oikeanlainen ruokailu (ja tietysti uni) ihan hyvinvoinnin perusasioita. Ihmiset muutenkin näkevät eri tavoilla muutaman liikakilon, joidenkin mielestä vähän muotoja on hyvä vain. Samoin jos asetat tavoitepainon ja saavutat sen niin asia unohtuu ja alkaa jojoilu painon kanssa. Tärkeintä on urheilun tuoma hyvä olo. Kun sen oppii, oppii myös varomaan esim ylirasitusta ja sitä kautta loukkaantumisia, koska sehän voisi pakottaa pakkolepoon jolloin tämä apu olisi tilapäisesti pois käytöstä.
Hyvä että olet löytänyt luovan tekemisen. Koita löytää urheilu ja sen erilaiset helpottavat vaikutukset, siinä pieni tärkeä lisä työkalupakkiin ongelmassasi :)
Niin ja persoonallisuushäiriö. Terveisiä vaan tuplasti vanhemmalta tädiltä, joka kärsii yhdestä sun toisesta asiasta.
Näillä palstoilla tupataan syyllistämään, että masennus on laiskuutta. Sitä ei huomioida, että harvalla masennus on ainoa diagnoosi. Moni häpeää kertoa persoonallisuushäiriöstään ym. Myös päihdehongelma on monen masennuksen takana. Tosin moni toipunut "puhtaasti" päihdeongelmainen on järkkyttävän energinen ja vauhdikas.
Vastustan liikaa vanhempien syyllistämistä, vaikka sitä teen itsekin. Sanotaan, että yksi terve aikuinen riittää turvaamaan lapsen kehityksen. Eli teoriassa muuten hyvin hoidettu ja kohdeltu lapsi, joka menettää syystä tai toisesta vanhemman, pyrkii löytämään uuden hoitajan. Mietin, miksi tämä ei toimi kuitenkaan käytännössä. Olen päätynyt siihen lopputulokseen, että monesti lapsen vanhemmat ovat sen verran persoonallisuushäiriöisiä itse, että lapsi on manipuloitu siihen, että biologiset vanhemmat ovat täydellisiä ja kaikissa muissa on jotakin vikaa. Näin toimittiin minun lapsuuden perheessäni. Enkä ole päässyt painostuksesta ja manipulaatiosta eroon vuosikymmenistä ja sadoista kilometreistä huolimatta, vaikka tajuan kuvion.
Mulla on kans epävakaa, masennus ja ahdistuneisuushäiriö. En ole työelämässä tällä hetkellä ja opiskelut on tauolla koska masentaa ja ahdistaa liikaa. Olen myöskin nuori 26-vuotias. Mullakin kaikkia älyttömiä pelkoja. Elämä ei tunnu oikein elämisen arvoiselta. Tuntuu kanssa siltä, että en kestä mitään stressiä mistään. Lapsuudessa ollut paljon turvattomuutta. Eristäytyminen on mun suojakeino, mutta toisaalta varmaan pahentaa tilannetta entisestään. Hengissä tässä nyt jotenkin selvitään! Epävakaa persoonallisuus tuo kyllä tosi pahan lisän tähän elämän rikkonaisuuteen.
Hei kuuleppas aloittaja!
Olet nyt analysoinut tilanteesi. Hyvä. Joo ongelmia on ollut. Joo.
Mutta miten eteenpäin?
Jotain on tehtävä, eiks niin?
Muutos?
Muutos lähtee itsestäsi, eiks niin?
Jos sinulla on huusholli sekaisin, niin mitä teet?
Ihmettelet kauheasti, että niin on ja mietit että onpas kauheeta.
Toinen tapa olisi ryhtyä siivoamaan sitä kämppää.
Heittää entiset roskat pois, järjestää ja tehdä suunnitelma että jatkossa ei sitten sotketa.
Jätä ne murheesi, pyyhkäise pois mielestäsi. Ollut mikä ollut; no eipä tässä mitään mahda sille.
Sitten päätät että lähdet "puhtaalta pöydältä": selviät jatkossa hyvin, kun otat sen kannan. Tee selvät suunnitelmat. Kun sinulla on paljon käytännön tekemistä, niin et ehdi "ahdistua".
Listaa mitä teet!
Kaikilla ihmisillä kautta aikojen on ollut ongelmia. Mutta sinun tehtävä on järjestää elämäsi niin että ei tarvitse valittaa "ahdistuksesta". Ahdistus on PELKÄSTÄÄN sinusta itsestäsi johtuvaa, sinä itse voit järjestää elämäsi niin että ei ole "ahdistusta".
Tee niin!
Kaikkea hyvää sinulle, iso halaus minulta, ja nyt toimeen!