Miten sait hyväksyvän vastauksen?

Sain kolmen kuukauden kuluttua käsikirjoituksen lähettämisestä kustantamon (kesätoimittajaksi osoittautuneelta) kustannustoimittajalta sp-viestin, joka alkoi näin:

"Hei! Kiitos käsikirjoituksestasi. Siinä on lukuisia hyviä puolia, mutta joitain mahdollisia parannuskohteitakin vaikuttaisi löytyvän. "

Sitten hän kävi 2000 merkin pituisessa osiossa läpi käsikirjoitukseni hyvät puolet ja asiat joita pitäisi vielä miettiä. Lopuksi hän kirjoitti:

"Millaisia ajatuksia nämä muutamat parannusehdotukset sinussa herättävät? Mikäli olet kiinnostunut jatkamaan käsikirjoituksesi kehittämistä (mitä vilpittömästi suosittelemme), olisimme erittäin kiinnostuneita tutustumaan myös seuraavan versioon. Olemme keskustelleet käsikirjoituksestasi kustannuspäällikkö XXX XXXXX:n kanssa ja hän on tietoinen tämän viestin sisällöstä."

Lähetin kustannustoimittajalle muutaman viikon kuluttua toisen version, jonka luki hänen lisäkseen ainakin kustannuspäällikkö, jolta sain puolen vuoden kuluttua kustantamon ensimmäisestä yhteydenotosta kutsun tulla keskustelemaan. Menin. Keskustelimme pääasiassa kässärin sisällöstä, ja hän kertoi, että se kustannetaan.

Kirja ilmestyi 1 vuosi ja 2 kk tuon ajankohdan jälkeen.

Tällaisia olisi ilo lukea enemmänkin. :) Lisää, kiitos!

Etenipä prosessi hitaasti. Siis, että koko hommaan kului tuo kaksi vuotta. Kauan olit kirjoittanut kässäriä ennen kirjettä?

Minulle tuli puhelinsoitto. Lähetin kässärin tammikuussa, lokakussaa soittivat. Pitivät kovasti kirjan tunnelmasta. Kutsu kahville (marraskuu). Ehdotettiin joitakin muutoksia. Tein ne noin kuukaudessa. Kustannusspoimus allekirjoitettiin tammikuussa. Tarkoitus oli julkaista vuoden päästä keväällä, mutta aikaistettiin saman vuoden syksyyn. Kirja ilmestyi lokakuussa. 1 v 9 kk kässärin lähettämisestä.

Kun "se" tapahtui, olin jo ihan siinä "kustannuskynnyksellä." Takana oli hylkyjä ja sitten kolmesta viimeisimmästä kässäristä pitkät, opettavaiset "läheltä piti" sähköpostiviestit, joissa kustannustoimittajat olivat jo vaivautuneet erittelemään plussat ja miinukset. Joten kun laitoin sen ekan "onnistuneen" kässäriin eteenpäin, niin olo oli jo hyvin itsevarma: olin ottanut opiksi ja kässäri oli just eikä melkeen ja sitten vaan odotellaan sitä soittoa.

No, se soitto tuli ja minä siihen rauhallisesti vastasin, että selvä ja mitenkäs tästä sitten edetään. Kustannustoimittaja meni ihan hämilleen tyyliin että ymmärsinkö minä mitä hän sanoi, että he tarjoavat minulle sopimusta! Hän odotti sitä tavallisempaa reaktiota kun ihmiset menevät sanattomiksi tai alkavat hokea "ei ole totta" ym. draamaa. Minä vaan jotenkin osasin odottaa sitä soittoa, että totta kai se kässäri menee läpi että nyt vaan kiinnostaa tietää, että missä aikataulussa toimitaan. Minulla oli jopa samppanjapullo kylmässä valmiina että KUN se soitto tulee. :)

Tarinan opetus: jokainen hylky vie lähemmäksi maalia. Jossain vaiheessa sitä tajuaa, että on saapunut perille ja pitää vaan saada se kässäri oikealle pöydälle.

Mie sain sopimusehdotuksen eilen! Hienolta tuntuu monen hylsyn jälkeen. Tosin olen muokannut tekstiä joka kerta, joten hylsyt toimivat eräänlaisina arvostelupalveluina, vaikka sainkin aina vaan perushylsyn enkä mitään kommentteja. Mutta nyt...varovasti eteenpäin...mitään ei ole vielä allekirjoitettu...ihanalta kuitenkin tuntuu...enkä voi vielä kenellekään kertoa...joten kerron teille :).

Näitä stooreja olisi kiva lukea lisää. Onko täällä viime aikoina kukaan saanut sopimusta?

Allekirjoitin sopimuksen tammikuussa.

Oma prosessini on ollut todella hidas ja valaiseva. Lähetin kässärin eteenpäin alkuvuodesta 2014. Kutsu kahville tuli joulukuussa, muistaakseni 9kk lähettämisestä. Se ei tosiaan ollut myöntävä vastaus vaan se oli pyyntö tulla juttelemaan.

Neljä henkilöä, mukaan luettuna kustannuspäällikkö, olivat lukeneet kässärini ja halusivat katsastaa, millainen tyyppi olen :) Mitään ei luvattu ja pari kuukautta myöhemmin sain uuden kutsun, sillä kertaa muokkausehdotukset lyötiin käteen.

Puolitoista vuotta oli muokkausta. Kuulostaa pitkältä ja puuduttavalta, mutta todellisuudessa sain muokkausehdotuksia kaksi kertaa. Minä en ollut se, jolla kesti :) Vasta kesällä 2016 sanottiin suoraan, että he ovat erittäin kiinnostuneita ja haluavat julkaista.

Kun kävin tammikuussa allekirjoittamassa sopimuksen, sain vielä muokkauehdotuksia kouraan, tosin lähinnä näppäily- ja pilkkuvirheitä. Kansi oli myös jo valmis. Julkaisuaikataulua on muutettu kolme kertaa. Alun perin sen piti olla 2017 syksyllä, sitten heinäkuussa ja lopulta se siirrettiin talon sisäisten järjestelyiden vuoksi kevääseen 2018. Periaatteessa siis kirja on valmis kansia myöten, mutta julkaisu on vasta vuoden päästä.

Kestää. Joo. Ja minäkin kestän. Varsinkin, kun usko tekstiini on sen verran luja, että sitä markkinoidaan ulkomaille jo ennen kuin se on julkaistu suomeksi :) Tällä hetkellä se on kääntäjällä. Odotellessa olen tehnyt toista kässäriä ja suunnittelen seuraavaa. Kai hitaudella on testattu myös minua: jaksaako, pystyykö ja millaista tollasen kanssa on tehdä töitä? Nähtävästi hyvin meni :)

Hei, mahtavaa! Onnittelut :)
Mitä genreä kirjasi edustaa? Tuliko tuo ulkomaille-aloite sinulta vai kustantajalta?

Kuulostaa upealta, onnea! :)

Niisk, mä sain hylsyn :(

Tein ekaa käsikirjoitusta kolme vuotta ja sain kaksi hylsyä. Aloitin kirjoittaa toista. Tein sen aika nopeasti ja keskityin tarinaan. Sopimus on tehty, julkaisuajankohta on vielä auki.

Onnittelut Korppuli! Hieno suoritus. Kirjoititko romaanin? Tai ehkä runoja tai näytelmiä?

Lähetin ensimmäisen version muutamaan kustantamoon, tuli hylsyjä ja hiljaisuutta. Kirjoitin toisen version, lyhensin, jäsensin uudestaan. Lähetin seuraaville kustantajille, parin viikon sisällä sain sähköpostia että jos voisi vielä vähän muokata niin he olisivat kiinnostuneita. Tein muutokset saman tien ja alle kuukaudessa minulla oli sopimus. Sen jälkeen puoli vuotta toimittamista, taittoa, oikolukua. Kirja ilmestyi noin 9 kk lähettämisen jälkeen.

Ensimmäinen käsikirjoitus meni läpi ja ensimmäisellä yrityksellä. En käyttänyt arvostelupalveluja tai käynyt kursseja. Kirjoitin käsikirjoituksen, kävin sen läpi ja tein paljon korjauksia. Tämän jälkeen vaimoni luki sen läpi ja antoi omat tarkat huomionsa. Tein niiden perusteella vielä muutamia korjauksia ja lähetin kässärin eteenpäin.

Hylsyjä sateli pitkin kesää. Tähän mennessä yksi kustantamo on ilmaissut jonkunlaista kiinnostusta ja toinen on tarjonnut sopimusta.

Kyseessä on hankala genre ja vaikea kohderyhmä. Tämä on merkki siitä, että kenellä tahansa muullakin on toivoa!