Niin siis mua ärsyttää äiti kun se ei anna oikeesti mitään yksityisyyttä. Se tulee tosta vaan siivoo mun huonetta ja tutkii kaikki läpi. Mä aina huudan sille ja valitan siitä mut ei se mitään auta. Täs on pikku hiljaa aikuistamassa eikä mitään yksityisäättä... Mä aina mietin et ihanaa sit kun asuu omas kämpässä. Mut siis siihen asti onko jotain neuvoja mitä vois puhua?
ei mitään yksityisyyttä
minäpä
71328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yritä löytää jotain positiivista sanottavaa ja keskustella tunteista.
siis kokeilepa rajattua avoimmuutta. että kertoisit vapaahetoisesti jotain elämästäsi äitivanhalla. se sykähdyttää niin sydäntä kun luotetaan. vaikka vain valheellisesti. pälätä korvat täyteen lempi bändistäsi, kuunteluta musiikkia, kerro hissan esitelmästä ja raahaa kirjastoon kantamaan esitelmä kirjoja. mainitse kavereitasi nimeltä, kerro tekemisistänne.
luottamus syntyy kun luotetaan. eihän kukaan kaikkea kerro, mutta varo liikaa petosta.
vois toimia, jos joskus siivoisit oma-aloitteisesti oman huoneesi, niin äidilläsi ei olisi tarvetta tulla huonettasi siivoamaan. Sama juttu oli mulla nuorempana, mutsi kävi hermoille niin helvetisti, kun se ramppas mun huoneessa...mutta sen voin näin vanhempana sanoa, että huutaminen ei auta. se vaan pahentaa asiaa...voisit kokeilla joskus vaikka, kun huomaat äitis olevan vaikka lukemassa lehteä tai muuta, niin rauhallisesti kysyä äitiltäs että sopisko ettei se enään kävisi sun huoneessa ilman lupaa, että olet jo sen ikäinen että haluat pitää tietyt asiat omana tietonasi. kyllä mä uskon että se ymmärtää kun ns. aikuiseen äänensävyyn juttelee...mulla meni noitten asioitten ilmaisu aina armottomaksi huutamiseksi ja siitä ei seurannu muutakun pahempaa...melkein poistettiin koko ovi huoneesta:) älä anna asioitten mennä huutamisella samaan pisteeseen:)
sama homma.ärsyttävää onneks saan sentään oven lukkoon
Mäkin oon monet kerrat sanonu et haluun lukon oveen mut ei. Tuo huoneen järjestyksessä pitäminen vois olla ihan hyvä keino mut ärsyttää et yleensä jos huone ei oo siistinä just sillon kun äiti haluu niin kohta se tulee ite siivoo sen.Ja sit jos se järjestelee jotain lappuja niin pelottaa jos siel on jotain mitä sen ei haluis näkevän...Niinkin on joskus käyny.Sanonkin aina välil mun huonetta äitin huoneeks kun siltä se välillä tuntuu oikeesti.Ku se tulee ja menee miten haluu mun huoneeseen.Ja sit toi puhuminen et ehkä pitäs vapaa ehtoisesti enemmän puhua.Yleensä kun äiti puhuu mulle se tuntuu ihan kuulustelulta...
Myös sinulla on oikeus yksityisyyteesi, niinkuin kaikki muillakin on. On väärin että äitisi ilman lupaa penkoo huonettasi ja kyllä itseänikin silloin olisi suututtanut. Voitko puhua äidillesi aisiasta siis niinkuin rakentavasti ei huutaen kun taas hän sen teki? Jos hän siivoaa huonettasi onko siihen jokin erillinen syy, esim sekasotku ja epäjärjestys? Jos pitäisit huoneesi lähes siistinä kaikkoaisiko hän huoneeseesi enää?
Sano suorat sanat sille äitillesi, ei sillä ole mitään oikeutta tunkea sun yksityistavaroille. jos ei usko niin työnnä se väkisin huoneesta ulos ja huuda niin kovaa kun ääntä lähtee, meillä toi toimi kun muutamalla kirosanalla lauseitansa vielä höysti