Mikä on helpoin tapa salasanasuojata omia kansioita? Tarkoittaa sitä, että jos kansio/tiedosto on salasanasuojattu vaikkapa Windowsilla, niin sen saa kyllä kopioitua tai siirrettyä muualle, mutta et voi lukea tai ajaa sitä esim. Mac OS X:llä tai vaikka Debianilla ellet anna oikeata salasanaa. Varmaan perinteinen salasanasuojauskin perustuu kryptaukseen tms. mutta en hae nyt sitä, että olisi joku kilometrin pituinen avain, joka pitäisi olla sillä, joka yrittää lukea tai avata tiedostoja.
-Menetelmä saa olla kaupallinen ja maksaa paljonkin...
-Mieluiten yhteensopiva kaikkien käyttöjärjestelmien kanssa, ts. käyttiksestä riippumaton (ei siis sellainen, että jos asennat Live-CD-Linuxin, niin voit lukea tai availla näitä Windowsilla salasanasuojaamiasi tiedostoja)
-Ei mikään häviävä menetelmä, että jos kehittäjä lopettaa tuen, niin pitäisi siirtyä toiseen menetelmään
-Riittävän simppeli eli toimii vähän niin kuin käyttäjän mielivaltainen salasana pakatuissa RAR-tiedostoissa (ei kilometrin pituista avainta)
-Menetelmä saa olla kaupallinen ja maksaa paljonkin...
-Mieluiten yhteensopiva kaikkien käyttöjärjestelmien kanssa, ts. käyttiksestä riippumaton (ei siis sellainen, että jos asennat Live-CD-Linuxin, niin voit lukea tai availla näitä Windowsilla salasanasuojaamiasi tiedostoja)
-Ei mikään häviävä menetelmä, että jos kehittäjä lopettaa tuen, niin pitäisi siirtyä toiseen menetelmään
-Riittävän simppeli eli toimii vähän niin kuin käyttäjän mielivaltainen salasana pakatuissa RAR-tiedostoissa (ei kilometrin pituista avainta)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Varmaankin helpoin olisi 7-zip pakkaus salasanan kanssa. Purkuohjelmat joko valmiina tai saatavilla.
Mitään standardia tähän ei ole mutta 7-zip avoimena tekniikkana toimii pitkälle tulevaisuuteen.
Oisko mitään sellaista, joka ei edellytä sitä, että käyttäjä siirtäisi salasanattavaksi haluttua dataa pakattujen tiedostojen (.zip, .rar ja .7z jne.) sisälle?
Pitäähän se salattu tieto olla joka tapauksessa jossain tiedostossa jos sitä haluaa siirtää mihinkään, joten miksi ei käyttäisi sitä .7z muotoa? Kun näitä ohjelmia juurikin käytetään tiedostojen kasaamiseksi yhdeksi tiedostoksi.
.zip muoto ei tähän käy, sillä sen salaus on todella heikko ja se ei tallenna merkistöjä. .rar muoto taas sellainen, että sen jatkuvuus on huono ja on todella riippuvainen tekijästä.
.7z taas on parempi kuin .rar, maksuton, avoin ja toiminnot tähän löytyy.
Avausviestiini viitaten esim. tämä YouTube-videossa esitetty ohjelma toimii salasanauksen suhteen väärällä tavalla, eikä taatusti suojaa kansioita jos katselet niitä toisella käyttöjärjestelmällä, koska jo Windowsin vikasietotilaan boottaaminen riittää siihen, että ohjelmalla salasanasuojatut kansiot saa auki: https://www.youtube.com/watch?v=GDm9NKANgFM
Toki, koska mitään ei salata.
Tiedosto pitää laittaa toisen tiedoston sisään ja se sitten salataan. Yksi tapa toki on salata kiintolevyosio ja eri käyttöjärjestelmissä on omat systeeminsä tähän. Salaus tietystikin poistuu kun tiedoston vaikka lähettää muualle tai sitten pitäisi lähettää koko salattu kiintolevyosio tiedostona.
Eli siis senkin varjopuolen lisäksi, että tuo YouTube-linkitetty ohjelma ( https://www.youtube.com/watch?v=GDm9NKANgFM ) näyttää olevan riippuvainen Windowsista, ei se edes näytä toimivan kovin matalalla tasolla tai lähellä laitteistotasoa kun kerta vikasietotilaankin käynnistäminen riittää salasanauksen ohitukseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_disk_encryption_software
.....................
USB-tikulle ja TIKKU TASKUUN.
En oikeastaan tiedä muita kuin EncFS. Sen saa useimmille käyttöjärjestelmille ja on niinsanotusti läpinäkyvä eli tiedostot ja kansiot on aina salattuna ja ohjelman läpi ne näkyy selväkielisenä. Myös pilvessä olevat tiedostot voi salata. Haittapuolena on se että täytyy käyttää kaikkien käyttöjärjestelmien osaamaa tiedostojärjestelmää ja salausalgoritmia.
Mun käsittääkseni kryptausohjelmassa olennaista on se, mitä salausalgoritmeja ohjelma tukee sekä se, osaako ohjelma pelkästään salata koko kiintolevyn tai osion vai onnistuuko sillä myös yksittäisten tiedostojen ja kansioiden salaus. Käytettävyyttä helpottaisi jos ohjelma toimisi kaikilla käyttöjärjestelmillä sekä kaikissa niissä tiedostojärjestelmissä, joita käyttöjärjestelmä tukee. Tämän vuoksi esim. Microsoftin tuotteisiin naitettu BitLocker on täysin sopimaton tilanteisiin, joissa risteillään eri käyttöjärjestelmien ja tiedostojärjestelmien välillä. En tosin tiedä, voivatko salausagoritmitkin olla riippuvaisia tiedostojärjestelmästä, joita ovat ainakin:
FAT32, NTFS = Windows
HFS, HFS = Mac
ext, ext2, ext3, ext4 = Linux
FFS, FFS2, SFS, SFS2, JXFS = AmigaOS
Ehdottoman tärkeätä olisi, että mahdollisimman moni alusta tukisi kryptausohjelmaa ja sen käyttämiä algoritmeja. Jos siis käytät Salakavala OY:n Kryptaussoftaa Windowsilla siten, että salaat haluamasi kansiot vaikkapa AES:llä (128-bittinen), niin totta kai homman olisi toimittava niin, että kaverisi pystyy purkamaan salauksen Macillänsä käyttämällä Pekan KryptoSoftaa, joka tukee AES:ää, kunhan vain hänellä on oikea avain.
Tukeeko yksikään kryptausohjelma korjausdatan luomista, vai pitääkö kryptatulle datalle luoda omin keinoin korjausdata esim. käyttämällä parity archiveja? Täällä lyhyttä keskustelua asiasta: https://www.reddit.com/r/crypto/comments/1qi3rq/error_correction_and_full_disk_encryption/
Jos löytyy yksikin ohjelma tai algoritmi, joka osaisi kryptauksen ohella luoda korjausdataa, niin voisin ehkä ryhtyä käyttämään sitä.
Salaukset tuntuvat olevan pitkälle käyttöjärjestelmäkohtaisia. Ihanne olisi Avoimen koodin ohjelma, joka olisi portattu kaikkiin käyttöjärjestelmiin. Valitettavasti näin ei ole ja yhteistä standardiakaan ei ole vaan kaikki ohjelmat toimivat omalla tavallaan. Tilanne on sama kuin tiedostojärjestelmillä. Kaikilla käyttiksillä omansa ja muita tuetaan vaihtelevasti.
Pelkkä AES salaus ei takaa minkäänlaista yhteensopivuutta. Kaikki fiksut ja monimutkaiset operaatiot on tehty ennen kuin AES mylly on saatu käyntiin ja sitäkin voi ajaa usealla eri tavalla.
Ei ole tullut vastaan korjausdataa tekeviä salauksia. Toisaalta tiedostojärjestelmissä virheenkorjausominaisuuksia löytyy (vaihtelevasti) ja kiintolevyissä itsessään on sektorikohtaista korjausdataa.
En ehtinyt tutkailla kaikkia kryptausohjelmia, jotka oli em. linkatussa taulukossa listattu, mutta suurin osa niistä läpikäymistäni ohjelmista, jotka tukevat yksittäisten tiedostojen ja kansioiden salausta ja jotka ovat tunnettuja, toimivat sillä periaatteella, että luodaan tiedostosäiliöitä ("containers"), jotka todellisuudessa ovat levykuvia, joita voi liittää hakemistopolkuun eli "mountata". Levykuva on alustettu jollekin tiedostojärjestelmälle, useimmiten NTFS-muotoiseksi. Yhteensopivuutta eri käyttöjärjestelmien, tiedostojärjestelmien ja ohjelmien kanssa miettiessä voisin kuvitella ainakin näillä asioilla olevan merkitystä:
*kryptausohjelman tunnettavuus ja tuettavuus
*tiedostosäiliön eli levykuvan formaatti ja tuettavuus
*levykuvan tiedostojärjestelmän tuettavuus (mihin tiedostojärjestelmään levykuva on alustettu—onko formatoitu esim. NTFS-muotoiseksi vai FAT32-muotoiseksi)
*tietojen salaukseen käytetyn algoritmin tuettavuus purkamista ajatellen
*saatavuus ja lähdekoodin avoimuus koskien niitä purkuohjelmia, joilla kryptausohjelmalla luodut levykuvat voidaan purkaa
Tuo viimeinen kohta on sikäli tärkeä, että jos kehittäjät päättävät lopettaa kryptausohjelman tukemisen, niin ainakin ohjelmalla luodut levykuvat saa purettua, koska purkuohjelmaan löytyy lähdekoodi. Myyjillä nimittäin on joskus intresseissään tarjota kahta eri versiota ohjelmastaan:
1. maksullista, jolla onnistuu kryptausohjelmalla luotujen, formaatiltaan spesifien tiedostojen luominen ja purkaminen...
2. maksutonta, jolla voi pelkästään purkaa em. tiedostoja...
Jälkimmäisenkaltaisiin ohjelmiin kehittäjät ovat joissakin tapauksissa julkaisseet lähdekoodin, koska jos kaikilta onnistuu salauksen purkaminen, niin silloin kryptausohjelmalla luodut levykuvat saattavat pysyä paremmin suosiossa. Mikäli siis kaikki saavat purkuohjelman ilmaiseksi, niin ihmisten on mahdollista lähetellä kryptausohjelmalla luotuja levykuvia huoletta toisilleen, koska tietävät, että vastaanottaja kyllä halutessaan saa ajettua purkuohjelman. Jos maksuton purkuohjelma (maksullisen vastakappaleensa lisäksi) on deprekoitu, eikä ole saanut päivityksiä pariinkymmeneen vuoteen, niin käyttäjä, jolla on kiintolevyllä vuosikausia hylättynä olleella kryptausohjelmalla luotuja levykuvia, voi joutua turvautumaan emulaattoreihin tai virtuaalialustoihin ajaakseen purkusoftan. Sitäpaitsi vaikka purkuohjelman sorsat olisivatkin saatavilla, niin joku 20 vuotta vanha lähdekoodi ei välttämättä ongelmitta käänny konekieliseksi ohjelmaksi moderneilla koneilla, mutta kompilointi voi onnistua ohjelmointitaitoiselta jos on voimavaroja tehdä koodiin tarvittavat muutokset. Oli miten oli, jos on tarkoitus olla varma siitä, että vastaanottaja pystyy vaivattomasti purkamaan salatun (kryptatun) tiedoston, niin esim. 7-Zip lienee kätevämpi vaihtoehto kuin joku vartavasten kryptausta varten suunniteltu ohjelma, jolla luodaan salattuja levykuvia, joiden purkaus voi edellyttää "mounttausta".
Näköjään liikkeellä on vähän ristiriitaista tietoa siitä, kuinka salauksen purkaminen onnistuu jos salattu tiedosto on vahingoittunut. Normaalisti parin tavun vahingoittuminen (ykkösiä mennyt nolliksi tai toisinpäin) tarkoittaa nimensämukaisesti juuri sitä, että käyttäjä on menettänyt tiedostosta ne vahingoittuneet tavut. Jos nuo pari tavua ovat sen sijaan vahingoittuneet nimenomaan salatusta tiedostosta, voi käyttäjä lukemani perusteella menettää enemmänkin riippuen siitä, kuinka salaus toimii. Jos esim. salaus toimii jotenkin sektoripohjalta, niin koko se sektori, jossa em. vahingoittunut tavu sijaitsee, on menetetty... ehkä...?
Mites esim. USB 3 muistitikku salauksella:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/0088/drjkt/Kingston-DataTraveler-Locker-G3-32-GB-USB-3-0-muistitikku-sa
Toimii vain Windowsissa ja Mäkissä.
Samankin salausohjelman eri versiot voivat olla keskenään epäyhteensopivia. On kai melko tavallista, että uudempi versio on taaksepäin yhteensopiva vanhemman kanssa, mutta esim. Boxcryptor 2.0 ei ilmeisesti osaa dekryptata salausta, joka on luotu vanhemmalla, softakehittäjien jo osittain hautaamalla Boxcryptor Classicilla.