ja samalla hätistelen muita sulhoehdokkaita pois, kun tuntuu että se minullekin sopiva on jossain olemassa? Vai pitäisikö vihdoinkin luovuttaa ja ottaa vastaan vähäinenkin onni.
Ikävöinkö turhia
TunteetJäissä
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaa ihan rennosti ottaa, jos näet hänet jossain niin kysy/puhu, mutta älä odottele liikaa. Voit muitakin ehdokkaita hakee. Ikävöiväsi henkilö on myös ehdokas tavallaan. Jos ikävöit, niin kulutat henkisiä voimia. Parempi on joskus nolata itseään, kun jäädä ikävöimään.
Siis tarkoitin älä menetä mahdollisuutta ensi kerralla ikävöiväsi henkilkön suhteen, mutta älä ota tätä asiaa liian vakavasti. Jos hän on sinulle se oikea, niin tulet tapamaan hänet viellä kerran. Olet silloin henkisesti valmis olla rohkea, kun tunnet mihin ujous on sinut johtanut. Ikävöinti on vain tunne, joka haittaa elämäsi. Lähinä epätietoisuus on pahin tässä tapauksessa. Jos tule pakki vastaan tai hän ei ole kiinnostunut, niin et menetä mitään, kunhan tarkistit asian.
Elämässä löytyy myös muita tärkeitä asioita. Sinun kannattaa tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin ja elämänilon asioihin, niin se virkistää merkitsevästi. Ikävöinti on turha silloin kun et voi asialla mitään. Kun näet hänet, niin muistat, että olet ikävöinnyt ja menet rohkeasti puhumaan hänelle. Peliä ei voi voittaa aloitamatta. Onnea sinulle.