Linux on hyvä ja turvallinen tavalliseen selailuun ja varsinkin pankkiasiointiin. Mutta jos haluat käyttää jotain erikoisempaa softaa, niin eipä löydy ollenkaan Linuxin pakettivarastosta tai sitten löytyy joku iankaikisen vanha ja ylläpitämätön versio, joka ei edes toimi.
Ottaa päähän tuollainen. Pitääkö väkisin ottaa joku windows käyttöön sen takia että voi ajaa jotain erikoisempaa sovellusta?
Linuxkäyttäjää neuvotaan asentelemaan vain pakettivarastosta löytyviä ohjelmia, koska muut rikkovat koko systeemin. Tämäkö se on sitä kehitystä? Haistakaa pitkät sanon minä.
Ottaa päähän tuollainen. Pitääkö väkisin ottaa joku windows käyttöön sen takia että voi ajaa jotain erikoisempaa sovellusta?
Linuxkäyttäjää neuvotaan asentelemaan vain pakettivarastosta löytyviä ohjelmia, koska muut rikkovat koko systeemin. Tämäkö se on sitä kehitystä? Haistakaa pitkät sanon minä.
Vastaukset 98
Vanhimmat
Sekopääkäyttäjien kannattaakin pysyä siinä Windowsissa.
Mielestäni hän kirjoitti pelkkää asiaa.
Ei vaan roskaa. Oma vika ja omaa kehittymättömyyttä se kertoi. Miksi tekee asiat tyhmästi?
Faktaa on, vaikka pikku Matti ei sitä usko, että Linux jakeluihin, eli ydin jakeluihin ei saa oikeita kunnollisia sovelluksia joita olemme tottuneet käyttämään jopa työpaikoilla.
Linux tubutin ei siellä näy.
Esimerkiksi ydin Ubuntun selain ei myöskään ole firefox, se on Ubuntu browser jota on käytettävä, muuten teet jotakin väärin.
Linux ei sovi kuin lelux kuten olemme jo monesti todenneet todisteiden kera.
Linux jakelut ei uusiudu, sama kuin polkupyörä ei uusiudu vuosikymmeniin vaan on kuten ensimmäinen Jopo edelleen, uusimmat sähköavusteiset täysjoustot on oikeasti kuten Jopo.
Linux on Jopo, siis kuvainnollisesti.
Ubuntun selain on aina ollut Firefox ja koska Windows on ydin jakelu niin sille ei saa sovelluksia.
ubntussa on mukana firefox, se ei ole Ubuntun selain vaan Mozillan selain, Ubuntun oma selain on Ubuntu browser vaikka kuinka yrität uskotella muille valheitasi.
Teet jotain väärin tubuttimesi kanssa jos et käytä Ubuntun omaa selainta.
Näin on, silloin pitää pysyä Windowsissa.
"Mutta jos haluat käyttää jotain erikoisempaa softaa, niin eipä löydy ollenkaan Linuxin pakettivarastosta tai sitten löytyy joku iankaikisen vanha ja ylläpitämätön versio, joka ei edes toimi."
Linuxilla ei ole mitään pakettivarastoa. Käyttöjärjestelmillä on pakettivarastot ja ovat usein yhtä vanhoja kuin käyttöjärjestelmä. Esimerkiksi Windows 7 tarjoaa vuoden 2009 paketteja.
"Ottaa päähän tuollainen. Pitääkö väkisin ottaa joku windows käyttöön sen takia että voi ajaa jotain erikoisempaa sovellusta?"
Jos on jotain erikoisen poikkeuksellista marginaalitarvetta niin sellaiset asiat huomioidaan vaatimusmäärittelyssä ja harvemmin mitään vanhoja roskaohjelmia tarvitsee ja ne muutenkin ihan normaalisti ylläpitosyistä eristetään niistä tietokoneista joita käytetään. Esimerkiksi kun käytetään nykyisiä Windows 10:iä niin vanhat Windows XP, 7 jne. aikaisille ohjelmille ihan normaalisti hankitaan omat laitteet missä ne on eristettynä Windows 10:stä ja niitä käytetään RDP yhteydellä.
Sama pätee toki mihin tahansa käyttöjärjestelmämerkkiin. Muitakin mahdollisia eristämistapoja on, kuten virtuaalikoneet tai vaikka se, että Windows 10:ssä raahataan IE11 selainta sitä varten, että jonkun lisäpalikkaa vaativan muinaismuiston voi eristää siihen.
Tarkoitus niillä vanhojen sotkujen eristämisellä on tietystikin se, että se ei sotke muun ympäristön kehittämistä ja ne vanhat saadaan sitten helposti hävitettyä ja korvattua uusilla.
"Linuxkäyttäjää neuvotaan asentelemaan vain pakettivarastosta löytyviä ohjelmia, koska muut rikkovat koko systeemin. Tämäkö se on sitä kehitystä? Haistakaa pitkät sanon minä."
Kehitystä on se, että eihän sitä ole vuosikausiin tarvinnut asentaa oikein mitään päätelaitteisiin kun nykypäivän ohjelmat käynnistyy pikakuvakkeesta tai kirjoitamalla ohjelman osoitteen osoiterivillä. Nykypäivän työkäyttöön tehtyjä ohjelmia kun asennellaan niin nehän laitetaan lähes aina palvelimeen ja ne asennetaan useinkin pakettivarastojen ulkopuolelta. Täällä nyt näkyy jotkut pudonneen kehityksen kelkasta eivätkä asenna ohjelmiaan palvelimiin kuten on tarkoitettu.
Tietysti joihinkin päätelaite käyttöjärjestelmiin voi asentaa ohjelmia pakettivarastojen ulkopuolelta mutta joissakin ne on jo eristettäviä asioita. Esim. Windows on tunnettu tällainen, että tässä nimenomaan pitäisi asentaa kaikki sovelluskaupasta ja ne ovat poikkeustapauksia jota asennetaan muualta. Niiden muualta asennettavien pitäisikin olla palvelumuotoisia kuten MS Office 365, AutoCAD jne. tai sitten eristää toiseen koneeseen pois sotkemasta Windowsia.
Se on tietokone eikä mikään päätelaite.
Yleiskäyttöinen tietokone.
Riippuu käyttöjärjestelmästä. Yleiskäyttöiset tietokoneet ovat tavallisesti sellaisia missä on palvelin- tai työasemakäyttöjärjestelmä. Ei sellaisia missä on päätelaitteen käyttöjärjestelmä.
Android, ChromeOS, iOS ja Windows 10 on esimerkiksi puhtaasti päätelaitteiden käyttöjärjestelmiä. Mac OS vähän rajatapaus ja se tavallaan lipsahti käytännössä päätelaitteiden käyttöjärjestelmäksi. Työasemaominaisuudet on, mutta on käytännössä aika huono siinä ja vievät kokoajan vähitellen enemmän päätelaitteeksi.
Ja vaikka jossain käyttöjärjestelmässä olisikin työasemaominaisuuksia niin se nyt on ihan normaalia tietojärjestelmäsuunnittelua, että pidetään siististi erillään ne palvelimet ja päätelaitteet.
Aina voi hankkia sen palvelimen jos sitä haluaa.
"Windows 10 on esimerkiksi puhtaasti päätelaitteiden käyttöjärjestelmiä."
Selvä. JOS kerran Windows 10 on puhtaasti päätelaitteiden käyttöjärjestelmä, niin seittenhän enenkään EI KANNATA siirtyä Windows 10 käyttöjärjestelmän. Windowsien tarkoitus kun on perinteisesti ollut se, että niissä voi ajaa windowsia varten kirjoitettuja EXE -tiedostoja. Jos windows 10 ei enää täytä tätä määritelmää, niin minulle ja monelle muullekin windows 10 on hyödytön.
Muuten, missä muualla kuin M-Karin kuvitelmissa on kerrottu, että Windows 10 on puhtaasti päätelaitteiden käyttöjärjestelmä?
Haluan yleiskäyttöisen tietokoneen, EN päätelaitetta !
"Selvä. JOS kerran Windows 10 on puhtaasti päätelaitteiden käyttöjärjestelmä, niin seittenhän enenkään EI KANNATA siirtyä Windows 10 käyttöjärjestelmän."
Miksi?
Jos hankkii päätelaitteen ohjelmien käyttöä varten niin miksi muka Windows 10 laite ei kävisi?
Lohdutukseksi voin sanoa kyllä, että vaikka Windows 10 on päätelaite käyttöön, se kyllä suosii sitä että sillä tehdään ohjelmistokehitystä työasematyyliin ja ne työkalut voivat sisältää palvelintekniikkaa. Windows 10 Prolla voi oikein hyvin kehittää NodeJS:lle asentamalla niitä paikallisesti ja käyttää IIS:ää proxynä tälle. Niitähän voi sitten viedä tuotantoon Azureen.
"Windowsien tarkoitus kun on perinteisesti ollut se, että niissä voi ajaa windowsia varten kirjoitettuja EXE -tiedostoja."
Teknologia muuttuu. Aika olennainen juttu Microsoftin teknologiassa oli se 90-luvulla tuotu VBScript ja ActiveX. Palvelin puolen sovellukset tehtiin Windowsilla ASP:llä ja nehän oli .asp tiedostoja siellä. Homma päivittyi vuonna 2002 .aspx:n, eli ASP.NET.
Päätelaitteissa sitten 90-luvulla Microsoftin tekniikalla rakennettiin sovelluksia ActiveX komponenteista joita laitettiin Visual Basicilla ikkunalomakkeille (exe tiedostoja) tai sitten jos oli palvelimella ASP:llä generoitu sivu niin sinnekin pystyi lisäämään ActiveX komponentin jos silloinen selaintekniikka ei riittänyt.
Windows 7:n julkaisun jälkeen Microsoft kuulutti, että alkakaa tehdä HTML5 sovelluksia ja hävittää ne vanhat .exe:t pois ja Windows 8:sta lähtien oli tarkoitus ajaa päätelaitteissa HTML5 sovelluksia ja .appx paketoituja natiivisovelluksia.
Windows 10 sitten sopi myös työpöytäkäyttöön jossa sitten ajettiin hienosti ikkunoissa niitä Windows 7 aikoina tehtyjä HTML5 sovelluksia kuin myös .appx paketoituja natiiveja.
"Jos windows 10 ei enää täytä tätä määritelmää, niin minulle ja monelle muullekin windows 10 on hyödytön."
Miten se nyt yks kaks hyödyttömäksi menisi kun käyttötarkoitus on sama kuin aiemmin? Teknologia vaan muuttunut. Sitä vartenhan sitä tietokoneohjelmia ihan normaalisti kirjoitetaan uusiksi noin 12v välein kun saa tehtyä uudemmalla tekniikka niitä paremmin.
"Muuten, missä muualla kuin M-Karin kuvitelmissa on kerrottu, että Windows 10 on puhtaasti päätelaitteiden käyttöjärjestelmä?"
Lähinnä sen teknisistä ominaisuuksistahan tuo selviää.
"Haluan yleiskäyttöisen tietokoneen, EN päätelaitetta !"
Sitä varten on Debian jos haluaa samassa käyttöjärjestelmässä palvelin, päätelaite (rich ja thin client), reaaliaika jne. ominaisuudet.
Useimmilla muilla ei ole ongelmia käyttää eri laitetta eri tarkoituksiin.
Sinulla nyt tuo ideologia pukkaa aika vahvasti kaiken edelle.
Jos Windows 10 olisi puhtaasti päätelaite kuten väität, sillä ei tekisi mitään ilman palvelinta.
Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
"Jos Windows 10 olisi puhtaasti päätelaite kuten väität, sillä ei tekisi mitään ilman palvelinta.
Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa."
Päteehän se. Älä anna sen hämätä, että Windows 10 kestää hetkellistä offiline käyttöä myös mutta kyllä se aika tiukasti on kiinni palvelimissa.
Kannattaa myös muistaa se, että Windows 10 on toki fat client, eli se prosessoi päätelaitteessa tietoa myös. Jostain syystä jotkut kuvittelevat päätteen tarkoittavan jotain 70-luvun tekniikkaa.
"Puhtaasti päätelaite" tarkoittaisi sitä, että käytännössä kaikki ohjelmat ovat palvelimesta riippuvaisia vaikka hetkellistä offline käyttöä sietävätkin.
Windows 10:ssä näin ei kuitenkaan ole. Siinä on paljon ohjelmia, jotka eivät tarvitse palvelinta ja siinä voi ajaa ohjelmia, jotka eivät tarvitse palvelinta.
"Windows 10:ssä näin ei kuitenkaan ole. Siinä on paljon ohjelmia, jotka eivät tarvitse palvelinta ja siinä voi ajaa ohjelmia, jotka eivät tarvitse palvelinta."
Ei päätelaitteiden ohjelmat tarvitse aina palvelinta. Esimerkiksi vaikka laskin, eihän se tallenna mitään.
Verrattuna sitten vaikka sähköpostisovellukseen niin siinähän ne postit on käytännössä postipalvelmilla.
Huomioi se, että päätelaitteet toki voivat tallentaa tietoa paikallisesti vikasietoisuuden ja suorituskyvyn takia välimuistiin. Tätä tekee se postisovelluskin ja hienosti on posteista paikallista kopiota ja posteja voi lukea vaikka nettiyhteys olisikin pois.
Viestisi kuullostaa siltä että et oikein tiedä miten nykyinen tietotekniikka toimii. Kuvittelet, että päätelaite olisi 24/7 riippuvainen palvelimesta vaikka tosiasiassa Windows 10 on suunniteltu niin, että homma voi toimia viikkojakin ilman nettiyhteyttä.
Se mikä ratkaisee on design. Päivitysten ja sovellusten jakelu tapahtuu palvelimen kautta, HTML5 API estää tiedostojärjestelmän käyttöä ja Windowsin natiivisovellusten rajapinta estää taustapalvelujen tekemisen kuin myös kontrolloi tiedostoja: http://blog.jerrynixon.com/2012/06/windows-8-how-to-read-files-in-winrt.html
Toki Windowsissa on ne legacyt vielä mukana mutta niitä siivotaan kaiken aikaa ja pari kertaa vuodessa tuleva uusi Windows 10 versio pitää huolen siitä, että niiden legacysovellusten pitää myös olla palvelumallisia.
Se että käyttöjärjestelmän nykyiset sovellusrajapinnat tekevät rajoitteita taustapalveluille tai tiedostoille kertoo siitä, että kyseessä on puhtaasti päätelaitekäyttöön tehty käyttöjärjestelmä. Sillä ei ole mitään väliä vaikka vanhoja virityksiä on vielä, ne on vanhojen ylläpitoon kunnes ne on saatu siirrettyä nykyaikaan.
Heh.. onhan ne EXE tiedostotkin muuttuneet kaiken aikaa. oli DOS:lle tehtyä EXE:ä, DOS DPMI EXE, Win16 EXE ( riippuvuudet), Win32 EXE ( riippuvuudet), Win64 EXE ( riippuvuudet), .NET 1.x, 2.x ja 4.x EXE jne.
Taisi olla vuosi 2007 kun Bill Gatesia haastateltiin ja kysyttiin milloinkohan siitä Win32 API:sta päästäisiin eroon kun silloin tehtiin .NET 3.0 sovelluksia.
Bill Gates totesi silloin melkein 10v sitten, että "näillä näkymin ei varmaan ikinä, että roikkuu siellä mukana".
Nyt sitten tiedetään, että Win32 API säilyy jossain muodossa ainakin vuoteen 2025 saakka. Visual C 2015 käännetyt 32-bittiset MFC 14 ja perus C/C sovellukset toimivat sinne 2025 saakka vähintään.
"Verrattuna sitten vaikka sähköpostisovellukseen niin siinähän ne postit on käytännössä postipalvelmilla."
On tullut huomattua, surkein sähköpostisovellus mitä olen koskaan näyttänyt.
Sillä ei näe kuin pari viikkoa vanhat viestit, jos pitää nähdä vanhempia, joutuu avaamaan selaimen, menemään postitarjoajan sivulle, kirjautumaan sinne ja kaivelemaan sieltä.
Tuntuu jotenkin alkeelliselta kun on tottunut siihen, että kaikki omat postit näkyy kun sähköpostiohjelman avaa.
"Sillä ei näe kuin pari viikkoa vanhat viestit, jos pitää nähdä vanhempia, joutuu avaamaan selaimen, menemään postitarjoajan sivulle, kirjautumaan sinne ja kaivelemaan sieltä."
Muistaakseni oletus oli, että kuukauden ja että siellä oli joku synkronointiasetus mistä tuota pystyi säätämään.
Meinaat että esim. jotain AutoCAD pohaista 3D suunnittelua voisi tehdä jossain client-server ympäristössä, jossa käytät vain tyhmältä päätteeltä sovellusta serveriltä. Joo, tiedän että tällaisia viritelmiä kaltaisesi imbesillit rupelihatut suosittelee, käytännössä toimii päin vittua. Lähteehän se ohjelma varmaan päälle. siihen se teikäläsiten taito testata todellinen toimivuus sitten rajoittuukin.
"Meinaat että esim. jotain AutoCAD pohaista 3D suunnittelua voisi tehdä jossain client-server ympäristössä, jossa käytät vain tyhmältä päätteeltä sovellusta serveriltä."
Miten niin tyhmältä päätteeltä? Päätteissä on ollut prosessointia iät ja ajat.
Älä sössötä vitun mongoloidi. Et edes ymmärrä mistä puhut, saattanan kehitysvammainen.
Ymmärrän täysin miten tietotekniikka toimii. Olet joku älykääpiö joka ei käsitä sitä, että päätteet prosessoivat dataa.
Lopeta jo se sössötys, saatanan tomppeli, nolaat vain itseäs lisää. Et tajua asiasta mitään, etkä ole koskaan oikeita töitä edes tietokoneella tehnyt.
Todistettavasti se olet sinä kuka et tajua kun puhut jostain "tyhmistä päätteistä": http://keskustelu.suomi24.fi/t/14482706/ubuntu-ja-windows#comment-86541288
Miksi päätteen pitää olla tyhmä? Perustele.
Ei linuxilla ole pakettivarastoa, mutta ytimellä on.
Millä ytimellä muka on pakettivarasto?
Näinhän se on, ydin, eli linux on luopumista eikä siihen saa oikeita ohjelmia ja lisälaitteiden toiminta ja käyttö kuten ne on tarkoitettu on tämän takia mahdotonta.
Siis lisälaitteethan käyttävät Linuxia ja oikeat työkäyttöön tehdyt ohjelmat tehdään lähes aina käyttöjärjestelmille joissa on Linux.
Windowsin epäsuosion takia sitä ei oikein käytetä alustana mihinkään.
Mutta millä sinä käytät niitä lisälaitteita?
Vaikka Ubuntulla.
Ja sen ohjelmiston lataat Ubuntuun mistä?
Siinäpä menikin Karjulla sorkat suuhun!
Ei tarvitse ladata mitään ohjelmistoja. Esim. reititintä voi hallita ihan vaan menemällä selaimella sen IP:n.
Nämä nykyaikaiset laitteet kun käyttävät esim. Linuxia joka toimii hienosti siinä laitteessa ja mahdollistaa tämän.
Windowsia käyttävät oheislaitteet ovat useinkin paskoja. Pitää esimerkiksi asentaa jotain.
Ottakait laitteissa pitää ja kannattaa käyttää siihen tarkoitettua hallintaohjelmistoa, kysmys kuuluu edelleen että mistä sinä sen Ubuntun version ohjelmistosta lataat siihen Ubuntuun, otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa Hauppauge Hdpvr2 kortti?
Kyllä ne on windowsiin ja Maciin ainoastaan, eli eipä toimi Ubuntussa, hirveä selitys taas sinlla ja ei vastauksia saanut taaskaan.
Joko tuo Windows kelpaa avaruuteen korttiensa kanssa?
Sitten kun Windows on päässyt avaruuteen niin katso vaikka tuolta
http://www.hauppauge.com/site/support/linux.html
Kuvittelet että sellainen on ihmisten koneissa hyvä jos se on vaikkapa Nasalla käytössä, eli syötkö myös avaruusmuonaa?
Hoohoijakkaa taas, katsoitkohan itsekään miten linux jakeluissa tuo ohjelmisto toimii ja miten käytetään.
1. Paketin purkaminen vaatii jo tajutonta sudottamista.
2. Kortilla kaappaaminen vaatii sudottamista, aina.
Rita Hayworth - avain pakoon.indowsissa on graafinen liittymä, eli linux on siis luopumista ja ei toimi edes tuo, kuten jo todettiin.
"Ottakait laitteissa pitää ja kannattaa käyttää siihen tarkoitettua hallintaohjelmistoa, "
Tietysti, mutta eihän tuosta tarvitse välittää kun se on laitteissa valmiina.
"kysmys kuuluu edelleen että mistä sinä sen Ubuntun version ohjelmistosta lataat siihen Ubuntuun, otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa Hauppauge Hdpvr2 kortti?"
Nykypäivän normaaleissa Linux laitteissa ei asenneta ja ladata mitään kun on ohjelmat valmiina. Jos laite on Windowsilla pilattu niin voi olla asiat huonommin.
"Kyllä ne on windowsiin ja Maciin ainoastaan, eli eipä toimi Ubuntussa, hirveä selitys taas sinlla ja ei vastauksia saanut taaskaan. "
Siis jos laite on normaali nykypäivän laite, niin ei asenneta yhtään mitään. Ubuntulla vaan normaalisti mennään laitteen IP osoitteeseen.
Jos laite pilataan esim. Windowsilla niin voi tulla jotain typeriä korttien asentamista, laitteiden ostamista yms. säätöä. Kannattaa vaan käyttää normaaleja Linux laitteita niin ovat sitten helppoja.
Kyllä edistyneillä ihmisillä on kunnon laitteet ja ohjelmat eikä mitään surkeita leluja.
Eli Hauppaugen lisälaitteet ovat jotain Windowsilla pilattuja paskoja.
Jos niissä olisi Linux niin ei olisi mitään typerää asentamista ja toimisi nykyajan standardien mukaan. Windows siis pilaa laitteita.
Jos tykkää sudottamisesta ja äärimmäisen hitaasta ja hankalasta laitteen käytöstä niin mikä ettei, siihen linkin ohjekin opastaa.
Windowsissa on graafinen ohjelmisto jolla laitetta voi käyttää
Edes sinua on vaikea kuvitella että olisit tosissasi ja nuin hulluja horisisit, taidat trollata kuten tapoihisi kuuluu, vai oletko tosissasi kuitenkin ajatuksinesi?
"Jos tykkää sudottamisesta ja äärimmäisen hitaasta ja hankalasta laitteen käytöstä niin mikä ettei, siihen linkin ohjekin opastaa."
Tuohan on Windowsilla pilattu laite, ei normaali laite.
"Windowsissa on graafinen ohjelmisto jolla laitetta voi käyttää "
Ei ole. Juurihan kerroit että pitäisi jotain asennella. Windows on pilannut koko laitteen eikä se toimi kuten normaalit Linux laitteet missä ei tarvitse asennella yhtään mitään.
Windows on sellainen anti midas kaikkien lisälaitteiden kanssa, että aina kun on tehty jotain koodia Windowsin rajapinnoille niin se muuttu paskaksi. Sitten kun laite käyttää Linuxia niin se muuttuu kullaksi.
Mitenkäs selität tämän?
"Edes sinua on vaikea kuvitella että olisit tosissasi ja nuin hulluja horisisit, taidat trollata kuten tapoihisi kuuluu, vai oletko tosissasi kuitenkin ajatuksinesi? "
Ei tuo ole mitään trollausta vaan faktaa. Linuxellisissa laitteissa ei ole tuollaista paskaa.
Vai osaatko selittää mistä se johtuu kun Linux puuttuu laitteesta niin pitää asennella jotain kortteja ja ohjelmia? Ja Windowsille jos on tehty yhtään mitään koodia niin se on ihan paskaa, ei ole edes saatu sopimaan koko möhköä siihen laitteeseen vaan pitää olla eri vekottimessa ja tulee typeriä asennuksia.
Windows siis muuttaa lisälaitteita paskaksi ja Linux kullaksi.
Ei sun jutuissa ole enää mitään järjen häivääkään, täyttä pskaa horiset, tuskin itsekään tosissasi olet vaikka väität puhuvasi faktaa.
Hulluja puhut.
Todistettavasti hauppauge on paska. Se ei toimi normaalilla tavalla suoraan menemällä sen hauppaugen IP osoitteeseen vaan on kaikkea turhaa säätämistä.
Linux poistaa nuo ongelmat koska Linux laitteissa ei tuollaisia vikoja ole mitä hauppaugessa.
Etkö sinä aikaisemmin sanonut että siellä on lniux sisällä eikä windows, sanot siis että linux on paska.
Korjaus koska taitaa tämäkin palsta olla linuxilla tehty, hyppii siihen malliin ja takkuilee.
Siis etkö sinä aikaisemmin sanonut että siellä on Linux sisällä eikä Windows, sanot siis että Linux on paskaa.
Mitä muita ohjelmia käytät kuin selainta?
M-Kar+elää+jossain+utopiassa,+jossa+laitteet+toimivat+näin:
Selain ei tavallaan ole sovellus vaan alusta käyttöliittymille. Sillä käytetään käyttöliittymäsovelluksia.
"Laitteessa+itsessään+on+verkoliitäntä,+joko+RJ-45+tai+sitten+WiFi."
Windowsille ei löytynyt hyvää, ilmaista videoeditoria, piti vaihtaa Ubuntuun. Tästä on jo yli 6 vuotta aikaa vaan ei ole vieläkään sen parempi tilanne windowsilla, löytyy vain moviemaker. Linuxille löytyy vaihtoehtoja.
Windowsille löytyy Pinnacle studio, Magix, Premiere Elements, ja vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja, näitä ei linux jakeluihin saa.
Ei tarvitse koska Ubuntuun saa ilmaiseksi paremmat.
Rahaa haluavat.
Magix ainakin löytyy Google playsta.
Eivät taida olla ilmaisia.
Enkä minä enää tarvi noita, kun minulla on jo Ubuntussa pätevä editori.
Miksi niiden ilmaisia pitäisi olla?
Käytätkö roskis tietokonettakin?
Syötkö roskis dyykattua ruokaa?
Maksatko sinä nettiselaimesta, tekstinkäsittelystä, office-ohjelmistosta, kuvankäsittely-ohjelmistoista yms.? Videoeditori on ihan käyttöjärjestelmään kuuluva perusohjelma.
Kyse ei ollut siitä, etteikö wondowsiin olisi saanut sellaista maksamalla, voihan niitä ostaa Ubuntuunkin, vaan että windowsin mukana tullut oli puutteellinen ja rajoittunut.
Maksan ohjelmistoista joita käytän, selain on windowsissa vakiona ja yleensä sellaisista ei makseta, on eri aisoita.
Photoshopista maksan, gimp ei ole edes vastaava kopio.
Musaohjelmista maksan, videoeditoreista jne.
Linux jakeluihin et saa edes vastaavia.
Rita Hayworth - avain pakoon.indows vie voiton.
"paremmat" ????
Niin, linuxin ilmainen videoeditori ehkä tukee Theora -videokoodekkia ja ogg -audiokoodekkia, ja säilöformaateista ainoastaan Matroska on tuettujen joukossa, muista säilöformaateista tuo "parempi" linux -editori ei tietenkään ymmärrä mitään. Tai jos ehkä osaisikin lukea, niin ei ainakaan osaa kirjoittaa esim. mpeg -formaattia.
Lisäksi linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymä on usein suoraan helvetistä (kuten monen muunkin GPL -lisensioidun ohjelman ja/tai sellaisen ohjelman, jolla on otain tekemistä GNU:n kanssa).
Mieluummin maksan rahaa windowsissa toimivasta videoeditorista, jolle mpeg -tuki ei ole ongelma, ja joka on oikeasti selkeä ja helppo käyttää.
M-Karilla on punaiset lasit päässä, joissa toisessa linssissä lukee GPL ja toisessa GNU.
Ja mitä grafiikkaeditoreihin tulee, Windowsin mukana tuleva paint on paljon fiksumpi ohjelma kuin gimp.
Paintia on helppo köyttää, gimp pakottaa opettelemaan kaiken uusiksi, helppokäyttöisyys kun ei GPL/GNU -ohjelmien tekijöitä ole koskaan kiinnostanut.
Olkoonkin, että paras Paint löytyy Windows XP:stä, jo windows 7:ssa on selvästi huonompi paint.
"Niin, linuxin ilmainen videoeditori ehkä tukee Theora -videokoodekkia ja ogg -audiokoodekkia, ja säilöformaateista ainoastaan Matroska on tuettujen joukossa, muista säilöformaateista tuo "parempi" linux -editori ei tietenkään ymmärrä mitään. Tai jos ehkä osaisikin lukea, niin ei ainakaan osaa kirjoittaa esim. mpeg -formaattia."
Olipas soopaa. Mistähän linuxin editorista puhut kun niitä vaihtoehtoja on niin paljon? Moviemaker ei osannut editoida suoraan oman kamerani Mov tai mpeg4-formaattia 6 vuotta sitten. Siksi siirryin Ubuntuun. Ei paljoa ole rajoitteita mitä formaattia editorille tarjoaa.
"Ja mitä grafiikkaeditoreihin tulee, Windowsin mukana tuleva paint on paljon fiksumpi ohjelma kuin gimp."
Tyhmempi on. Mutta kyllä löytyy linux-puolellekin yksinkertaisia grafiikkaohjelmia yksinkertaisille, ihan paintin veroisia.
"Maksan ohjelmistoista joita käytän, selain on windowsissa vakiona ja yleensä sellaisista ei makseta, on eri aisoita."
Ubuntussa on paljon muutakin vakiona kuin selain ja yleensä sellaisista ei makseta, on eri aisoita.
"Tai jos ehkä osaisikin lukea, niin ei ainakaan osaa kirjoittaa esim. mpeg -formaattia."
Videoeditori on usein aivan eri työkalu kuin se työkalu millä video pakataan. Näinhän se ollut vuosikymmeniä jo.
"Mieluummin maksan rahaa windowsissa toimivasta videoeditorista, jolle mpeg -tuki ei ole ongelma, ja joka on oikeasti selkeä ja helppo käyttää."
Nythän oli kyse ilmaisista editoreista. Mpeg on histollinen juttu, sellaista surkeaa VHS laatua.
"Ja mitä grafiikkaeditoreihin tulee, Windowsin mukana tuleva paint on paljon fiksumpi ohjelma kuin gimp."
Ei ole tarvinnut mitään opetella uusiksi GIMP:n kanssa. Tätä on käytetty kuitenkin ainakin 15v.
"Linuxkäyttäjää neuvotaan asentelemaan vain pakettivarastosta löytyviä ohjelmia, koska muut rikkovat koko systeemin."
Ei ne mitään riko. Mutta mikä se aloittajan ympäripyöreästi mainitsema "erikoisempi softa" on? Ehkä täällä osattaisiin neuvoa aloittelijaa.
Tämänkin avauksen tekijä, joka nyt tuntee olevansa ahtaassa paikassa ja hankalassa tilanteessa sen vuoksi ettei osaa käyttää Linuxsia ja toisaalta Windows tuntuu paskalta josta pitäs päästä eroon.
Minä olen varma jos otat ja asennat NYT, Linux Mintin Sarah, ja arvioit tilannettasi 1 vuoden päästä uudelleen, OLET ERITTÄIN TYYTYVÄINEN VALINTAASI. Ja koko ajan mitä enemän tunnet osaavasi, sitä enemän vihaat Windows ympäristöä koska sinulta on huijattu rahat ilman kunnollista vastinetta niille.
Tämä ei ole mikään Linuxsin ylistys kirjoitus, vaan TOTUUS, sinä et OIKEASTI tarvitse windowsia yhtään mihinkään.
Aloitin Linuxin käytön viime vuosituhanne puolella Red Hatilla. Silloin sinä et ollut edes syntynyt vielä.
Ei silloin eikä tänä päivänäkään jotkut ohjelmat onnistu Linuxissa. Windows7:aa pidän sen takia varaversiona tiettyihin tarkoituksiin. W10 ei tule ikinä koneelleni.
Se niistä neuvoistasi.
Ohjelmistoihin ja lisälaitteisiin tarvitsee windowsia koska linux jakeluihin ei niitä saa.
mikä ihmeen ikuisuus inttäminen teillä linuxisteilla on, ettekö pysty faktoja myöntämään?
"Tämänkin avauksen tekijä, joka nyt tuntee olevansa ahtaassa paikassa ja hankalassa tilanteessa sen vuoksi ettei osaa käyttää Linuxsia ja toisaalta Windows tuntuu paskalta josta pitäs päästä eroon."
Hyvin sanottu.
"Linuxkäyttäjää neuvotaan asentelemaan vain pakettivarastosta löytyviä ohjelmia, koska muut rikkovat koko systeemin."
En ole koskaan törmännyt tuommoseen, enkä varsinkaan ole noudattanut tummoista sääntöä, voi olla että näillä sivuilla M-Kar on asiasta kirjoitellut, en viitsi etsiä, enkä näe mitään syytä noudattaa tuommoista ohjetta, kuuluu Windows kuvioihin varmaan.
-
"Aloitin Linuxin käytön viime vuosituhanne puolella Red Hatilla. Silloin sinä et ollut edes syntynyt vielä. "
Kyllä olin syntynyt, Windows 3.11 aikaan vielä sai asennettua Windows 1 sekin, joka kokeeksi teinkin, en sata varmasti muista oliko asennus aito, vai virtuaalikoneeseen tehty. Mutta Linuxsin löysin Windows työrymän aikoihin. En muista ensikosketusta mikä jakelu oli kyseessä, se kuitenkin jäi mieleen että oli yhtä helvettiä koko touhu. Oma osaaminen oli perseestä, ja jakelut bukisia, asennukset toimi milloin toimi.
Olen pitänyt niin sanottuja väli vuosia, joiden aikana Linux jakelua ei ole ollut koneella, yleensä minäkin olen ollut yhteiskäyttäjä, vaikka nykyään minulla ei ole minkään laista windowsia, missään koneessa.
Nyt hommat onkin muuttuneet pää laelleen, on tullut halu kokeilla Windows 10, sen vuoksi että siitä puhutaan niin paljon, tai ainakin sen ongelmista.
Tuo edellinenkin kirjotus on syytä ottaa minun omana mielipiteenä ei niinkään ohjeena, mutta se on aito, minä oikeasti tunnen noin.
Virtuaalikoneet (Wmware yms ) taisivat ilmestyä n. 10v sitten jolloin elettiin jo XP-aikaa.
"Ei silloin eikä tänä päivänäkään jotkut ohjelmat onnistu Linuxissa"
Mikä käyttöjärjestelmä ja mitä ohjelmaa et onnistu tekemään?
Fakta on se, että standardinmukaisissa lisälaitteissa on yleensä Linux.
Sitten jollain Windowsilla pilataan niitä ja tulee jotain paskoja mitä pitää asenella.
Päässä liikkuu
Ei mikään, ei mikään, ei mikään, ei mikään
Aivoissa toimii
Ei mikään, ei mikään, ei mikään, ei mikään
Virtuaalikoneet tuli vuonna 1982, sellainen kuin chroot. Se toimi tiedostojärjestelmätasolla eikä sisältänyt mitään rajoitteita esim. muistille. Tämän virtuaalikoneen pääkäyttäjä pystyi aina poistumaan tästä, eli se sei suojannut kuin tavallisilla käyttäjätileillä.
Sitten olikin hiljaisempaa 90-luvun lopulle saakka kun tuli jotain Vmwarea ja vuonna 2000 tuli jo FreeBSD:n jail.
Tottakai niitä softia voi harkiten ottaa muualtakin kuin niistä vakio ohjelma lähteistä. Ottaa luotetuista lähteistä, ja lisää sinne ohjelmalähteisiin.
Linuxille löytyy kyllä erikoisohjelmia, mutta ne ovat vähän erejä mitä windowsille löytyy.
Tietyn sektorin ohjelmia linuxille löytyy selvästi huonommin kuin Windowsille, esim. kuvankäsittelyohjelmat, tai pc pelit.
Sen sijaan monen muun alan erikois softia linuxlle löytyy paremmin kuin windowsille.
Eli se vähän riippuu siitä mitä teet ja valitse käyttöjärjestelmä sen mukaan.
Höpöhöpö.
Kerro yksikin erikoisala jolle Linuxilta löytyy paremin softia kuin windowsille.
Joko Windows kelpaa avaruusasemalle?
Mikä oli aloittelijalla se propleema... Boottaa siihen windowsiin jakamaan dataasi yhdysvaltojen microsoftille, mainostoimistoille ja vakoiluorganisaatioille, jos vaan niin haluat. Käytä ubuntua sitten kaikkeen muuhun, ja mikä tärkeintä, KYSY jos et osaa, tai epäilet, ÄLÄKÄ avaudu koko nettiin aukomaan päätäsi. :)
Olet vielä aloittelija.
Jos tarvitsee sitä erikoisempaa softaa niin sitten ottaa käyttöjärjestelmän sen mukaan.
Yksinkertaista.
Ironista on se, että nyt Microsoftkin on mennyt/menossa tähän yhtenäiseen paketinhallintasysteemiin suositellen ja jatkossa luultavasti pakottaen hankkimaan kaikki sovellukset Windows-kaupasta.
Syinä sama kuin useimmilla Linux-jakelijoilla: turvallisuus, turvallisuuden hallittu ylläpito ja sovellusten pitäminen aina yhteensopivina käyttöjärjestelmäversion kanssa.
Kovia poikia kopioimaan MS:lla! ;)
Mjoo, paketinhallinta tuli nähdäkseni aluksi Debianissa ja se kopioitu siitä lähes joka paikkaan.
Mikään ei tietenkään estä asentamasta esimerkiksi Debianissa sovelluksia muualta, mutta Debian nyt onkin sellainen käyttöjärjestelmä, että siinä on samassa palvelin, työasema, thin client ja reaaliaikaominaisuudet.
Nyt sitten on näitä päätelaitajärjestelmiä kuten Windows 10, iOS, Android, ChromeOS jne. jossa sovellusrajapinnoissa alettu järjestelmällisesti siivoamaan palvelimien tarvitsemia ominaisuuksia pois ja näin ollen vähentää yleiskäyttöisyyttä mutta tässähän on nyt tapahtunut muutakin.. Sillä ei ole niin väliä vaikka pakotetaan sinne sovelluskauppaan koska nykyään sovelluksille on sellainen standardi kuin HTML 5 ja ne standardisovellukset toimii tietysti joka paikassa, riippumatta mistään kaupoista.
Slackware lienee vanhempi kuin Debian. BSD ja sen variantit vanhempia ja paketinhallinta saanut alkunsa noissa systeemeissä? Gentoon paketinhallinta BSD:stä peräisin. Hyvä jos Windows on menossa samaan suuntaan. Jotkin vanhat ohjelmat voivat "päivittää" systeemin pilalle. Linux järjestelmässä näin ei pääse käymään ja ohjelmien asentaminen ja asetukset vaativat ylläpitäjän oikeuksia. Toki Linuxiin voi asentaa myös käyttäjäkohtaisia sovelluksia. Tai tietylle ryhmälle. Oikeuksien hallinta paremmalla tasolla.
Paketinhallinnan ulkopuoliset ohjelmat asennetaan /usr/local kansion alle. Epämääräisiä paketteja ei kannata asentaa. Joskus voi tulla tilanteita, että
tarvittava ohjelma löytyy ulkopuolisesta ohjelmalähteestä. Uusinta uutta
haluavat kääntävät suoraan lähdekoodista. Silloin Git on hyvä apuväline
vaikka uusimman kernelin lataamiseen.
Itse olen pitänyt Windowssia vähän viihdealustana. Pelit ja muut hauskuudet toimivat. Nykyisin kehitys menossa päätelaite suuntaan. Monet pelit ja hyötyohjelmat vaativat sen verkkoyhteyden. En pelaa enää ja viimeisin asennukseni on GTA 4 vuosien takaa - Asennus joka kesti pitkään. Nykyään kai luodaan Steam tili ja ostetaan ja ladataan sieltä. Ei DVD levyjä ja lisenssinumeroita.
Väittely Linux vastaan Windows on turhaa. Linux on enemmän kuin työpöytä ja työpöytäkäytössä hankala kun erilaisia työpöytiä on paljon ja niidenkin paremmuudesta kinastellaan.
Monet laitteet toimivat hyvin Linux ympäristössä. Mikä on yllättävää, koska Linuxille ei tehdä laitteita. En muista nähneeni mainoslausetta uusi näytönohjain julkaistu Linuxille tai vastaavia.
Minusta tuli Linux käyttäjä YLE:n ja TV-kortin takia. Kun aikoinaan YLE siirtyi digiaikaan, niin tilasin ulkomailta kaapeliTV kortin TV:n katselua varten. Sama kortti toimii edelleen hienosti. Linux on vaihtunut ja koneet. Windowsia yritin. En vaan saanut toimimaan. Linuxissa riitti kun haki kanavat. Kun teräväpiirto tuli piti tapella kodekkien ja näytönohjaimen rautapurun kanssa. Linux oli siinäkin edellä. Kehitys versiot löytyi lähdekoodina ja ne pystyi kääntämään itse. Sama pätee edelleen.
Jos haluaa editoida 16 bittisiä kuvia tai käyttää kenties suurempaa värisyvyyttä löytyy siihenkin ratkaisu. Ei ehkä ihan pakettivarastosta. Linuxiin löytyy hyvä tuki eri kameroiden RAW-kuville. Jopa Fujin Xtrans kennon kuvat näkyy - yllätys
ilman lisäajureiden asentelua. Kuvien editoinnissa tuki OpenCL:lle on ollut jo pitkään. Itsellä meni hermot hitaaseen kameran softaan. Linux osaa säikeistää fiksummin ja käyttää näytönohjainta apuna. Sama työ liki 10 kertaa nopeammin.
Miten Windows 10:ssä ääni toimii? Tuleeko jo CD ääni ulos ilman resamplausta? Itsellä soi taustalla hieno CD. Tallennettu flac formaatissa ja tulee ulos HDMI-piuhaa pitkin vahvistimelle bitilleen ilman mikserin tekemiä muokkauksia. Asia mikä hifiharrastajana on suututtanut. Tarkistakaa näyttääkö vahvistin 44.1 kHz vai 48 kHz.
Koska Windows on "päätelaite" tai "viihdealusta" ei siitä ole palvelin käyttöön. Eikä tarvitsekkaan. Ne jotka ostavat vaikka Pleikkarin pelaamista varten eivät valita siitä kun siitä ei saa tiedostopalvelinta raid-pakalle. Enkä minä valita jos en saa Linuxilla pelattua GTA V tai jotain muuta peliä.
"Väittely Linux vastaan Windows on turhaa. Linux on enemmän kuin työpöytä ja työpöytäkäytössä hankala kun erilaisia työpöytiä on paljon ja niidenkin paremmuudesta kinastellaan."
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux. Käyttöjärjestelmissä on yleensä yksi työpöytäympäristö tai vähintäänkin yksi selvästi ensisijainen.
Sitten on se Debian, FreeBSD, OpenBSD jne. mitkä tarkoitettu siihen, että voi valita mieleisen ja tätähän jotkut nimenomaan haluaa, että voi valita paneelit, tiedostomanagerin, selaimen jne. Tämän ei pitäisi olla mikään ongelma kun sitä jotkut nimenomaan haluaa. Windowsihan ei tähän tietenkään sovi että valitaan kaikki palikat.
"Koska Windows on "päätelaite" tai "viihdealusta" ei siitä ole palvelin käyttöön."
Windowsista on palvelinversio nimeltään Windows Server. Se tosin on Windows Server 2008 R2:n jälkeen mennyt selvästi isompien organisaatioiden tarpeisiin tai siihen että ostetaan niitä instansseja Azuresta. Microsoft nykyään tarjoaa palveluna postit, tiedostojen jaot, sovellukset jne. että omia palvelimia ei pahemmin tarvitse kotona tai pienissä yrityksissä.
"Ne jotka ostavat vaikka Pleikkarin pelaamista varten eivät valita siitä kun siitä ei saa tiedostopalvelinta raid-pakalle."
Microsoft tarjoaa OneDrivea. Tilaa saa teratavuun saakka. Jos tarvitsee enemmän niin sittten hankitaan jotain NAS:ia.
"Slackwarella on tgz (joka ei selvitä riippuvuuksia)."
Enpä tuota kehuisi.
https://www.linux.fi/wiki/Paketinhallintajärjestelmä
Windows on itse asiassa varastettu idea/keksintö...
Tera on hyvin vähän jos harrastaa valokuvausta tai videokuvausta. Samoin TV:n HD lähetykset vievät tilaa. Windowsin server versiosta ei itsellä kokemusta ja kotikäytössä varmaan vähäisessä käytössä. Jo Rasberryllä saan tehtyä musiikkipalvelimen mpd:llä, mitä on kiva ohjata eri koneilla tai kännyllä. Spotify ja vastaavat tekevät moiset ratkaisut tavallaan turhaksi. Itselläni on kuitenkin musiikkia mitä sieltä ei löydy. Vuosien mittaan on kertynyt kaikenlaista. Pienissä studioissa joidenkin levyjen painokset ovat olleet pieniä.
Dos oli aikoinaan käyttöjärjestelmä. On hengissä vieläkin eikä työpöytää ole. Linuxilla tai tarkemmin GNU/Linux systeemillä on monet kasvot. Se voi olla etäohjattava palvelin ilman näyttöä ja näppäimistöä. Se voi olla myös merkkipohjainen. Monet kassa ja varastosovellukset ovat vieläkin. Voi olla myös hieno graafinen ympäristö erikoisine efekteineen. Itse en kaipaa pyörivää kuutiota tai huojuvia ikkunoita. Tubessa voi katsella erilaisia Compiz Fusion efektejä. Windowsin tiilistä en pidä. Ehkä tuollekin löytyy Linux vastine.
Windowsin historia alkaa kuitenkin dos-systemistä ja se oli suunniteltu yhden käyttäjän systeemiksi ilman verkkoa. Verkot tulivat myöhemmin eikä suinkaan MS:n tekemänä. Avoin väylä ISA/PCI ym.. mahdollisti muiden valmistajien korttien tulon markkinoille. Näin on vieläkin. Windows on käyttökelvoton ilman esim. Nvidian näytönohjainta ja ajuria. Mac on toisenlainen systeemi. Myös oheislaitteet ovat Mac rautaa ja koodia. Siksi paljon vakaampi.
"Tera on hyvin vähän jos harrastaa valokuvausta tai videokuvausta."
Kyllä se valokuvaukseen riittää hyvin.
"Samoin TV:n HD lähetykset vievät tilaa."
Vaan eivät OneDrivessa. Sitä varten on esim.Elisa Viihde.
Herra M-kar ei omista kameraa. Jo pikkukamerani RAW-kuvat vievät 32 megaa kipale. Päälle tietysti jpg versiot kun harva kone RAW-kuvia osaa näyttää. Noista tehdyt 8 bittiset tiff kuvat paljon isompia. Noita räpsii helposti monta sataa päivässä. Järkkärin kuvat sitten toista koko luokkaa. Varsinkin 16 bittiset tiff tai png versiot. Tuolla kuvaa monta ruutua sekunnissa. Jos reissulta on tuhansia kuvia on oikeasti merkitystä, että ne RAW-kuvat kääntyy eikä joskus.... siinä OpenCl auttaa oikeasti. Täysikennoisessa kamerassa on oikeasti paljon pikseleitä ja värisyvyyttä enemmän kuin se jpg kuvan 8 bittiä. Sitten panoraamat, HDR ja muut yhdistelyt tuovat lisää laskentaa ja levynkulutusta.
"Herra M-kar ei omista kameraa. Jo pikkukamerani RAW-kuvat vievät 32 megaa kipale."
32 megaa per kuva tarkoittaa sitä, että teraan sopii 32768 kuvaa. Jos ottaa kymmeniä kuvia päivässä keskimäärin niin sen pitäisi riittää kolme vuotta.
Toki jos ei riitä niin sitten ostetaan se verkkolevy tai mediapalvelin. Sitten voidaan laskea kapasiteeetti teratavuissa kun gigat ei riitä.
Niiden RAW-kuvien lisäksi tulee esikatselukuvat, editorin tietokanta, editorin tekemät xpm tiedostot, editoidut png, jpg tiedostot, RAW on pelkkä "negatiivi" jolla ei tee mitään ilman editointia. RAW-kuviahan ei muokata.
Taitaa olla taas joku erikoistapaus joka ottaa viikon lomareissulla tuhansia kuvia ja sitten loppuvuoden käsittelee iltakaudet niitä.
Toivottavasti sukulaiset ja tuttavat tykkäävät kateellisina niitä tuijottaa.
Jokaisella on harrastuksensa. Ei toki kaikkia editoida, mutta kun panoraamoja värkkää aikaa saa toki kulumaan levytilan lisäksi. Enkä aina kanna järkkäriä - pikkukameran laatu riittää. Kirkot ym. kuvataan sitten osissa.