On se vaan kumma!

Ukkeli

Onkohan tässä maailmassa joku ratas pyörähtänyt viime aikoina nurin päin kun tuntuu että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ei sitten millään. Keskustelupalstat pursuavat juttuja miten ei löydy ketään kolahtavaa kumppania, deittipalstat ovat täynnä ilmoituksia joissa vastaajalta edellytetään lähes mahdottomia..

Muutama vuosi sitten tuntui että kumppaneita kasvoi puissa, jopa allekirjoittaneellakin ehdokkaita oli liiaksikin asti. Mutta mikäs nyt mättää, kun tuntuu että mistään ei löydy yhtään varteenotettavaa vaihtoehtoa? Huonoa tuuriako, vaiko ihan vaan kohtalon ivaa?

Kuulun siihen ns. perussarjaan, eli en edes yritä olla mitään muuta kuin olen, en haahuile kuita ja tähtiä taivaalta, en kaipaa rinnalleni 10 pisteen ja papukaijamerkin naista vaan sitä aivan tavallista ihmistä. Juuri sellaista joiden kanssa olen muutamat kerrat seurustellutkin, tosin aina syystä ja toisestakin huonolla menestyksellä.

Seuraa haeskelen aivan kuten ennenkin, eli on koettu ne perinteiset nettideitit, baarit ja tanssilavat. Aikaa ei oikein liikenisi uusille harrastuksille ettei sitten joskus kun kumppani löytyy niin kaikki aika menisi omissa harrastuksissa, pokka ei riitä iskemään kaupan kassajonossa ketään, eli siis olenko aivan toivoton tapaus? Epätoivoinen en kuitenkaan myönnä olevani, kolmen kympin kriisiinkin kun on vielä muutamia vuosia aikaa, sen sijaan olen todella ihmeissäni.

Kaikesta huolimatta olen melkoisen varma siitä, että on olemassa todella paljon naisia, jotka ottaisivat minut ikiomakseen kun vain tietäisivät olemassaoloni, tai siis jonkin keinon millä saada minuun yhteys. Kaikki tuntemani ihmiset kun pitävät minua niin mukavana, seurallisena, puheliaana, rehtinä, ja kaikin puolin positiivisena. Itsekin olen elämääni muilta osin täysin tyytyväinen; on hyvä vakituinen työpaikka, auto, oma talo maalla jne jne, mutta eihän se maallinen omaisuus tosin mitään kerro eikä ratkaise.

No, tulipahan ihmeteltyä näin "ääneenkin".

11

1662

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mittakirvesmies

      Ratas on pyörähtänyt.. on on.

      Ei se auta, vaikka kuinka olisi muuten asiat mallillaan ja hyvässä jamassa, jos on niin tollo, että menee ja asuu maalla. Siis maalla.

      (nais)Seuraa saadakseen kuuluu asua merellä, ilmassa ja asfaltilla.

      :D

    • tuuli-juulia

      Jospa onkin niin, että oot alkanut etsiä liikaa. Elämä ei voi yllättää, kun on koko ajan varautunut kaikkeen mahdolliseen. Uskoisin, että kun lakkaa etsimästä, voi löytää... Joskus vaan kolahtaa, kun malttaa odottaa. Sulla ainakin tuntuu olevan ihan hyvä käsitys itsestäsi ja omasta kelpaavuudestasi, ja hyvällä itsetunnolla varustetut mukavat ihmiset löytävät aina kumppanin ennemmin tai myöhemmin... viimeistään vanhainkodissa :)

      • Ukkeli

        Ajatuksessasi on perää. Ei sillä ettäkö ainakaan tiedostaisin etsiväni liikaa, mutta kun sinkkuuttaan miettii enemmän ja enemmän ja kuitenkin ikääkin kun tulee koko ajan lisää, niin ehkäpä sitä alitajunnassaan alkaa siksi hivenen ahdistumaan ja hätääntymään vaikkei mitenkään epätoivoiseksi itseään tuntisikaan, ainakaan vielä..


    • Ink

      Olen huomannut aivan saman, tosin itse olen vasta parikymppinen.
      Viime vuonna ei tarvinnut kuin kerran vilkaista deittipalstoja ja heti löytyi mielenkiintoisia tapauksia, mutta nyt en ole varmaan pariin kuukauteen vastannu kenenkään ilmoitukseen, vaikka olen päivittäin katsonut ilmoitukset läpi.
      Tuntuu tosiaan, että vaatimukset ovat kasvaneet ihan mielettömälle tasolle.
      Tuntuu ettei tavallisille naikkosille kelpaa enää tavalliset miehet, vaan pitää olla todella komea, urheilullinen, pitkä, menestynyt jne..

    • Kalamies

      Tuo maalla asuminen tuntuu tosiaan olevan aivan varma karkoituskeino varsinkin alle 30 vuotiaille. Itse olen nuori kaveri ja en missään tapauksessa jää asumaan kaupunkiin pysyvästi, maalla on sentään tilaa ympärillä ja rauhallista luontoa missä viettää aikaa. En yhtään ymmärrä mikä tällaisessa betonibunkkerissa viehättää, jossa itsekin nyt pari kk vielä asustelen opiskelujen takia. Ei saakeli edes autotallia ole missä voisi jotain mukavaa illalla puuhastella, on illat aika pitkiä kerrostalossa asustella ja muutenkin naapurit ovat aina vieressä kyyläämässä mitä sitä on tekemässä. Joten maalle tulee lähdettyä vaikka yksin kunhan paperit on kourassa.

      Työpaikka on minusta vaan sellanen järjestelykysymys, joten se ei mulle ole syy kaupungissa asumiseen. Sen verran on vastarannan kiiskin verta olemassa että teen sen työpaikan itselle jos sellaista ei siellä maalla valmiina ole, yrittäjyydessä on sentään haastettakin vaikka leipä ei ehkä aina hirmuisen leveä ole. Mutta liekö tuolla niin väliä, maalla on kuitenkin muuta hienompaa kuin raha. Hölmö en kuitenkaan ole, ammattikin on niistä lahtökohdista jo mietitty että maalla on menestymisen mahdollisuudet.

      • Ukkeli

        Niin, maalla asuminen tuntuu olevan joillekin kirosana, aivan kuin toisille kaupungissa asuminen. Opiskeluajan ja sen jälkeen muutaman vuoden kaupungissa asuttuani oli kuin lottovoitto kun tajusin muuttaa maaseudulle, sinne missä ei naapuri hakkaa patteria jos vähän tuleekin jotain ääntä klo 21 jälkeen, tai ei vastapäisen talon porukka kyttää koko ajan ikkunasta liikkeitäsi yms. Naapureita mulla on nytkin, reilun sadan metrin päässä, mutta ei kuitenkaan näkyvillä vaan kumpareen takana piilossa. Valtatieltä on matkaa noin 700 metriä, siitä kun ajaa 25-60 minuuttia niin on voinut valita kolmesta kaupungista mihin menee, vaikka kyseessä onkin itäinen Suomi. Eli ei se työpaikkojenkaan kaukainen sijainti ole mikään ihme juttu, sehän on vain tottumiskysymys matkustaako töihin maantiellä vai pahimmillaan saman ajan kaupungissa. Mutta kuka tykkää mistäkin.

        Niin ja mitä vielä naispuoleisiin ihmisiin sekä maaseutuun tulee, tunnen ja tiedän paljonkin nuoria naisia, jotka haaveilevat maalle muutosta esim. opiskelun jälkeen. Mutta edelleen toistan itseäni; kuka tykkää mistäkin.


      • smi

        ukkeli laita ikäsi, mummeli maalaiselämää rakastavaa odottaa.


    • pastori

      Ratas on hyvinkin pyörähtänyt. Ihmiset ovat kadottaneet reaaliteetit kokonaan - juostaan mainosmiesten rakentamien mielikuvituslinnojen perässä päivät päästään. Petytään kun pilvilinnoja ei tavoitetakkaan ja puretaan turhautuneisuus tavalla tai toisella.

      Keskiverto kansalainen viettää median parissa useita tunteja päivässä. Sieltä kun tuupataan jatkuvalla syötöllä mielikuvaa, jossa lukija on prinssi/prinsessa (kunhan käyttää Axea, L'Orealia tms.) niin siihen rupeaa uskomaan.

      Väitän, että alle yksi kymmenestä kanssaeläjästä pystyy keskustelemaan asioista objektiivisesti ja rationaalisesti. Muut ovat hurahtaneet mielikuviin ja elävät mieleensä rakentamassaan maailmassa.

      Toiset tulevat sieltä alas hitaasti ja toiset ryminällä. Jotkut eivät koskaan.

      Säälittävää...

    • Uskon, että yksi suuri syy saattaa olla se, että tarjontaa näyttäisi olevan niin paljon esim. täällä netissä ja tv antaa parinvalintaohjelmineen sellaisen kuvan, että jokaiselle on tarjolla joukko toinen toistaan kauniimpia, lahjakkaampia, koulutetumpia, älykkäämpiä, filmaattisempia yms. partneritarjokkaita. Pitää vaan valita. Valinta tapahtuu niin, että ehdokkaat laitetaan riviin, ja testataan kiireesti tapaamalla kutakin hetken ajan. Sitten aletaan pudottaa heikoimpia ehdokkaita yksi kerrallaan. Ellei lopuksi olekaan jäänyt jäljelle se yksi filmitähden näköinen miljonääri, joka voitaisiin kihlata samantien, ollaan hämmästyneitä ja jatketaan etsimistä.

      Kukaan ei enää välitäkään tutustua ihan oikeasti ihmiseen, joka ei ensi tapaamisella vaikuta sekä ulkoisesti että sisäisesti täydelliseltä. Koko ajan on valintaprosessi käynnissä, eikä todelliseen tutustumiseen ehditä käyttää aikaa.

      Etsitään sitä täydellistä upeaa naista/miestä koko loppuikä - ja jäädään yksin.

      Jos etsisimme tasa-arvoista kumppania, voisimme ehkä sellaisen kohdatakin, mutta kun etsitään sitä ihmeellistä supermiestä tai -naista, odotukset ovat omat resurssit huomioon ottaen useimmiten täysin epärealistisia.

      Onneksi löytyy poikkeuksiakin. Toivottavasti sinäkin olet sellainen ja löydät oikean ihmisen rinnallesi.

      • Ukkeli

        Kun ei oikein muista aikaa ennen tv:n "paritushömppää" ja internettejä, meinaan kumppaninhakumielessä, mutta olet varmasti pitkälti oikeassa.

        Onhan niitä ns. tavallisia ihmisiä tosiaankin maailma pullollaan, mutta eivät kai hekin vaan ota nykyisin mallia em. medioista ja ala haaveilemaan lähes mahdottomasta..?


    • elämä on yhtä ylä- ja alamäkeä. Välillä tuntuu että naisia on joka sormella ja huonoimpia saa potkia syrjemmäs, mut se ei jatku ikuisuuksia.

      Välillä tullaan alas totuttelemaan siihen normaaliinki elämään. "Silti aina on notkosta noustu, jos on hutejakin hutkittu"

      Noususuhdanne ja laskusuhdanne, sitä se tää elämäkin on.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä

      "Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan
      Maailman menoa
      20
      18824
    2. Minulla ei ole ketään muita

      Enkä halua ketään muita kuin sinut.
      Ikävä
      69
      5795
    3. 4,5 promillee

      Aika rajut lukemat joku eilen puhaltanut.
      Suomussalmi
      24
      5367
    4. Perussuomalaiset kirjoittaa vain positiivisista uutisista

      Ei tarvitse palstaa paljon seurata, kun sen huomaa. Joka ainoa positiivinen uutinen Suomen taloudesta tai ylipäätään, ni
      Maailman menoa
      40
      5250
    5. Jätä minut rauhaan

      En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv
      Ikävä
      39
      5094
    6. Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"

      "– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h
      Maailman menoa
      82
      4997
    7. Harmittaako sinua yhtään?

      Tuntuuko pahalta ollenkaan?
      Ikävä
      62
      4523
    8. Voiku saisi sen sun

      Rakkauden kokea. Tykkään susta niin paljon edelleen.
      Ikävä
      43
      4187
    9. Mitä luulet, miten Martina Aitolehti pärjää Erikoisjoukoissa?

      Kohujulkkis, yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukot on
      Suomalaiset julkkikset
      53
      3490
    10. Olitpa ikävän

      Kylmä eilen. Miksi ihmeessä?
      Ikävä
      49
      3175
    Aihe