HIV tartunta leikkauksen yhteydessä

Minuakin kiinnostaisi moinen.

No minut leikattiin pahamaineisessa Auroran sairaalassa 1985, milloin siellä oli yhtäaikaisesti HIV-potilaita. kyseessä oli kaikenlisäksi alapään leikkaus. Olin 7-vuotias. HIV:n tarttumisesta ja vaarallisuudesta ei tiedetty silloin mitään. Käsittääkseni silloin käytettiin samoja leikkaussaleja sekä kantaväestölle, että HIV potilaille ja samoja kirurgisia välineitä. Mitään en saanut tietää, ennenkuin aloin oireilla ja siihen meni kauan. yli 10 vuotta. Kuolisin heti, jos lopettaisin lääkityksen.

Olen todella kiitollinen, että sinä uskot minua. Minun äitini ei usko minua vieläkään, eikä hän usko edes lääkäriä. Hirveä häpeä on hänellä ja hän uskoo, että asia on ainoastaan psyykkinen. Kuinka tyhmä pitää ihmisen olla (tarkoitan äitiäni) Nyt valitettavasti on niin. Sitä hän juuri tarkoittaa, että en saisi puhua asiasta kenellekään. JOs hän olisi keskustelussa mukana, missä puhuttaisiin minun lääkityksestä, hän yrittäisi saada minulle kaikista vahvimmat psyykelääkkeet, jotta en puhuisi asiasta kenellekään. Siitä viis, miltä alapäässä näyttää. Myöskään HIVAa hän ei tunnusta minulla olevan. Koska tyhmyyttään ei tajua, että eihän sitä hänellä ole vaan minulla. Hän luulee olevansa jotenkin juppi (mitä ei ole). Miten hän voi luulla, että HIV-infektio on jotenkin psyykkinen sairaus. voihan se sitäkin olla, mutta lähinnä T-solukato. Immuniteetti vähän jokaiselle sairaudelle katoaa. Se kantsii ottaa se fluconatsol silloin tällöin itse kunkin. Joo on tää tautista aikaa taas. Erittäin epäselvää on, että kuinka moneen on tämä infektio jo tarttunut minulta. Yritän välttää sitä tietysti, mutta lähinnä mahdotonta ajatella asiaa. Ja semmosta vaan, että kannattaisi ottaa asiasta selvää. KIrjallisuutta löytyy, mutta ajatelkaa itse asiaa kuitenkin ensin… sen verran vihjaan, että infektio on kaksisuuntainen.

aloittajalta kirjoitti:

Olen todella kiitollinen, että sinä uskot minua. Minun äitini ei usko minua vieläkään, eikä hän usko edes lääkäriä. Hirveä häpeä on hänellä ja hän uskoo, että asia on ainoastaan psyykkinen. Kuinka tyhmä pitää ihmisen olla (tarkoitan äitiäni) Nyt valitettavasti on niin. Sitä hän juuri tarkoittaa, että en saisi puhua asiasta kenellekään. JOs hän olisi keskustelussa mukana, missä puhuttaisiin minun lääkityksestä, hän yrittäisi saada minulle kaikista vahvimmat psyykelääkkeet, jotta en puhuisi asiasta kenellekään. Siitä viis, miltä alapäässä näyttää. Myöskään HIVAa hän ei tunnusta minulla olevan. Koska tyhmyyttään ei tajua, että eihän sitä hänellä ole vaan minulla. Hän luulee olevansa jotenkin juppi (mitä ei ole). Miten hän voi luulla, että HIV-infektio on jotenkin psyykkinen sairaus. voihan se sitäkin olla, mutta lähinnä T-solukato. Immuniteetti vähän jokaiselle sairaudelle katoaa. Se kantsii ottaa se fluconatsol silloin tällöin itse kunkin. Joo on tää tautista aikaa taas. Erittäin epäselvää on, että kuinka moneen on tämä infektio jo tarttunut minulta. Yritän välttää sitä tietysti, mutta lähinnä mahdotonta ajatella asiaa. Ja semmosta vaan, että kannattaisi ottaa asiasta selvää. KIrjallisuutta löytyy, mutta ajatelkaa itse asiaa kuitenkin ensin… sen verran vihjaan, että infektio on kaksisuuntainen.

Lue lisää

HIV ei ole mikään "hyppykuppa", se ei tartu läheskään niin herkästi kuin esimerkiksi alkuvuosina luultiin. HIV vaatii tarttuakseen veriyhteyden tai läheisen limakalvoyhteyden. Esimerkiksi ehjän ihon läpi se ei tartu.

Mitää leikkauksia ei ole tehty enää satoihin vuosiin ilman ettei välineitä ja tiloja puhdisteta ja steriloida potilaiden välillä.

Olen pahoillani, että luulet, etteikö tälläistä voisi tapahtua :(

Miten kitarisaleikkauksessa voi olla niin suuri verenhukka että tarvitaan verensiirtoa? Itse olin isossa leikkauksessa jonka jälkeen jäi pientä verenvuotoa (vaihdettiin vain runsaasti siteitä). Vuorokauden kuluttua vuoto korjattiin ja mitattiin hemoglobiini ja se oli hiukan yli 80. Vasta tuossa vaiheessa annettiin pari pussia verta. Yleensä leikkausten jälkeen ollaan tiputuksessa, mutta ei anneta verta vaan keittosuolaliuosta ja sen mukana tarvittavia lääkkeitä.

Tuntuu äärimmäisen harvinaiselta että leikkauksessa olisi saatu HIV infektio. Todennäköisesti ei löydy ketään muuta jolla olisi tapahtunut näin.

Vastaavasti täällä päässä ollaan pahoillaan siitä että syytät sairaalaa mahdollisesti muualta saamastasi tartunnasta.

Tuossa aiemmin kysyttiinkin että miten sairautesi on diagnosoitu ja onko se todellakin todettu leikkauksessa saaduksi tartunnaksi (silloinhan saisit korvauksiakin).

Edelleenkään ketään muuta ei ole ilmoittautunut että olisi saanut tartunnan leikkauksessa, eikä varmaan löydykään. Tartunnan voisi uskoa tulleen jossain kolmannen maan nurkkapuoskarin takahuoneleikkaussalissa, mutta suomalaisessa sairaalassa, en usko mokomaa väitettä. Tuntuu todella utopistiselta että suomalaisessa sairaalassa jossa hoidetaan HIV-potilaita, saisi tartunnan leikkaussalissa jossa hygienia on äärimmäisen huolellista ja HIV tapauksessa vieläpä korostettuna.
HIV ei tartu ilmateitse, eli tartuntaa ei saa vaikka olisit samassa huoneessa tartunnan kantajan kanssa. Luuletko tosiaan että sinut leikattiin HIV-potilaan leikkauksesta jääneellä verisellä veitsellä.

No sitku se dokkari tulee, missä meidät lapsipotilaat viimein armahdetaan, niin tuu sitte tänne puolustelee sairaalaa. Sitäpaitsi sellainen jo on ja sen nimi on hiljaa virtaa veri.

Object not found.

Googlatessa "hiljaa vitaa veri" löytää vain Hassisen koneen laulun.

Niin että miten AIDS Suomeen tuli googlatuin artikkeli aiheesta

Aloittajalta kirjoitti:

Niin että miten AIDS Suomeen tuli googlatuin artikkeli aiheesta

Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen?

Siirtoveri on Suomessa toimitettu SPR:n Veripalvelusta jo hyvin kauan, sairaala ei käytä "omaa" verta. Myös veren puhtaus tarkistetaan Veripalvelussa huolellisesti kaikenlaisen taudinaiheuttajien varalta. Sairaalassa siirtoverta ei käsitellä mitenkään (vain lämmitetään tarvittaessa pussissaan). Verensiirrossa käytettävät neulat ym. otetaan steriileistä pakkauksista, joten tartunta on mahdotonta.

En pysty sanomaan mistä yhteydestä äiti tiesi, että kyseisestä sairaalasta oli verestä HIV-tartuntoja tullut, koska kyseessä on salassapidettävää tietoa. Virheitä sattuu aina vaikka oltaisiin kuinka varovaisia.

ja toiseksi, kirurgiset toimenpiteet ovat aina salassapidettävää tietoa, sillä siinä suojellaan sitä kirurgia, eikä potilasta. Kanteluiden läpimeno on hyvinkin harvinaista tuolla alalla, mutta tänä päivänä minä aistin tässä nyt silkkaa vahingoniloa muissa kanssaihmisissä ja varsinkin naisissa, joilla on lapsia ja ajattelutapaa, että jotenkin tälläinen tapaus olisi hyödyttänyt sitä pilkkaajaa, joka sitä vahingoniloa kokee. Sangen outo ajattelutapa minusta. Mutta joidenkin mielestä vahingonilo on se paras ilo!! ei siitä muuta hyötyä kuitenkaan tosiasiallisesti saa. Eihän tollee voi lapsellisesti ajatella, että jokaiselle pikkutytölle nyt tuollaista RIKOSTA tehtäisiin. Ei edes niille muille, joille sellaisia samoja leikkauksia on tehty ja tehdään.