Kaksoistutkinnon mahdollisuuksia lukiolaisille on yhteiskunnan erittäin ajankohtainen ja tehokas keino päästä eroon nuorista väliinputoajista, ainakin osittain.
Nykyään on osoitettu, että lukion opetus ei anna riittävästi valmiutta AMK:n pääsykokeisiin. Niin nuori, joka ei läpäise AMK:n kokeita, jää ilman opiskelupaikkaa, ilman ammattitutkintoa ja ilman työtä.
Joku voi sanoa, että potentiaalinen väliinputoaja voisi hakeutua rinnakkain ammattiopistoon ja AMK:n opiskelijaksi, eli ns. kaksoistutkintopolku. Tässä tapauksessa jos potentiaalinen väliinputoaja ei menesty, hän voi jatkaa ammattiopintoja ja yrittää uudelleen vuoden päästä.
Jo, se on ajan ja resurssien tuhlausta. Eikö olisi järkevämpi ja hyödyllisempi yhdistää ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain.
Lukiolainen, jolla olisi jo ammattivalmiuksia, ennen seuraava AMK- yritystä voisi jo kokeilla työtä, saada työkokemusta ja palkkatuloilla jopa rahoittaa lukion laimean opetuksen täydentämistä, esimerkiksi valmennuskursseilla.
Niin nuori saisi ammattia työttömyyden ja väliinputoamista varalle, työkokemusta ja taloudellista pohjaa opintojen jatkamista korkeassa koulussa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoistutkinto
"Kaksoistutkintoa suorittavan oppilaan pääasiallinen oppilaitos on ammatillinen oppilaitos, jossa hän opiskelee suurimman osan ajastaan ammatilliseen perustutkintoon vaadittuja ammattiaineita. Lukion kurssien opetus voidaan järjestää joko lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tiloissa. Opiskelu kestää kurssien määrästä ja suoritustahdista riippuen 3–4 vuotta."
Nykyään on osoitettu, että lukion opetus ei anna riittävästi valmiutta AMK:n pääsykokeisiin. Niin nuori, joka ei läpäise AMK:n kokeita, jää ilman opiskelupaikkaa, ilman ammattitutkintoa ja ilman työtä.
Joku voi sanoa, että potentiaalinen väliinputoaja voisi hakeutua rinnakkain ammattiopistoon ja AMK:n opiskelijaksi, eli ns. kaksoistutkintopolku. Tässä tapauksessa jos potentiaalinen väliinputoaja ei menesty, hän voi jatkaa ammattiopintoja ja yrittää uudelleen vuoden päästä.
Jo, se on ajan ja resurssien tuhlausta. Eikö olisi järkevämpi ja hyödyllisempi yhdistää ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain.
Lukiolainen, jolla olisi jo ammattivalmiuksia, ennen seuraava AMK- yritystä voisi jo kokeilla työtä, saada työkokemusta ja palkkatuloilla jopa rahoittaa lukion laimean opetuksen täydentämistä, esimerkiksi valmennuskursseilla.
Niin nuori saisi ammattia työttömyyden ja väliinputoamista varalle, työkokemusta ja taloudellista pohjaa opintojen jatkamista korkeassa koulussa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoistutkinto
"Kaksoistutkintoa suorittavan oppilaan pääasiallinen oppilaitos on ammatillinen oppilaitos, jossa hän opiskelee suurimman osan ajastaan ammatilliseen perustutkintoon vaadittuja ammattiaineita. Lukion kurssien opetus voidaan järjestää joko lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tiloissa. Opiskelu kestää kurssien määrästä ja suoritustahdista riippuen 3–4 vuotta."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Loistava näkemys. Kaksoistutkinto antaisi lukiopuolella yleissivistävää opetusta ja toisaalla ammatillisella puolella nkätännön tietoa ja kokemusta. Valmistumisen jälkeen kenties pohdittaisiin myös pienimuotoista yrittäjyyttä yhdessä opiskelukavereiden kanssa.
Dorkin kannattaa itseensä. Tarkotuitus kyllä tiedetään! Milloin keskityt siihen, mistä sinulle palka maksetaan????
Aamulääkkeet vielä purkissa?
"Hoitoon" ja "Trollaajattunnetaan" ivallisia kommentteja: onko kenties tiedossa salaisia suunnitelmia Heinolan lukion toiminnan lopettamisesta ja Salpauksen savustaminen?
Kiitos vihjeestä.
"Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi"- brändiä on vaihdettu uudeksi. Miksi?
Tehdäänkö kenties Heinolasta mahdollisimman epähoukuttelevan paikan lapsiperheille?
Ja kenties mahdollisimman epähoukuttelevan paikan Salpaukselle?
Mitä vähemmän nuoria, sitä vähemmän nuorisotyöttömyyttä, ajattelenko oikein?
Kuka on dorkin? Mitä pahaa on mielestänne kaksoistutkinnossa tai oppilaitosten välisessä yhteistyössä? Oma opiskelu jäänyt ilmeisesti aika vähiin? Itse tuen lasteni opiskelua kaikin mahdollisin tavoin, pyrin järjestämään vaihto-oppilasvuotta ym. Mielenkiinto lähtee heistä itsestään. Mielestäni lapsille tulee tarjota aina parempaa kuin itsellä ollut. Sarkastisesti totean että siinä tapauksessa tingin omasta aamulääkitykseestäni.
Ei tietenkään apukoulun käyneeltä voi muita näkemysiä odottaakaan, kommentoiti mainiosti kuvaa hegenlahjoja, joita varsin rajallisesti. Koulutus, opiskelu ja itsensä kehittäminen... mikä siinä sinua ahdistaa? Aivan se ja sama, kunhan nuoriso tämän merkityksen ymmärtäisi oman tulevaisuuden kannalta. Onneksi suuri osa...
Nimimerkki KaiAlanDorkin esitti juuri toisessa ketjussa pohdittavaksi ennen lukion rakentamispäätöstä sitä, miten lukion vetovoimaa voitaisiin rakentaa Salpauksen kanssa tehtävän yhteistyön pohjalle. Ajatus voi olla kummankin oppilaitoksen etu. Uutta ajattelua kehiin!
Kuinka paljon Suomessa on ylioppilaita, joilla ei ole opiskelupaikkaa ja mahdollisuus jatko-opiskeluun vain huononee ajan myötä.
Ilman ammattia ei tule sitten työpaikkaa eli joko nuoresta tulee yhteiskunnan lasti tai hampaita kiristäen opiskelu ammattilaitoksessa, eli kolmen vuoden lukio-opintoja menee hukkaan.
Tilanne vain pahenee ja radikaalimpia muutoksia tarvitaan. Ammattilukio, eli valmius sekä töihin että jatko-opiskeluun, olisi vaihtoehto väliin putoukselle. Se ei ole mikään uusi keksintö, mutta haluaako Heinola keksiä omille nuorille parempaa tulevaisuutta?
"Ammattilukio on hyvä vaihtoehto sinulle, joka haluat itsellesi ammatin, mutta myös ylioppilastutkinto kiinnostaa.
Ammattilukiossa nuori iskee useamman kärpäsen kerralla, hän käy siis sekä yleissivistävää lukiota että käytäntöpainotteisempaa ammattikoulua."
http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100872-ammattilukio-valtava-mahdollisuus