- Tänä vuonna syyspäiväntasaus on torstaina 22.09. 2016.
Silloin on hetki, jolloin auringon keskipiste siirtyy taivaalla pois pohjoiselta pallonpuoliskolta ja paistaa suoraan zeniitissä kohti päiväntasaajaa.
Silloin on hetki, jolloin auringon keskipiste siirtyy taivaalla pois pohjoiselta pallonpuoliskolta ja paistaa suoraan zeniitissä kohti päiväntasaajaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kolme kuukautta kumpaankin suuntaan.
Niinhän se on. Syksy on kohta puolivälissä. Syyspäivät ovat tasoissa päivän ja yön suhteen - kevätpäiväntasauksessa taas on kevät puolivälissä. Talvea on vain yksi päivä, talvipäivänseisaus - samoin kesää, kesäpäivänseisaus.
Mitä hemmettiä höpiset? Minun kesäni on vasta lopuillaan, syksy vasta kohta alkamassa.
21.12-xxxx saapuu taas.
Tuo kauhistuttava Inkojen virhe-laskelma.
Tuolloin kylmä Talvi kuolee ja lämmin Rakkaus syntyy uudelleen.
H.
Talvipäivänseisaukseen yhdistettynä järjetön kellonviisareiden siirtely.
Pimeä tuleekohta puolen päivän jälkeen.
Onkohan kukaan laskenut, paljonko se koko Suomelle maksaa.
Muistan jostain lukeneeni, että asiaa olisi tutkittu ja mitään hyötyä siitä ei ole loppujen viimeksi ollut koko euroopassa.
Päinvastoin, psyykkinen rasitus on kasvanut.
Kun ikää on tullut, on tullut jokin sisäinen kello.
Kun joskus iltapäivälläajattelee, että kello on kolmen nurkilla, sitä kännykästä tarkistaa, niin se on viiden minuutin marginaalilla.
Kuukauden päästä on miettiminen, paljonkos se nyt onkaan.
Voi ne historiantutkijat sadan vuoden kuluttua ihmetellä tätä touhua.
Tänään paistoi aamuaurinko suoraan silmiin, oli just sillä korkeudella ettei autossa olevasta aurinkoläpyskästä ollut yhtään mitään hyötyä. Onneksi löysin aurinkolasit laukun pohjalta. Muutenkin ollut kaunis aurinkoinen päivä vieläkin paistaa ja lämpöä yhäkseen 16 astetta.
Aurinkoisen kaunista oli täälläkin, siksi aamuinen kuntosali
ja kokous päivällä hoituivat polkupyörämatkoilla.
Lyhyille matkoille en ota autoa, on hyvä kun kuntoilua tulee kauniina päivänä paljon.
On uudet pyörät, kuitenkin otan auton 500m matkalle.
Juuri nyt 19 varjossa ei tuulta väre on idästä.
Oukkidoukki, siis tänään.
Pitäisikö minun kallistaa katseeni banaanipuutani kohtaan? Laupeasti sitä katsoa ja sanoa, että kyllä, kyllä sinä pääset parvekkeelta lämpöiseen. Sisätiloihin kukkalampun alle. Samalla "hänen" lapsensa saa siirtyä uuteen kotiin. Banaanipuun kylkeen on kasvanut lapsukainen, joka jo on yltänyt teini-ikään.
Jos hoidan banaaniani hyvin, niin ei minun tarvitse odotella kuin jotain hmmm.... noin 3-4 vuotta, niin johan saan omaa satoa pistää suuhuni. Voi sitä kateuden määrää, jonka tullen saamaan :)
Käväsin saaressa yhen yön verran viikonloppuna. Kyllähän sen jo huomasi, että nyhän on syksy. Istuin kuitenkin pihalla yösyrämeen asti. Oli melkein pläkä ilma. Paksut hynttyyt yllä, niin mikäpä hätä mulla. Sisälle takkaan oli pakko pistää puut palamaan, muuten kosteus olis tuntunut epämiellyttävältä nukkumaan mentäessä.
Paikat on laitettu talvikuntoon, että jos ilmat alkavat kulmat rypyssä ryppyilemään, niin mitäkö välii, sitten en enää saareen mene.
Mitä äkkiempää tää talvi tulee, niin sitä nopiampaan on taas kevät. Että hyvällä mallillahan tää elämä on:)
Mistä sen banaanipuun olet saanut?
Minä pelastin sen banaaniraukan. Värjötti kylmissään ja alastomana veljen vaimon terassilla. Yöpakkaset olivat kiusanneet sitä ihan satasella. Ne pari lehtä, jotka vielä olivat jäljellä, olivat apaattisen näköiset ja rusahtavat. Kasvi oli NIIN surkea, että ihan sydämestä otti. Se istui hyvin pienessä, liian pienessä, ruukussa. Multaa oli vähän ja multakin oli mitä surullisimman näköinen
Veljen vaimo soitti minulle, että nyt pistää banaanin roskikseen, ellen sitten minä ota sitä. Siltä istumalta lähin kurvaamaan heille ja hellästi otin banaanin huomaani.
Toin sen kotiin ja laitoin isoon akvaariooni (jonka olin muuttanut kasviakvaarioksi). Se sai uuden kodin, missä kasvuolosuhteet niin maanmainiot, että mikä tahansa kasvi olisi ollut iloinen.
Luulin, että banaani talvehtii ja ajattelin, että kun kevät astuu esiin, alkaa banaanikin sitten kasvamaan, sikälimikäli alkaa, koska oli rättimäisen kuolleen näköinen.
Ehei, ehei. Se alkoikin kasvamaan HETI. Melkein silmissä. Hirmuinen piristynyt kasvupurskahdus. Oli pakko googlettaa, että onkohan sille kasville tullut joku mutaatiovirhe. Ei MIKÄÄN kasvi VOI kasvaa niin nopeaan.
Banaani on nopeakasvuinen. Se pitää siirtää vähän väliä uuteen isompaan ruukkuun.
Vaikkas akvaarioni on iso ja aika korkea, banaanipuu nosti lehtensä niin ylös, että kukkalamppu olisi kuumottanut sen posket palavaksi ja niin mun piti n. puolentoista kuukauden kuluttua ottaa se banaani pois akvaariosta ja istuttaa tavalliseen ruukkuun. Siitä parin kuukauden kuluttua istutin sen vielä isompaan ruukkuun. Viime keväänä istutin sen taas isompaan ruukkuun eli ämpärin kokoiseen, paitsi leveämpään kuin ämpäri.
Nyt se on parvekkeella ja viikonloppuna otan sen teinilapsen erilleen ja tämän äiteen istutan isompaan ruukkuun.
Veljen vaimo on ostanut kyseisen banaanipuun muistaakseni Lidlistä. Kausituote.
Että tämmönen juttu. Banaanisatoa kuulemma näistä ruukkubanaaneista tulee.