Harmittaa että arkailin sua silloin kun olisit halunnut tutustua paremmin.
Sori mutta
sevaivaa
73974
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Mies?
Siitä on jo vähän aikaa...
Tänään?
No on paljon enemmän aikaa.
Viime kuun alussako? Ota yhteyttä!
Tosiasiassa et edes halunnut tutustua.
Jirikö siel?
Se oli niin söpö nuorena miehenä.
Miksi ilmoitat siitä nyt?
Asia on kunnossa nyt. Enköhän tiedä missä mennään.
Samoin, vaivaa minuakin :(
Se on vain elämää
Mut kun on aika pitää tarttua härkää sarvista...(*_*)💋
Minun osalta asialla ei ole enää väliä. Olen lähdössä tästä elämästä.. Näin minun elämän kuuluikin mennä. Tiesin sen kauan aikaa sitten, kun sanoin että elämäni on pilattu. Yritin viivyttää tätä, mutta tien pää on nyt vastassa. Elä parempi elämä kuin minä ja anteeksi että jätän tämän nyt tähän vaikka tiedän tuon kaiken. Nyt vaan ei enempää pysty
Ikinä ei kannata luopua toivosta, hyviä asioita tapahtuu koko ajan! Se kannattaa muistaa ahdingossa tai masennuksen tilassa.
Olen valintani tehnyt. Minun osalta tämä oli tässä. En halua enää enempää
Luulen ettei sota yhtä heikkoa kaipaa.
Ei niin. Siksi tämä on helppo ratkaisu. Tiedän että kyllä kaikki selviytyvät tästä. Voin levollisin mielin lähteä. Kaikille parasta että tämä loppuu näin.
Suurin huoli joka piti minua täällä oli pelko että tekoni voisi tuottaa lisää kuolemia. Nyt varmistunut että jokaisella on sellainen tuki jonka avulla tästä selviää.
Ole kiltti ja etsi asioihin joku muu ratkaisu. voin kokemuksesta kertoa, että ei ole sellaista tukea kellään, että tuollaisesta selviäisi jälkiä jättämättä. Harkitsethan asiaa? Mikä oli niin rankka asia joka katkaisi kamelin selän?
Älä tee sitä. Olet ainutlaatuinen ja arvokas. Sinun elämälläsi on tarkoitus. Usko Jeesukseen voi pelastaa sinut. Sinulla on toivo, mikään ei ole mahdotonta. Uusi sivu voi kääntyä elämässäsi. Ystävien suru on pohjaton. Älä tee mitään itsellesi. Anna elämälle mahdollisuus loppuun asti.
Lapsellani on ollut samoja ajatuksia, voin sanoa, että läheisten tuska on käsin kosketeltava. Kuitenkin ratkaisu on sinun, kukaan ei voi toisen puolesta asioita päättää. Toivon kuitenkin parasta.
Tämä aloitus oli minulta:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14487808/kun-masennus-ottaa
Ette ymmärrä että elämäni ei luonnistu kun ajauduin tähän tilaan. En voi enkä pysty parisuhteisiin tai ihmissuhteiden ylläptoon masentuneena. Yritin välttää tätä silloin kun se oli mahdollista. Yritin silloin saada aikaan jotain kun vielä pystyin. Nyt peli on hävitty. Masennus on siinä pisteessä ettei enää ole vaihtoehtoja. Elämäni on ohi.
Ammattiapua??
Et saa elämääsi enää koskaan takaisin, jos lopetat sen. Oletko varma, mikä kuoleman jälkeen odottaa?
Tämä ei ole oikea paikka hakea apua noin vakavaan asiaan!
Ymmärrän, mutta jaksa vielä <3
Ei vieläkään myöhäistä.. Rohkeasti vaan yhteyttä
Mikä on muuttunut?
Kun mikään nimenomaan ei ole muuttunut.
Eli et vieläkään halua tutustua siihen naiseen? Ei kannata pahoitella tuota asiaa, mutta jos kadut sitä, niin otat yhteyttä siihen naiseen ja tutustutte. Koskaan ei ole liian myöhäistä tutustua toiseen!
Hyvä vastaus. Itse sanoisin että omalla kohdalla tunteet ehkä ovat vain vahvistuneet ja se tunne, että kuulun hänen kanssaan yhteen. Tiedän kyllä että aina ei saa, mitä toivoo ja olen sopeutunut myös siihen ajatukseen. Toivo ei kuitenkaan vielä ole kuollut. Hullu sydän...
No miksi et kertoisi tuota hänelle niin ehkä teillä olisi vielä mahdollisuus tutustua?
Meidän tilanteeseen vaikuttivat muutkin ihmiset enemmän kuin hän tietää. Mutta ennen kaikkea oma epävarmuuteni.
Eli varattukin kaiken lisäksi. Lopeta ihmeessä se varatun vonkaaminen ja usko ettei siitä hyvää seuraa!
Kuinka heikko pitää olla jos antaa toisten sanella elämäänsä?
On se tietynlaista heikkoutta, mutta ihminen myös kasvaa, ja tosta on jo aikaa.
Vaivaa vai vieläkö haluaisit tutustua häneen ?
Pitkä tie tultu sieltä tänne ... rumien viestien aikaan.
Paljon mielipahaa, paljon kyyneleitä.
Mutta aina toivon sulle kaikkea hyvää.
Mentävä ja vauhdilla.
Että miksi se sua harmittaa näin jälkikäteen?
Jäi kävä.
Kadut ja haluaisit nyt itse tutustua paremmin?
No jos mulle olisi, niin sanoisin, että nykyään ajattelen, että ihan hyvä ettei silloin tutustuttu paremmin. Ties mitä olisi tapahtunut! Nyttemmin sen sijaan se tutustuminen voisi olla kantavalla pohjalla, monestakin syystä. Mutta en itse tosiaankaan tule tekemään aloitetta siihen suuntaan... tein silloin ihan tarpeeksi (liikaa) :D
Nyttemmin voi olla kantavalla pohjalla? pakko kysellä vaikka on yleisluontoisesti kirjoitettu, niin silti jotenkin liippaa läheltä. Mutta siis itse olen sitä mieltä että se on paljon huterammalla pohjalla :D ja en todellakaan halua enään edes ystävänä tutustua. Tämän takia ihmetyttääkin että miten se voisi olla kantavalla pohjalla.
Olet varmaan joku muu mutta siksi kantavammalla, että en ole enää tunteideni vallassa. Sillon ei mikään ystävyys-juttu olisi onnistunut, ei niin millään muotoa... epäilen että ystävyys olisi nytkin hiukan "liikaa" mutta muista syistä. Tutustuminen paremmin olisi kuitenkin ihan jees tai oikeastaan tosi mukava juttu. Hän on mielenkiintoinen! Edelleen.
Ei se mitään haittaa,-eräänkin kerran tuota on heitetty siementä vuokramaalle.
Arvatenkin....
Aloitaja, mikä oli syy arkailuusi?
Sitten pitää vaan ottaa oppia ja olla rohkeampi seuraavan ihastuksen kanssa.
Tai nykyisen, vai onko se jo kuollut.
Et sentään menettänyt siinä rytäkässä elämäsi ihmistä.
Ei voi tietää menettikö vai ei, elämän ihmiset selviää vasta siinä vaiheessa, kun heidän kanssaan oikeasti on. Mitä ei tiedä, sitä ei voi surra.
Tervettä kriittisyyttä
Ei kiinnosta harmittelusi enää. Jokainen tilaisuus ja mahdollisuus on ainutkertainen, samaa mahdollisuutta ei tule toiste. Mitäs jätit tutustumatta, en tahdo tutustua enää sinuun!
Tmiehelle
Ja lisään vielä, että käyttäydyit minua kohtaan tunteettomasti. Satutit.
Haa, yksi Tmies oli ihana sähköpostien kirjoittaja viime Joulun aikaan. Meillä oli niin hauskaa!
Kommenttisi herättää aina minulla mielen kiintoni, sillä niissä on jotain tuttua niissä. Mikähän tuo satuttaminen on ollu...ehkä joku asia ollut raskaampi hänelle sillä hetkellä ja mielen päällä. Taisi sanomasi mennä perille. Surullista.
Ei mun halut oo viä mihinkään muuttuneet. Ymmärrän, että tein itsekin virheitä, jotka varmasti lisäsivät epävarmuuttasi. En tiedä mitä elämässäsi on sattunut, mikä tekee sinusta niin etäisen, mutta jos yhä haluat tutustua, niin lupaan olla arvoisesi ja vielä enemmän. Sinä kyllä kelpaat minulle ja minä huolisin sinut yhä. Odotan yhteydenottoasi.
Ei se halua. Olet väärä naikkonen,
Sama vika minussa. Kun piti jarruttaa niin en vain saanut autoa pysähtymään. Se on vaivannut vuosia miksi en saanut hänelle kertoa. Kai sama oire oli hänelläkin.
Toi osuis taas niin yhteen mieheen joka ajoi aina ohi hidastaen.. väillä melkein pysähtyi, mutta jatkoi matkaansa. Siitä on vuosia.
Niin siitä on vuosia, Mutta mielessäni sinä sipsuttelet keijjun kevein askelin minun silmieni edessä.En tiedä halusitko tavata minut. Tuli viesti yhtenä iltapäivänä että haluaa tavata minut. Vastasin numeroon heti mut se ei mennyt perille joten en saanut vastattua hänelle. Olen pahoillani siitä. Kuin sulla menee nyt jos saan kysyä.
Vuosia aikaa ja vielä kaksi muka muistaa jonku ohikulkijan. En minä vaan muista viiden vuoden takaisia laitapuolen kalun tallaajia
Erityiset ihmiset muistaa vuosienkin päästä :)
On harmittanut erittäin paljon kun en pysähtynyt. Oletan että halusit tutustua minuun. Mutta me ei pystytty silloin siihen.
Niinkin voi olla, koska ehkä ette ymmärtäneet toisianne silloin tarpeeksi.
Olisin kyllä, mutta olin esteellinen silloin. Ja en siksi minäkään voinut enempää asialle tehdä vaan hyväksyä ohiajot. Ja enpä ole häntä nähnyt tai huomannut enää moneen vuoteen.. Katosi maisemista.
Kyllä hän on maisemissa on vain kulkupeli muuttunut. Tosin vähempi ihan sillä suunnalla. Ei sitäkoskaan tiedä jos hän näyttää vihreää valoa.
Ja mulla sama.. mutta näit hänet tienpäällä liikkuvan omilla kulkupeleillään :D
Pahuksen arvailupalsta, kun ei saa varmaan tästäkään lopullista selvyyttä.. Olisipa mukava saada tietää, että oletko juuri se mies?
Piipahdin saunassa ja kuinka ollakaan kun nukahdin sänkyyn telkkari auki. Päivän olin ulkona niin raitis ilma tekee tepposensa. Eihän tämä varmaa ole mut tuntuma on että saatat olla hän. Sä liikuit paljon jalkaisin, mutta myös polkupyörällä. Ja tämä oli itäisellä alueella.
Tämä on keskiuudellamaalla, mutta kiva kun vastailit. Ja onnea matkaan!
Kiitos kun vastasit. Tuo alue maininta oli hyvä pointti. Hyvää jatkoa sinnekkin.
Oon tottunut siihen. Mä oon vähän semmonen naarastiikeri, joka hyppää uhrin kimppuun. Raatelee sen suomi24 palstalle, retuuttaa alttarille ja syöttää lopuksi aidan yli hyeenoille. Ja etsii uuden tältä palstalta tietty. Jos ne ei tuu tänne lähetän niille sähköposteja, kyllä ne tänne tulee. Pidän niin paljon tämmösestä julkisesta flirttailusta, että kierrätän täällä tunnistettavasti muutamaa kerralla, jos joku syttyis. Jää odottamaan viestiä.
Ja nyt sä luulet, että mulla on edelleen tunteita sua kohtaan?
Ei mulla ole, eikä tunne muutu tästä sinun toivomaasi suuntaan.
En minä luule. Olen melko varma. Tunteita on molemmilla. Ei kielletä sitä eihän.
Se on monessa tapauksessa ymmärrettävää.
Ei tiedä kuka vastailee kenelle, mutta tarina vaikuttaa samankaltaiselta kuin omani...kadotin hönet vuosia vuosia sitten..muut sähläsivät yms.n-m
Niin sähläsivät. Taisivat ruveta sinua enemmän härnäämään. Jos olisin tiennyt olisi voinut härnääjille tulla muuta ajateltavaa. Yhdessä olisimme vahvoja ja olaanhan me yksinkin.Olisin tarvinnut vaan tietää että olitko vapaa ja halusitko tavata minut .