Mulla on ristiriita. Tyyliltäni olen enneminkin butch (tai soft butch) ja olen kyllä tyytyväinen ulkonäkööni siinä mielessä, tykkään lyhyistä hiuksistani, huppareista ja tennareista ja muista ei-niin naisellisista vaatteista. Kuitenkin henkisesti olen tosi tyttömäinen vaikka en ole kiinnostunut esimerkiksi meikkaamisesta. En edes tiedä miltä "butchin" pitäisi tuntua, mutta sana ei tunnu omalta. Se herättää vain mielleyhtymiä maskuliinisuudesta ja karskiudesta, mitä en ulkonäöstäni huolimatta ole.
Sinänsä voisin sanoutua irti kyseisistä luokitteluista, mutta mua huolestuttaa se, jos mun ihastus ei pysty näkemään mua NAISENA. Mä en halua parisuhteeseeni mitään feminiinisen/maskuliinisen rooleja.
Mutta toisaalta, vaikuttaahan "butchiuteenkin" muukin kuin ulkonäkö, esimerkiksi se miten käyttäytyy.
Sinänsä voisin sanoutua irti kyseisistä luokitteluista, mutta mua huolestuttaa se, jos mun ihastus ei pysty näkemään mua NAISENA. Mä en halua parisuhteeseeni mitään feminiinisen/maskuliinisen rooleja.
Mutta toisaalta, vaikuttaahan "butchiuteenkin" muukin kuin ulkonäkö, esimerkiksi se miten käyttäytyy.
Vastaukset 3
Vanhimmat
femmeys tai butchius tulee sisältä
Ristiriita on siis se, että pelkäät ihastuksesi näkevän sinut muuna kuin naisena.
Oletko miettinyt, että onko ihastuksesi yhtään molemminpuolista? Jos ei, niin sehän saattaa johtua monesta muustakin asiasta. Jos taas sinulla olisi parisuhde niin se parisuhde voi myös loppua monesta erilaisesta syystä, vaikka ainahan sitä kuinka toivotaan, että parisuhde on ikuinen.
Kannattaisi jotenkin korjata tuo ristiriita sisälläsi. Tärkeintä, että olet itseesi tyytyväinen eikä sinun tarvitse kuulua yhtään mihinkään lokeroon jos et halua. Jos et kelpaa omana itsenäsi niin anna olla. On turha lähteä vääntämään jotain roolia jos se ei ole osa sinua. Ketään ei voi pakottaa tykkäämään itsestä. Olemalla oma itsesi, tasapainoinen ja rakastamalla itseäsi terveellisellä tavalla pärjäät parhaiten. Jos ihastus ei sattuisikaan sinusta pitämään, ehkä joku toinen pitää sinusta juuri sellaisena kuin olet, ilman lokeroita ja ilman mitään roolien vetämisiä.
Joskus voi olla ongelmana se, että ei itse suostu mieltämään itselleen olevansa poikamainen, miesmäinen, butch tai ihan mitä vaan. Joskus se on itselle kaikista kovin pala. Hyväksymällä oman itsesi juuri sellaisena kuin olet on kuitenkin tärkeintä. Olet yhtä arvokas tuollaisena kuin olet ja joku varmasti kiinnostuu juuri sinusta. Jos se ei ole nykyinen ihastuksesi, niin ehkä joku toinen. Kaikkia ei kuitenkaan voi millään miellyttää. Riittää kun miellytät itseäsi. Jos tunnet, että lokerot ja roolit ei oo sun juttu, niin sitten ne ei ole. Ei niistä sen enempää kannata stressata.
Omasta mielestäni maskuliinisuus tai femmeys on kokonaisuus. Ei vain pelkkä ulkokuori, mutta ei myöskään pelkkä sisäinen, henkinen asia. Ihminen on aina kokonaisuus. Tämä oli kuitenkin minun mielipide ja joku toinen voi kokea asian toisin. Joku voi näkeä itsensä femmenä, vaikka peilistä katsoo maskuliini tms. Sinä olet kuitenkin sinä, et kukaan muu. Yksilö. Jos et halua parisuhteeseen rooleja, sano se hänelle ja pidä kiinni unelmistasi! Kaikki lähtee kuitenkin itsestäsi. Rakasta itseäsi niin voit rakastaa muitakin.
Sama !