Uuden purjeen hankinta edessä.
Matkapurjehtijalle jolle solmun kymmenykset eivät ole tärkeitä, onko "järkevää" maksaa lisähintaa läpilatoitetusta purjeesta. Budjettikin kun on aika tiukka.
Eli mitä käytännön hyötyä siitä on.
Haittana ilmeisesti, että kitka on suurempi purjeen nostossa/laskussa.
Ajatus on hankkia myös Lazy bag, purje normaali muovisilla ratsastajilla
Läpilatoitettu isopurje
Lattaa
35
2421
Vastaukset
- seppomartti
Ensimmäinen ajatukseni on, että luovu läpilatoista jos et käytä laakeroituja vaunuja vaan muovisia ratsastajia. Kitkaa on muutoin liian paljon. Tilaa mieluumin pitkät latat ja lattataskut eteen aukeavana vähän etuliikin taakse. Toinen vaihtoehto on 2 ylintä läpilattoina vaunujen kera.
- 1ooooooooooooooooooooooo
Kisko purjeuraan ja laakeroidut vaunut(toimii hyvin).Purjeeseen "lentävä alaliikki"(enemmän säätömahdollisuuksia)
- Enottaisi
Läpilatoista ei hyödy kymmenyksiä, päinvastoin, kilpapurjeissa niitä ei käytetä. Itsellä ollut kaksi isoa läpilatoilla käytettynä hankituissa veneessä. Yhden uuden olen ostanut ilman (tai siis kaksi ylintä läpilattoja kyllä). Omasta mielestä läpilatoista haitat hyötyjä suuremmat.
- ariel371
Läpilatoitetun iso etu on sen säilyminen optimaalisen mallisena koko elinkaarensa ajan. Mulla on 14 vuotta ajettu Northin triradiaaliläpilattaiso ja se on edelleen yhtä hyvä malliltaan kuin uutena. Purje on saanut keskimääräistä enemmän kyytiä.
Reivaaminen myötäisessä on mielestäni läpilattaisella helpompaa kuin tavallisella isolla. Latat estävät vantteihin nojaavaa purjetta takertumasta vantteihin purjeen alasvedossa kun purje ei juuri taitu vanttien etupuolelle.
Koneajossa täysvastaiseen ja pidettäessä silloin isoa ylhäällä vakauttamassa venettä, läpilattainen pysyy siipimuodossaan helposti samalla puolella. Tämä osaltaan vähentää purjeen kulumista ja samalla myös veneen rullaamista. Usein on toki otettava reivi jottei alin latta hetku puolelta toiselle.
Läpilatoitettu laskostuu siististi puomille eikä se vaadi lazy jackejä niin taakse puomille kuin normilattainen. Tämä helpottaa purjeen nostoa, ison saa nopeasti ylös korkeudelle jossa leiskoista ei enää ole haittaa.
On olemassa laakerivaunuja jotka saat maston purjeuraan ja kitka vähenee.En tiedä, vaikuttaako asiaan ratkaisevasti puomin pituus tai lattojen korkeus, mutta oma kokemukseni ei tue tuota "läpilatoitettu laskostuus siististi puomille". Tai sitten me määrittelemme sen "siistin" eri tavalla.
- ariel371
10-14 kirjoitti:
En tiedä, vaikuttaako asiaan ratkaisevasti puomin pituus tai lattojen korkeus, mutta oma kokemukseni ei tue tuota "läpilatoitettu laskostuus siististi puomille". Tai sitten me määrittelemme sen "siistin" eri tavalla.
Todennäköisesti eniten vaikuttaa kankaan notkeus ja se, muistaako puomin vetää alas ennen nostinlukon aukaisua jotta lazy jack - narut menevät kireiksi.
ariel371 kirjoitti:
Todennäköisesti eniten vaikuttaa kankaan notkeus ja se, muistaako puomin vetää alas ennen nostinlukon aukaisua jotta lazy jack - narut menevät kireiksi.
Viimeksimainittu voisi vaikuttaa, pitää kokeilla. Minulle on vain joskus neuvottu, että ison skuutin pitäisi olla löysällä purjetta nostaessa ja laskiessa, jottei väärään suuntaan kohdistuva veto jarruttaisi ratsastajien liukua mastourassa.
- seppomartti
Yllä on kehuja läpilattaisoista ja laakeroiduista vaunuista. Ihan oikein. Kun aloittajalla on niukka budjetti ja aikomus hankkia muoviset ratsastajat niin asia mielestäni on selvä: ei pidä hankkia läpilattoja. Haitat ovat hyötyjä suuremmat.
- uravaunu
Mitä ne maksaa ne maston uraan sopivat laakerivaunut?
- kaksi.läpi
Vanha läpilattaiso menetti muotonsa. Läpilatat kyllä varmaan pidentävät purjeen ikää, mutta toisin kuin ariel väitti, läheskään ikuista se ei purjeesta tee. Spectra-iso kesti kyllä 20 v yhdellä muotokorjauksella paranneltuna. Kangas olisi kestänyt vielä ties miten kauan.
Lattojen päissä oli vaunut, muuten normiratsastajat pitkillä sakkeleilla. Niiden puolesta purje toimi hyvin. Ratsastajien korvaaminen vaunuilla olisi tietenkin helpottanut entisestään, mutta ei näin jälkeenpäin ajateltuna kustannuksen edestä. Purje on 45-neliöinen. Vaunut toisivat myös yhden selkeän haitan, fallikulma nousisi merkittävästi ylemmäs purjeen ollessa laskettuna. Vaunuthan ovat liki kymmenen kertaa ratsastajaa pidempiä.
Uusi iso tuli kahdella läpilatalla, mikä on nykyään tavallisempi ratkaisu. Kauden kokemuksen jälkeen sanoisin, että melkein kaikki läpilattojen edut ovat jäljellä, mutta korkeintaan puolet haitoista.Ei mulla ne vaunut ole kuin kahden ratsastajan mittaisia. Niitä on mun isopurjeessa 5, eli lattojen kohdalla.
- Lattaa
Selitin ehkä huonosti, purjeeseen olisi tulossa muutoin muoviset ratsastajat, mutta lattojen kohdalle vaunut (battencar).
Muuttaako tämä seppomartti sinun ensimmäisen kommentin johtopäätöstä?
Tosin mitään erikoisempaa etuakaan ei ole mainittu muutakuin muodon pysyvyys parempana vuosien mittaan, joten jätän ne ehkä pois, eli otan kahdella läpilatalla enkä neljällä.
Aloittaja- seppomartti
Jos hankit laakeroidut vaunut muuttaa se tilannekuvan täysin, muttei mielipidettäni. Läpilatta ilman vaunua on niin kitkainen, etten hankkisi. Vaunut toimii hyvin. Tällä hetkellä käytän kahta isopurjetta, joissa molemmissa on 2 läpilattaa ylhäällä ja 2 pitkää "eiläpi" alhaalla. Toisessa on pelkät muoviratsastajat eikä se putoa vaan revitään alas. Läpilatta ei ole mikään välttämättömyys mutta hyvä laakeroitu vaunu minusta on ehdoton vaatimus jokaiseen läpilattaan.
- läpilatoilla
Matkapurjehduskäytössä tuo Arielin mainitsema purjeen käyttäytyminen rauhallisemmin "konepurjehtiessa" on aika merkittävä läpilattojen etu. Ero on ainakin omassa veneessäni selkeä verrattuna aiempaan kokemukseen läpimenevillä ylälatoilla ja "normaali" alalatoilla varustettuun purjeeseen.
- kaksi.läpi
läpilatoilla kirjoitti:
Matkapurjehduskäytössä tuo Arielin mainitsema purjeen käyttäytyminen rauhallisemmin "konepurjehtiessa" on aika merkittävä läpilattojen etu. Ero on ainakin omassa veneessäni selkeä verrattuna aiempaan kokemukseen läpimenevillä ylälatoilla ja "normaali" alalatoilla varustettuun purjeeseen.
Rauhallinen käyttäytyminen koneella ajettaessa on ominaisuus, jonka ei pitäisi oikeastaan koskaan ilmentyä. Mutta rauallinen käyttäytyminen silloin kun joutuu nostamaan tuuleen tai päästämään purjeesta vedon, on se läpilattojen käytössä oleva etu. Kahdella läpilatalla mielestäni kuitenkin saavuttaa suurimman osan eduista.
- Joakim1
Minulla on veneessä kaksi n. 41 m2 isoa: Kisapurje yhdellä läpilatalla ja matkapurje 4:llä. Läpilatoissa on vaunut, muuten muoviratsastajat. Molemmat purjeet ovat laminaattia, mutta matkapurjeessa on taffeta ja kuitu lienee polyesteriä kevlarin sijaan. Molemmat nousevat istuinkaukalosta vetäen, mutta matkapurje paljon työläämmin. Syynä 10 kg suurempi paino, tuskin läpilatat. Molemmat tulevat vauhdilla alas, kun päästää fallin.
Kisapurjeissa ei yleensä käytetä kuin yhtä läpilattaa, joten se lienee vauhdin kannalta paras.
Uskoisin läpilattojen lisäävän purjeen ikää, sillä matkapurje ei ravista ja lepata alkuunkaan yhtä pahasti, kun isoa joutuu päästämään puuskissa. Toki myös jäykempi ja raskaampi materiaali vaikuttaa siihen. Jos purje on dacronia, tuolla tuskin on merkitystä. Purje menettää kuitenkin muotonsa ennen kuin kestävyys on ongelma. Laminaateille lepatus ja ravistus on myrkkyä.
Mastouraan (Selden C-profiili) menevät vaunut eivät ole korkeita, tuskin edes 2x muoviratsastajiin verrattuna. Lisäksi topissa on kelkka kahdella vaunulla. Tuon siirrän purjeesta toiseen vaihdettaessa. - ariel371
kaksi.läpi kirjoitti:
Rauhallinen käyttäytyminen koneella ajettaessa on ominaisuus, jonka ei pitäisi oikeastaan koskaan ilmentyä. Mutta rauallinen käyttäytyminen silloin kun joutuu nostamaan tuuleen tai päästämään purjeesta vedon, on se läpilattojen käytössä oleva etu. Kahdella läpilatalla mielestäni kuitenkin saavuttaa suurimman osan eduista.
Kysyjä kertoo purjeen tulevan matkakäyttöön. Sellaisessa käytössä kyseistä iso ylhäällä -moottoriajoa voi kaudessa tulla vaikka tuhat mph tai paljon ylikin. Alueesta riippuen jopa puolet tai ylikin veneen kulkemasta matkasta joutuu tekemään noin. Ei ole ollenkaan tavatonta että joku Hki-Brest väli mennään liki kokonaan koneella lounaistuulissa.
Tämä johtuu siitä että pidemmän kovatuulisen jakson jälkeen maininki jää korkeaksi muutamaksi päiväksi ja tuolloin on mentävä seuraava etappi läpi usein heikoissa tuulissa. Vene vakautetaan pitämällä isopurje ylhäällä. Ilman sitä kaikki veneet rullaavat joko kiusallisesti tai vaarallisesti. Läpilattainen iso on tässä käytössä erinomaisen hyvä purje. - Joakim1
ariel371 kirjoitti:
Kysyjä kertoo purjeen tulevan matkakäyttöön. Sellaisessa käytössä kyseistä iso ylhäällä -moottoriajoa voi kaudessa tulla vaikka tuhat mph tai paljon ylikin. Alueesta riippuen jopa puolet tai ylikin veneen kulkemasta matkasta joutuu tekemään noin. Ei ole ollenkaan tavatonta että joku Hki-Brest väli mennään liki kokonaan koneella lounaistuulissa.
Tämä johtuu siitä että pidemmän kovatuulisen jakson jälkeen maininki jää korkeaksi muutamaksi päiväksi ja tuolloin on mentävä seuraava etappi läpi usein heikoissa tuulissa. Vene vakautetaan pitämällä isopurje ylhäällä. Ilman sitä kaikki veneet rullaavat joko kiusallisesti tai vaarallisesti. Läpilattainen iso on tässä käytössä erinomaisen hyvä purje.Matkakäyttöjä on aika monenlaisia. Suurin osa suomalaisista matkapurjehtijoista ei liiku veneellä 1000 M kaudessa, puhumattakaan että ajaisivat tuon verran koneella purje ylhäällä. Itse en ole ajanut koko elämässäni kuin muutaman mailin koneella purje ylhäällä vastatuuleen, vaikka useampana kautena on tullut n. 2000 M lähinnä matkapurjehdusta.
Joakim1 kirjoitti:
Matkakäyttöjä on aika monenlaisia. Suurin osa suomalaisista matkapurjehtijoista ei liiku veneellä 1000 M kaudessa, puhumattakaan että ajaisivat tuon verran koneella purje ylhäällä. Itse en ole ajanut koko elämässäni kuin muutaman mailin koneella purje ylhäällä vastatuuleen, vaikka useampana kautena on tullut n. 2000 M lähinnä matkapurjehdusta.
Mietin ihan samaa, että tuo purjeen pitäminen ylhäällä koneajossa on kyllä ainakin minulle ihan vieras tapa (siksipä ei sitä kuuluisaa kartiotakaan ole tarvinnut hyllystä kaivaa). Tiedän kyllä pari veneilijää, jotka tekevät sitä lisätäkseen nopeutta tai oikeammin säästääkseen polttoainetta, koska kuuleman mukaan saavat usein sillä tavoin useimmiten noin solmun lisää nopeutta pelkkään koneajoon nähden.
- Joakim1
10-14 kirjoitti:
Mietin ihan samaa, että tuo purjeen pitäminen ylhäällä koneajossa on kyllä ainakin minulle ihan vieras tapa (siksipä ei sitä kuuluisaa kartiotakaan ole tarvinnut hyllystä kaivaa). Tiedän kyllä pari veneilijää, jotka tekevät sitä lisätäkseen nopeutta tai oikeammin säästääkseen polttoainetta, koska kuuleman mukaan saavat usein sillä tavoin useimmiten noin solmun lisää nopeutta pelkkään koneajoon nähden.
Tuo lisänopeus ei kyllä toimi vastatuuleen eli silloin kun purjeen lepatus olisi ongelma.
- lattaraa
Joakim1 kirjoitti:
Minulla on veneessä kaksi n. 41 m2 isoa: Kisapurje yhdellä läpilatalla ja matkapurje 4:llä. Läpilatoissa on vaunut, muuten muoviratsastajat. Molemmat purjeet ovat laminaattia, mutta matkapurjeessa on taffeta ja kuitu lienee polyesteriä kevlarin sijaan. Molemmat nousevat istuinkaukalosta vetäen, mutta matkapurje paljon työläämmin. Syynä 10 kg suurempi paino, tuskin läpilatat. Molemmat tulevat vauhdilla alas, kun päästää fallin.
Kisapurjeissa ei yleensä käytetä kuin yhtä läpilattaa, joten se lienee vauhdin kannalta paras.
Uskoisin läpilattojen lisäävän purjeen ikää, sillä matkapurje ei ravista ja lepata alkuunkaan yhtä pahasti, kun isoa joutuu päästämään puuskissa. Toki myös jäykempi ja raskaampi materiaali vaikuttaa siihen. Jos purje on dacronia, tuolla tuskin on merkitystä. Purje menettää kuitenkin muotonsa ennen kuin kestävyys on ongelma. Laminaateille lepatus ja ravistus on myrkkyä.
Mastouraan (Selden C-profiili) menevät vaunut eivät ole korkeita, tuskin edes 2x muoviratsastajiin verrattuna. Lisäksi topissa on kelkka kahdella vaunulla. Tuon siirrän purjeesta toiseen vaihdettaessa.Meillä vanhassa isopurjeessa (9v) ei ollut läpilattoja ja se venähti selvästi ylimmän latan etupuolelta, jolloin profiili ei olleut enä kaareva vaan, siihen tuli v tyyppinen kulma.
Seuraavakin iso oli ilman läpilattoja, mutta sen yläalatan etupuoli oli kunnolla vahvistettu ja peruskangaskin tukevampaa. Hyvin meni 17 vuotta ja purje oli vielä kelvon oloinen.
Nykyisessä isossa on vain ylimmäinen latta läpimallia, koska purjeen takaliikkiin on leikattu rohkeammin kaarta eli lisää pinta-alaa. Läpilatta tukee takaliikkiä, joten sen käyttö on perusteltua. Purje on edelleen täysin mallikas 10 vuoden jäljiltä, tosin hieman pehmennyt. Kyytiäkin tuo on saanut yli 250 kisastartin verran.
Tuosta läpilatasta taas johtuu tukku ongelmiakin. Kevyellä kelillä vastakäännöksessä latta jää kanittamaan väärälle puolen eikä halia kääntyä uuden halssin mukaiseksi. Erityisesti tämän koen ikäväksi, kun kevyessä kelissä haluaisi saada lisää profiilin syvyyttä ja se käy vain lisäämällä latan esijännitystä, mikä sitten johtaa em. kanitukseen. Tähän korjaukseksi otin käyttöön selvästi taipuisamman toppilatan, joka antaa haluamani profiilin eikä kanita. Lisäksi taipuisampi latta on helpompi purjeen nostossa, koska sen aiheuttama kitka mastoa vastaa on pienempi.
Eli ei ole tärkeää, että on latat täyspitkiä, vaan myös niiden jäykkyys vaikuttaa suuresti niiden toimintaa. En kuitenkaan verrattain pienessä purjeessa ~20m2 ole valmis useampaan läpilattaan. Täysin läpilatoitetusta purjeesta tulee helposti lievästi "hengetön" kun se ei paljasta huonoa trimmiä, vaan "näyttää" hyvältä vaikka ei oikeasti vedäkään kunnolla. - ariel371
10-14 kirjoitti:
Mietin ihan samaa, että tuo purjeen pitäminen ylhäällä koneajossa on kyllä ainakin minulle ihan vieras tapa (siksipä ei sitä kuuluisaa kartiotakaan ole tarvinnut hyllystä kaivaa). Tiedän kyllä pari veneilijää, jotka tekevät sitä lisätäkseen nopeutta tai oikeammin säästääkseen polttoainetta, koska kuuleman mukaan saavat usein sillä tavoin useimmiten noin solmun lisää nopeutta pelkkään koneajoon nähden.
Tässä on kyse veneen maininkirullauksen rajoittamisesta. Se lisää merkittävästi mukavuutta ja turvallisuutta kun isopurjeen ylhäälläpito leikkaa rullaamisesta puolet pois. Melkein jokainen matkavene liikkuu mainingissa noin.
Nopeuslisää tällä ei saada ennen kuin tuulikulma menee kryssiasteille ja saadaan keulapurjekin mukaan. Samalla pystysuoran vektorin ylittävä rullaus loppuu kokonaan ja silloin normilattainenkin iso ajaa täysin asiansa.
Läpilattainen on tosiaan hengettömämpi ja sellaisena se on hyvä varustaa kattavasti virtauslangoilla.
Virsariajossa läpilattaiselle voi ottaa satunnaisesti enemmän tuulta väärältä puolelta takaa, koska sen jättöreuna on topakampi. ariel371 kirjoitti:
Tässä on kyse veneen maininkirullauksen rajoittamisesta. Se lisää merkittävästi mukavuutta ja turvallisuutta kun isopurjeen ylhäälläpito leikkaa rullaamisesta puolet pois. Melkein jokainen matkavene liikkuu mainingissa noin.
Nopeuslisää tällä ei saada ennen kuin tuulikulma menee kryssiasteille ja saadaan keulapurjekin mukaan. Samalla pystysuoran vektorin ylittävä rullaus loppuu kokonaan ja silloin normilattainenkin iso ajaa täysin asiansa.
Läpilattainen on tosiaan hengettömämpi ja sellaisena se on hyvä varustaa kattavasti virtauslangoilla.
Virsariajossa läpilattaiselle voi ottaa satunnaisesti enemmän tuulta väärältä puolelta takaa, koska sen jättöreuna on topakampi."Melkein jokainen matkavene liikkuu mainingissa noin."
Puhutko nyt Itämerestä vai valtameristä? Jokainen, jolta olen kysynyt kasvokkain, on sanonut nimenomaan, että saavat vähän nopeusetua isopurjeesta, kukaan ei ole perustellut sitä rullauksen rajoittamisella.Joakim1 kirjoitti:
Tuo lisänopeus ei kyllä toimi vastatuuleen eli silloin kun purjeen lepatus olisi ongelma.
Sanoinko mitään vastatuulesta? Tai lepatuksesta?
- seppomartti
10-14 kirjoitti:
Sanoinko mitään vastatuulesta? Tai lepatuksesta?
"Lepatus" lyhentää purjeen ikää. Sitä tulee välttää.
Rullauksen esto isopurjeella onnistuu vain jos on tuulen aiheuttamaa painetta riittävästi eli ei lähellekkää tyvenessä. Samoissa olosuhteissa Code 0 antaa saman vauhdin ja rullaa vielä vähemmän.
Valtameren maininkia "swelliä" ei esiinny Itämerellä. Tyvenessä swelli remppaa purjeita joskus niin hankalasti, että on rauhallisempaa laskea purjeet ja säästää niitä - Armas31
ariel371 kirjoitti:
Tässä on kyse veneen maininkirullauksen rajoittamisesta. Se lisää merkittävästi mukavuutta ja turvallisuutta kun isopurjeen ylhäälläpito leikkaa rullaamisesta puolet pois. Melkein jokainen matkavene liikkuu mainingissa noin.
Nopeuslisää tällä ei saada ennen kuin tuulikulma menee kryssiasteille ja saadaan keulapurjekin mukaan. Samalla pystysuoran vektorin ylittävä rullaus loppuu kokonaan ja silloin normilattainenkin iso ajaa täysin asiansa.
Läpilattainen on tosiaan hengettömämpi ja sellaisena se on hyvä varustaa kattavasti virtauslangoilla.
Virsariajossa läpilattaiselle voi ottaa satunnaisesti enemmän tuulta väärältä puolelta takaa, koska sen jättöreuna on topakampi.Terve!
Hankimme uuden ison veneesemme Inferno31 läpilatoilla. Vanhaan purjeeseen verrattuna, oli myös läpilatoilla (mutta venunut), tällä uudella voi purjehtia hämmästyttävän paljon "väärällä puolella" kuten ariel371 kertoi. Ja vahinkojiippiä ei tarvinnut kovinkaan paljon pelätä. Ja vauhtia riitti.
t. Armas31 - tumpelotumppi
Armas31 kirjoitti:
Terve!
Hankimme uuden ison veneesemme Inferno31 läpilatoilla. Vanhaan purjeeseen verrattuna, oli myös läpilatoilla (mutta venunut), tällä uudella voi purjehtia hämmästyttävän paljon "väärällä puolella" kuten ariel371 kertoi. Ja vahinkojiippiä ei tarvinnut kovinkaan paljon pelätä. Ja vauhtia riitti.
t. Armas31Komppaan tätä. Varsinkin toppirikisellä missä iso suht pieni ja genua suuri on suht. helppo purjehtia virsaria iso "väärällä" puolella läpilatotetulla isolla.
- Ssppss
Virsari on aika hidas, mikä etu on virsari "väärin" purjehdittuna?
- viis.latoista
Ssppss kirjoitti:
Virsari on aika hidas, mikä etu on virsari "väärin" purjehdittuna?
Minä kyllä pyrin purjehtimaan ne lyhyemmät plattikset, joita varten ei viitsi spinnua nostaa, virsarilla ja negatiivisilla kulmilla. Sillä tavalla veto pysyy genoassa paljon paremmin. En ole kylläkään huomannut eroa läpilatoitetun ja kahdella läpilatalla varustetun välillä. Enkä oikein yhdellä läpilatalla olevaan kisaisoonkaan verrattuna, silläkin tulee ajeltua siirtopurjehduksia vähän veltommalla otteella.
Suurempi ero ehkä jiippiherkkyydessä tulee saalingeista, jotka omassa ovat melkein in-line. Ison saa siinä skuutattua ulommas ilman todella pahaa painumista vantteihin ja saalinkeihin. - seppomartti
viis.latoista kirjoitti:
Minä kyllä pyrin purjehtimaan ne lyhyemmät plattikset, joita varten ei viitsi spinnua nostaa, virsarilla ja negatiivisilla kulmilla. Sillä tavalla veto pysyy genoassa paljon paremmin. En ole kylläkään huomannut eroa läpilatoitetun ja kahdella läpilatalla varustetun välillä. Enkä oikein yhdellä läpilatalla olevaan kisaisoonkaan verrattuna, silläkin tulee ajeltua siirtopurjehduksia vähän veltommalla otteella.
Suurempi ero ehkä jiippiherkkyydessä tulee saalingeista, jotka omassa ovat melkein in-line. Ison saa siinä skuutattua ulommas ilman todella pahaa painumista vantteihin ja saalinkeihin.Jos saalingit on 25-27 astetta taakse niin isoa ei saa ulos "väärin virsarille, eikä lattojen laatu paljoa vaikuta. Ihan uuden WB isoon tuli reikä, kun pimeässä löysäsin skuuttia ja saalingin pää meni cruisinglaminaatin läpi. Eli huonosti onnistuu nykytakiloilla.
- ariel371
seppomartti kirjoitti:
"Lepatus" lyhentää purjeen ikää. Sitä tulee välttää.
Rullauksen esto isopurjeella onnistuu vain jos on tuulen aiheuttamaa painetta riittävästi eli ei lähellekkää tyvenessä. Samoissa olosuhteissa Code 0 antaa saman vauhdin ja rullaa vielä vähemmän.
Valtameren maininkia "swelliä" ei esiinny Itämerellä. Tyvenessä swelli remppaa purjeita joskus niin hankalasti, että on rauhallisempaa laskea purjeet ja säästää niitäIlman tuultakin tiukalle keskelle skuutattu isopurje vähentää rullaamista merkittävästi. Eron huomaa joka kerta kun laskee ison alas mainingissa ennen rantautumista. Maston (=veneen) heiluminen on ihan erilaista purjeen kera kuin ilman sitä. 40 neliötä tjsp. lattanaa levyä rauhoittaa venettä kummasti.
- mieluummin.rullailen
ariel371 kirjoitti:
Ilman tuultakin tiukalle keskelle skuutattu isopurje vähentää rullaamista merkittävästi. Eron huomaa joka kerta kun laskee ison alas mainingissa ennen rantautumista. Maston (=veneen) heiluminen on ihan erilaista purjeen kera kuin ilman sitä. 40 neliötä tjsp. lattanaa levyä rauhoittaa venettä kummasti.
Pläkässä ja mainingissa ehkä levyksi skuutattu iso vähentää rullausta, mutta täyttyy puolelta toiselle kaamealla paukkeella. Ainoa kerta kun veneestäni isopurje on hajonnut, tapahtui juuri noissa olosuhteissa.
- joshyvä
Sanotte että kisapurjeissa ei kuitenkaan ole läpilattoja, miksei ole?
- Ei_tarvita
Koska purjeesta tulee painavampi, koska heloista tulee painavemmat, koska purje on vähemmän säädettävä, koska purje helat maksaa enemmän, koska purje on hitaampi, koska läpilatat nojaavat vanttehin täysmyötäisellä, koska purje on raskaampi nostaa, koska läpilatoista ei ole kisapurjeessa mitään hyötyä (muuta kuin ylimmän latan kohdalla). Läpilattaisopurjeita ei näe kisaveneissä koska läpilattaisopurje on hitaampi. Tämä on tilanne yksirunko C/R veneissä ja monessa OD veneessä.
Tilanne on toinen Skiffeissä tai vaikkapa shorthanded ORMA monirungoissa tai Open 60 veneissä. Tai ratakisamonirunkoveneissä.
Kysy mielummin että miksi kisapurjeessa olisi läpilattoja?. Vastaus on että niitä ei ole, jos niistä ei ole hyötyä, ja veneissä joissa niistä on hyötyä, niitä myös on.
- Purjeentekijä
Ketjun aloittaja kysyi onko järkevää maksaa enemmän läpilattaisopurjeesta kun viimeiset solmun kymmenysket eivät ole hänelle tärkeitä ja kun budjetti on aika tiukka.
Ketjussa moni on tuonut esille että läilattaispurje ei tuo solmun kymmenyksiä. Yhdyn tähän näkemykseen. Joten ensimmäinen kriteeri voitaneen täten kuitata pois listalta.
Entäs toinen kriteeri? Kun budjetti on tiukka. Tähän vastaisin että 2 2 latat voisivat mahdollisesti olla parempi ratkaisu jos budjetti on tiukka. Kahdella läpilatalla saavutetaan suurin osa läpilattojen eduista ja purjeen sekä heloitusten hinta on edullisempi.
Taloudellisuuteen (ostohintaan) vaikuttaa myös sellainen asia että halvemmissa vaakaleikatuissa Dacron purjeissa saatetaan käyttää kangasta jonka diagonaalivenymäarvot ovat suhteellisen huonot. Tällöin läpilatoista voi olla sellainen hyöty että latat antavat purjeelle tukea suuntiin jossa kangas on suhteellisen huono. Näin saadaan huonostakin kankaasta purje joka pitää muotonsa edes jotenkuten vuosia ja vuosia. Rumasti sanottuna "paskasta tulee vähemmän paska". Kun budjetti on tiukka Vaakaleikattu Cruising Dacron kankaasta tehty purje läpilatoilla voi siis olla todellinen vaihtoehto. Ostohinnassa läpilattojen hintaa nostava vaikutus kumotuu sillä että kangas on halpa ja leikkaus yksinkertainen.
Seuraavaksi ketjun aloittaja kysyi käytännön eduista ja haitoista. Ketjussa on tuotu sekä etuja että haittoja esille. Mielestäni hyviä pointteja kaikki. Pari kommenttia kuitenkin:
- Usempiin mastoprofiileihin saa tätänykyään rullaratsastajia jotka ovat retkipurjeessa suositeltavia läpilattojen kohdalle olipa purjeessa sitten yksi tai useampi läpilatta. Rullaratsastajat vähentävät kitkaa, helpottavat nostoa ja laskua, ovat kohtuu hintaisia ja mielestäni lisähintansa arvoisia. Ei puhuta kuin muutamasta kympeistä per ratsastaja.
- Rullaratsastajat voivat toki lisätä ratsastajapinon korkeutta mastolla kun purje on laskostettu. Mutta ero pinon korkeusdessa ei ole merkittvä niin kauan kuin ainoastaan läpilattoihin tulee rullaratsastajat.
- On myös olemassa laakeroituja vaunuja jokta ovat aivan erinomaisia erityisesti kokonaan läpilatoitetuissa purjeissa. Näitten koko on tavallisia muoviratsastjajia kookkaampi ja ratsastajapino voi näin ollen potentialisesti nousta ongelmaksi asti. Yleensä ratkaisu on että purjesuunnittelussa vähennetään ratsastajien määrää jos purjeeseen halutaan näitä laakerivaunuja. Jos bujdetti on "aika tiukka" kuten aloittajalla ja venekoko alle -sanontaan vaikka- 35 jalkaa, niin laakeroidut vaunut leinevät poissuljettuja.
- Lattaratkasut ovat jossain määrin myös purjekoko kysymys.
- Toisin sellaisenkin argumentin esille että puomin korkeus mastolla - ns BAS mitta - voi olla ratkaisevassa roolissa. Erityisesti jos vene on suuri. Monessa yli 40 jalan nykyveneessä puomi on nimittäin niin korkealla että purjeen laskostaminen puomille voi olla hankalaa jolloin läpiltoitettu purje voi olla helpompi. Toisaalta ratsastajapino haluttasiin pitää matalalla jotta yltäsi helpommin kiinnittämään nostimen.
Kysymys latoista on hyvin subjektiivinen ja venekohtainen asia. Ei ole yhtä ainoata ja oikeata vastausta siihen mikä on paras ratksisu. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mene purjeetekijäsi luo juttusille. Tai vielä parempi. Kutsu häntä käymään veneelläsi. Yhessä pystytte parhaiten ratkisemaan kysymyksen siitä mikä on paras ratkaisu juuri sinulle ja veneellesi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:3811963Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin491647Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?
Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j2081330- 841086
- 69975
En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)58948Oletko kertonut tästä
Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied48812Turun tunnin juna toteutetaan
Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar107785Homouden synti
Kerrotaan faktoja alkuun. On olemassa vain kaksi sukupuolta ja aviolIiitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välin257746- 46680