Vainaja kuoli viikkoa myöhemmin kuin isänsä. Vainajalle jäi leski ja kolme lasta. Isällä oli testamentti kaiken menemisestä puolisolleen. Vainajalla taas on testamentti, missä lakiosa menee lapsille ja loput puolisolle. Kuka nyt perii ja miten vainajan isän - onko se vainajan kuolinpesä, vainajan lapset vai isän leski?
Kenelle kuuluu perintö
kukakenetmiten
20164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Perintö lankeaa perittävän kuolinhetkellä. Kun isä X kuoli, poika A peri isänsä, jollei isän testamentista muuta johtunut. Tässä tapauksessa johtui: X oli testamentannut jäämistönsä leskelleen Y:lle.
Jotta nähdään, mikä on X:n jäämistö, tulee toimittaa omaisuuden ositus X:n ja Y:n välillä. Siinä määrittyvää jäämistöä koskee X:n testamentti.
Kun A oli kuollut ehtimättä esittää lakiosavaatimusta Y:lle, A:lle kuuluneen vaatimuksen voivat samassa ajassa (6 kk testamentin tiedoksiannosta) esittää A:n jälkeläiset a, b ja c. A:n perintö jaetaan samalla tavoin kuin jos ko. perintö (A:n lakiosa) jo olisi ollut A:n hallinassa A:n kuollessa; se siis otetaan huomioon A:n kuolinpesän varoina, ei a:n, b:n ja c:n varoina. Kuolinpesän osakkaita ovat leski B sekä lapset a, b ja c.
Ositusten vaikutuksen eliminoimiseksi oletetaan, että
- X ja Y olivat yhtä varakkaita eli omistivat kumpainenkin 1.000.
- että A ja B olivat yhtä varakkaita. A:n varallisuus koostui X:n perinnöstä ja B omisti tuon perinnön arvosta muuta omaisuutta.
Jos X:n jäämistö oli 1.000, se jakaantuu seuraavasti:
- Leski Y saa testamentin nojalla 500
- A:n kuolinpesän osakkaat saavat A:n lakiosana 500.
A:n jäämistö 500 jakaantuu seuraavasti:
- Leski B saa testamentin nojalla 250
- Lapset a, b, ja c saavat kukin lakiosana A:n jälkeen 83,33
Ositus muuttaa jakoa. Oleteaanpa, että lesket Y ja B ovat varattomia. Tällöin ositus ja jako menevät seuraavasti:
X:n jälkeen 1.000
- Leski Y saa tasinkona 500 testamentilla 250 = 750
- X:n kuolinpesän osakkaat saavat lakiosana 250.
A:n jälkeen 250
- Leski B saa tasinkona 125 testamentilla 62,50
- Lapset a, b ja c saavat kuin lakiosana A:n jälkeen 20,83.
Täydennetään:
Isän X kuolinpesän osakkaita ovat hänen poikansa A, leski Y ja A:n lapset a, b, c.
A:n puoliso B ei ole X:n kuolinpesän osakas.
Jos A ei ole ehtinyt saada ennen kuolemansa tiedoksi X:n laatimaa testamenttia, se annetaan tiedoksi lapsenlapsille a, b, ja c.
Hyvä on huomata myös, että a, b ja c voivat syrjäyttää perinnöstään luopumalla leski B:n saamasta mitään X:n jäämistöstä. Heidän luopuessa perinnöstä (oikeastaan lakiosastaan jättämällä lakiosailmoituksen tekemättä), koko X:n jäämistö menee leski Y:lle testamentin nojalla.
Jos Y on A:n äiti, saavat lapsenlapset aikanaan Y:n kuoltua tämän perinnön (joka voi sisältää X:n varoja, jos hän ei ole niitä tuhlannut). Tätä kannattaisi ainakin harkita, mikäli Y on jo iäkäs.
Korjaus: A on kuollut ennen isäänsä X, joten hän ei tietenkään ole osakas.
Oletko nyt ihan varma, että luit ja ymmärsit Ap:n viestin?
Aivan varma. Hänelle on tärkeää kertoa, että leski B (vainajan leski) voidaan syrjäyttää X:n jäljelle jättämästä jäämiustöstä, koska X on tehhyt testamentin puolisolleen.
Kysymys voi olla miljoonien eurojen perinnöstä, ja siitä leski B saisi huomattavan osuuden tasinkoina ja testamenttina, jos X:n lapsenlapset vaativat lakiosansa.
B:hän voi olla A:n uusi puoliso ja A:n löasten äitipuoli eikä hänelle haluta jättää miljoonien perintöä, vaan pitää varat suvussa.
Lastenlapset eivät ole ensisijaisia perijöitä . Vain lapset ovat ensimmäisiä jakamaan pesä lesken kanssa .
Eli et ole lukenut ollenkaan Ap:n viestiä, kun tuollaista kirjoittelet.
Kirjoituksissani ei ole mitään vikaa. Jos olisi, olisitte jo kertoneet, mitä.
Ensin luetun ymmärtämisen harjoitus:
Ap "Vainaja kuoli viikkoa myöhemmin kuin isänsä."
uusavuttomat "A on kuollut ennen isäänsä X, joten hän ei tietenkään ole osakas."
Haluatko tarkistaa vastaustasi?
En jaksa toistaa 00530 antamaa oikeaa vastausta muutoin.
No jo on korkeampaa matikkaa on.Miksi yksinkertaisista asioista pitää tehdä vaikeita.
Kaltaistesi yksinkertaisten ei ole pakko lukea, jos menee yli hilseen. Siitä vaan hyppäät yli. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin ehkä yksinkertaisesta lukijasta näyttää. Yksinkertaisille tarjolla on simppeliäkin lukemista.
Kyllä minä ymmärrän täysin tuon perintöhomman sen takia sanoin yksinkertainen asia sinä taas rupeat haukkumaan muita tyhmiksi miksi?Vastaapa siihen.
Jos sinä olet niin fiksu kuin sanot olevasi (mitä kyllä epäilen, kun vaikeana esimerkkejäni pidit), niin kaikki lukijat eivät yhtä fiksuja ole.
Esimerkit havainnollistavat, kuinka 1.000 euroa jakaantuisi ap:n mainitsemille tahoille. Sinua tyhmemmätkin osannevat esimerkkiin soveltaa oman tapauksensa. Mutta mikä esimerkeissä sinusta niin vaikeaa on? Onko matematiikka vähän vierasta?
Niin olen vanhempaa polvea meillä oli laskentoa numero oli 9 äö on 120.
Juuri tuossa aiemmin kirjoitettiin että ompa rauhallista kun Nix-Nax ei ole täällä haukkumassa muita.
Sama homma näemmän jatkuu.
En ole yksikään tässä ketjussa kirjoittaja.
Vastauksesi oli suoraan sanottuna liian vaikea aloittajan tasoiselle henkilölle jolla ei kysymyksestä päätellen ollut mitään tietoa perintöihin liittyvistä asioista.
Kannattaisi miettiä kysyjän tasoa ja laskeutua vastauksissa kysyjän tasolle ja antaa selkokielisiä vastauksia.
Jos tulee tinkaa jonkun kanssa juridisista pilkun viilaamisista niin silloin voi ostaa keskustelun tason niin korkealle kuin haluaa.
Ja muuten tuo toisten haukkuminen on typerää.
Kumma kun alennut haukkujien tasolle välittömästi muttet kysyjän tasolle.
Jos sulla on todellista älyä niin ymmärrät mistä puhutaan, vastaantulkutuksesta jokainen tietää mikä on älynlahjasi.
Äsken päättyi Femmalla Ruotsin television tuottama hieno konsertti, jossa Yuja Wang, E-P Salonen ja Ruotsin radion sinfoniaorkesteri esittivät Bartokia ja Messiaenia. Sitten maan päälle tämän palstan marisijoitten pariin:
Vastaukseni ap:lle oli varsin havainnollinen ja niin helppo kuin suinkin mahdollista sellaiselle, joka ap:n kysymykseen todella vastauksen halusi löytää. Niille, joille se oli liian vaikea, ei asia olisi millään vatvomisella auennut. Tällaiset voivat hypätä liian vaikeaksi kokemansa jutun yli ja lukea vain sellaisia, joihin omat älynlahjat riittävät. Kyllä täällä sellaisiakin riittää.
Se kommentaattori, jonka mielestä asian selvittäminen edellä olevien konkreettisten esimerkkien avulla muka teki "yksinkertaisesta vaikeaa", on joko täysin asiasta pihalla tai sitten hänen matikkapäänsä on lapsena paleltunut, kun alkeismatematiikkakin tuottaa noin pahoja vaikeuksia.
Kertokoon hän - jos luulee osaavansa -, miten hän "yksinkertaisen" asian olisi ymmärrettämmin esitettänyt. Helppo on heittää lonkalta lokaa, mutta kun on näytön paikka, tynnyri kolissee tyhjyyttään.
Kuka noita klassisia musiikkeja jaksaa kuunnella ne on kyllä vaikeaa nuotituksena ja paljon soittajia koulun käyneitä,silti se musa ai kiinnosta kuin pientä osaa ihmisistä sama oopperakirkujat.
Helsingin Musiikkitalossa konsertoivat viikoittain radion sinfoniaorkesteri (RSO) ja Helsingin kaupunginorkesteri (HKO), ja konsertit ovat yleensä loppuun myytyjä. Joten jaksavia kuuntelijoita kyllä riittää; kausikorttien saaminen hyville paikoille on suorastaan kiven alla. Se, joka on klassisen makuun päässyt, ei hevillä vähempään tyydy. Toki klassinen ei aivan kaikille avaudu ja siksi on hyvä asia, että näille muille on tarjolla kevyttä.
Vähän sama on täällä: tarjontaa on monen tasoista, jokaiselle jotakin.
Kai sitten suurin osa suomalaisista on sinusta tyhmiä kun eivät klassisesta avaudu ja kevyessä musiikissa vaikeuttakin kun mennään inspiroivaan jazziin,tosin sekään ei ole ihan mieleen,Mitä vikaa kevyessä musiikissa se on rentouttavampaakin.Minusta ooppera on vielä pahempaa katsottavaa kuin klassinen musiikkikonsertti siis ihan kamalaa.Myönnän ovat vaikeita.No riita poikki kunhan tykkää jostakin musiikista ihminen joka ei pidä mistään musiikista on outo.
Ei siinä tyhmyydestä ole kysymys. Kysymys on lähinnä kotitaustasta: jos lapsena ei ole ollut mahdollisuutta tutustua klassiseen musiikkiin, vaan kotona on soinut pelkästään kevyt, niin mistä se kiinnostus olisi voinut syntyä. Klassiseen kun ei sisälle pääse yhtä helposti kuin kevyeen. Mutta kun ovi kerran on avautunut, on helppo tutustua aina uuteen. Klassinen on kestävää, se ei kuuntelemalla kulu siten kuin kevyt.
Itse en kuulu oopperaentusiasteihin. Toki oopperassakin on muutamia hienoja teoksia, huippuna Mozartin parhaat, kuten Figaron häät. Jotkut ovat hurahtaneet Wagneriin niin, että jaksavat väsymättä keskittyä 4-5 tuntia saksalaisiin muinaistaruihin perustuviin musiikkidraamoihin. Eikä heitä tästä syystä voi arvioida muita älykkäämmiksi. Huvinsa kullakin.
Taustamusiikkina voin kuunnella kevyttäkin, myös jazzia. Klassista sen sijaan kuuntelen siihen paneutumalla.