ja jako tehdään vasta toisenkin puolison kuoltua?Ja osakkaat kuitenkin haluaisivat tehdä osituksen jo lesken eläessä?
Miks yleensä tehdään sellaisia määräyksiä että vasta toisenkin kuoltua ositus ja jako?
Miks yleensä tehdään sellaisia määräyksiä että vasta toisenkin kuoltua ositus ja jako?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moisella määräyksellä haluttanee rauhoittaa lesken elämää. Ellei leski jarruta niin voitte ohittaa määräyksen ja joka tapauksessa kukin rintaperillinen voi vaatia 6kk kuluessa lakiosansa, eli puolet perintöosastaan vapaaksi odottelusta.
Mikä osittamattomuudessa tekee lesken elämästä rauhallisemman kuin jos osittaa?
Eihän hänen omaisuutensa ainakaan vähene yhtään oli ositettu tai ei.
niin luulisi et rauhoittaa enee kun tietää mikä osuus on hänen (lesken) eikä tarvisi sohiia yhteisten kanssa, se on niin hankalaa ja vaikeeta.
Kysymys oli miksi tällaisia testamentteja tehdään, ei siitä miten tilanne oikeasti lutviutuu puolison kuoltua ja perillisten tai osan heistä ollessa pa. Mitä tulee ositukseen niin lakiosiahan ei voida määrittää ilman ositusta.
Omaisuuden osituksesta ei voida määrätä testamentilla. Testamentti koskee jäämistöä, joka selviää osituksen jälkeen, ja siinä voidaan antaa vain sitä koskevia määräyksiä.
Osakkailla on tällaisestä testamenttimääräyksestä huolimatta oikeus vaatia ositusta.
niin mutta jos osituskielto on kuitenkin testamentissa mainittu?
Se on sitten testamentintekijän virhe. Luultavasti ovat vain termit menneet sekaisin ja testamentissa "osituksella" tarkoitetaankin perinnönjakoa.
Testamentti koskee vain vainajan omaisuutta ja vasta ositus selvittää, mikä se on. Ei vainaja voi määrätä puolisonsa omaisuudesta. Sitä paitsi ositusta voi vaatia paitsi leski myös perillinen. Eiköhän jompikumpi sentään halua selvittää mitä jaettavaa pesässä on.