Unettomat ja rakkaudettomat, yksinäiset yöt

Perhostyttö kirjoitti:

Taas on päivä vaihtunut iltaan
on pimeää, liian pimeää
Yksikään valo ei loista taivaalla
ja miksi loistaisikaan,
kaikki häviää yön pimeyteen
yksinäisyyteen.
Yö, itse yksinäisyyden valtias
nujertaa vahvimmankin rakkauden alleen
jättäen jälkeensä yksinäisen,
haavoittuneen ja särkyneen ihmisen
joka ei unta saa
odottaessaan rakkautta, kuin kuuta nousevaa.
Pimeät ja yksinäiset yöt
taas saapuvat, katsellen saalistaan
Rakkaudettomia ja unettomia öitä
taas hyvin monia
Ne eivät häviä, ennen kuin tulee joku
joka rakastaa.
Rakkaus, vain sana monien muiden joukossa
asia, joka parhaimmillaan pelastaa toisen ihmisen
itsetuholta, osuessaan oikealle kohdalle
oikealla hetkellä.
Rakkaus, niin kestävää kuin se onkin
voi hajota hetkessä pieniksi paloiksi,
paloiksi, joita ei saa millään kasattua kokoon.
Yö, yksinäisyyden ja unettomien öiden valtias
korjaa hajonneen rakkauden pienet palaset pois
eikä luovuta niitä helposti takaisin.
Yö, kaiken masennuksen ja yksinäisyyden valtias
on ottanut minut valtaansa.
Olisiko siellä päässä joku,
joka voisi pelastaa minut itsetuholta?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä