Ainakin julkisen puolen mielenterveyshoidossa hoidetaan ongelmia joita ei edes ole olemassa, ne on olemassa ainoastaan hoitajien ja lääkäreiden omassa päässä. Tekevät siis sinusta täysin perättömiä olettamuksia ja uskovat niihin ja hoitavat niitä. Ketähän ne oikeat hullut on? Potilaat jotka kärsii ja tulee hakemaan apua esim. kiusaamiseen ja traumojen aiheuttamiin ongelmiin vai lääkärit ja hoitajat jotka hoitavat asioita ja ongelmia joita ei todellisuudessa edes ole? Sanoisin että nämä lääkärit ja hoitajat.
Mielenterveystoimisto ja keksityt ongelmat
tottaon
73
2149
Vastaukset
- tottaon
Julkisen puolen mielenterveyshoito on kupla. Yksi iso valhe, kupla joka jossain vaiheessa toivottavasti räjähtää ja tyhjentyy ja lakkaa olemasta. Sitten ihmisiä voidaan auttaa ihan oikealla tavalla eikä kiusata tai keksiä lisää ongelmia. Voisikin kysyä onko kyseessä vain tiettyjen ihmisten oma ego jota sitten potilaiden avulla hivellään ja jonka ympärillä pyöritään? Potilaiden tehtävä on miellyttää ja hoitaa hoitajia ja lääkäreitä. Olet siellä heitä varten, et itseäsi ja ongelmiesi ratkaisua tai niiden hoitamista varten.
- hllnbbnn
Tässä kirjoituksessa on hyvin kuvattu uudistamisehdotuksia mielenterveyspalveluihin ja keskeisiä ongelmia siinä.
http://www.benfurman.com/blog/2015/02/25/psykiatrisia-palveluja-ei-ole-tehty-asiakkaille-esipuhe-james-daviesin-kirjaan/
Ihminen joka tarvisi keskusteluapua elämänsä ongelmiin,on samantien mielenterveyspalveluissa diagnosoitavana ja potilas jota ei tulkita hänen kokemiensa asioiden vaan diagnoosien pohjalta. Kaikesta hänen käytöksestään ja sanoistaan pyritään löytämään tautiluokitukseen kuuluvia oirekuvia ja erilaisin rastiruutuun kaavakkein pyritään löytämään erilaisia häiriöitä. Osa näistä diagnooseista on hyvin rankkoja kantajalleen sen sijaan että auttavat. Diagnoosit ei poistu papereista, ja ne vaikuttavat kohteluun lääkärissä, se on fakta. Koko hoito ei välttämättä vahvista ihmisen positiivista minäkuvaa ja sisäistä vahvuutta, vaan täysin päinvastoin. Lääkärinä toimiva "besserwisseri" tekee ihmisestä suuria olettamuksia lyhyen keskustelun jälkeen tuntematta koko henkilön henkilöhistoriaa tai luonnetta ja saa omat ammatilliset kiksinsä löytämällä oikean diagnoosin.
Lääkärit vaihtuu ja hoito on lääkeorientoitunutta mielenterveyspalveluissa. Ihmisten palautteita ei kysytä. Tätä lääkekeskeistä, diagnoosikeskeistä kulttuuria vahvistaa Kela yms, jotka maksavat ihmisille rahaa, ja Kela tarvitsee lääkärinlausuntoja.
Palveluja voitaisiin uudistaa. Vaan onko esteenä lääkeyhtiöiden valta ja vanhat jäykät rakenteet.
Mitä itse havaitsin mtt-ajoiltani oli se, että en enää määrittele itseäni diagnoosien pohjalta ja uskoni koko psykiatriaan on hyvin heikkoa. Koen saavani tarvittavan apuni muualta. Hyötynä koin pari lämmintä ihmistä, jotka sanoivat kannustavia sanoja jotka muistan aina. Mutta yhtä paljon mieleeni on syöpynyt niin paljon lannistavia kohtaamisia ja lausunnot, jotka on tehty sanomisiani vääristellen, yrittäen löytää minusta pelkkiä ongelmia. Ei kiitos enää. Olen nähnyt mihin tuo polku johtaa.- tottaon
Polku ei johda mihinkään tai sitten vain tuhon tielle. Alat etsimään vikaa itsestäsi ja alat pitämään itseäsi kaikin tavoin viallisena ja avuttomana.
- omaisen_kokemus
Kirjoitat täyttä asiaa. Varsinkin lääkäreiden toiminta mtt puolella ainakin Helsingissä on täysin vastuutonta. He eivät ymmärrä olevansa edes lääkäreitä. Omaisena voin sanoa, että valheita putoilee joka toisessa lauseessa.
- eh4th
omaisen_kokemus kirjoitti:
Kirjoitat täyttä asiaa. Varsinkin lääkäreiden toiminta mtt puolella ainakin Helsingissä on täysin vastuutonta. He eivät ymmärrä olevansa edes lääkäreitä. Omaisena voin sanoa, että valheita putoilee joka toisessa lauseessa.
Vaiko niin päin, että psykiatrit eivät ymmärrä, että eivät ole lääkäreitä. Vai lääkäreihinkö viittaat? Ilmeisesti siinä tapauksessa yleislääkäreihin?
- Anonyymi
Taaspa on poistettu tuo lisävalaistusta mahdollisesti antava kirjoitus. Mielenterveys hoitajat, sairaanhoitajat, psykologit ja psykiatrit eivät kestä kuulla kritiikkiä.
- dfsadfs
Nykyään kaikkein keskeisin mielenterveysongelma vaikuttaa olevan lääkeriippuvuuden vajaus. Siitä kärsii huomattava osa kansalaisista ja siksi johtavat lääketieteen asiantuntijat ovat ottaneet terveyspoliittiselle agendalle tämän huomattavan kansanterveyttä uhkaavan epidemian ehkäisyn ja hoidon. Näin epidemiasta kuulemma vahvasti kärsineenä potilaana koin omasta näkökulmastani, että jouduin lähinnä hyvin omituisen institutionalisoituneen huumemafian uhriksi. Minut teljettiin viikkokausiksi mitään selittämättä pakolla valkoisten seinien vuoraamaan laitokseen, huumattiin tajuttomaksi ja pakotettiin odottamaan tuomiota viikkokaupalla lääketokkurassa ja avautumaan "vanginvartijoilleni" syvimmistä henkilökohtaisista kokemuksistani, mitä pidin aivan hirvitttävänä loukkauksena omanarvontuntoani kohtaan. Loukkaus oli niin syvä, että minun oli hyvin vaikea edes puhua minua tutkiville "asiantuntijoille", koska läsnäoloni pätki niin pahasti. Tämä tietenkin oli osa "sairaudenkuvaani". Lisäksi syy vangitsemiselleni oli asia, josta en lainkaan kokenut kärsiväni. Kokemukseni mielisairaanhoidosta oli täten kafkamaisella tavalla suhteellisen traumaattinen. Ihmiselämä ja ihmisen kokemusmaailma on niin monimuotoinen ja niin syvästi henkilökohtainen, että ei sitä voi mitenkään avata jäsennellysti psykiatrille, joka tekee ventovieraasta potilaastaan diagnoosin omien ennakkoluulojensa pohjalta muutaman tapaamiskerran jälkeen. Kun oma kokemusmaailma pitää runnoa johonkin epämääräiseen lavelta kuulostavaan diagnoosiin tyhjennettynä kaikesta olennaisesta sisällöstä ja eletystä elämästä, se tuntuu usein lähinnä raiskaukselta ihmisen omaa itseymmärrystä kohtaan. Näiden diagnoosien ensisijainen funktio tuntuukin olevan kyllä aivan muu, kuin potilaiden mielenterveyden edistäminen tai edes tieteellisen tiedon tuottaminen.
- traumatisoitunut--
Hyvin kuvasit mitä myös itse jouduin kokemaan, kiitos siitä. Vieläkin on traumoja lääkkeistä ja "hoidosta"
- näin.se.vaan.näyttää
Ainakin jos olet hakenut apua kiusaamisesta aiheutuneisiin ongelmiin, niin voi voi.. Psykologit sun muut ammattiauttajat ottavat parin lauseen jälkeen sen kannan, että vian täytyy löytyä kiusatun omasta päästä. Tällä on varmasti lapsuuden traumoja, vikaa asenteessa, käytöksessä, luonteessa, parisuhteessa tai hän ei vain osaa hoitaa työtehtäviään. En ole kuullut, että yksikään kiusattu olisi saanut ymmärrystä psykologilta.
- tottaon
Huomattu on.
- Anonyymi
Psykiatri tietää jo parissa lauseesta kiusatun ongelman, ja tottakai se on trauma ihmiselle jos kiusataan . Mutta parantuminen lähtee itsestä , lääkkeet joita kirjoitetaan on usein hyviä mielen sairauksiin.
Se joka juttelee että ” pitävät hulluna” on väärässä, psykiatriassa ei ole edes sellaista ajatusta, eivätkä he hulluttele ketään .
Ihminen joka tuntee tarvetta puhua asioistaan voi ilmaista sen selvästi tilatessaan ajan itselleen .
Ei ketään hoideta sormien napsauttamisella että niinkuin ongelmat häipyisivät .
Moni kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta se ei ole psykiatrille mikään uusi asia , vaikka potilaalle se on suuri asia , masennukseen saa lääkkeet ja niitä pitää syödä aika kauan ennenkö ihminen on ennallaan , ja itse yrittää ottaa tietoa sairaudestaan miten siitä pääsee eroon .
Siis kukaan ei ota sairautta pois Itse on oltava asialla , nukkua kunnolla , syödä ravitsevaa ruoka ja laittaa päiväänsä rutiinit ,liikunta myös tärkeää.
Kiusatun ongelma on juuri siinä että hän on traumtisointunut siis , miten. Einaat että psykologin pitäisi sinua sitten hoitaa, sillä hänhän yrittää saada sinut ymmärtämään ettet voi muuttaa kiusaajia mutta voit muuttaa omaa itseäsi ja tapaasi ajatella , aivoista ne kaikki häiriöt lähtee . Joten pitäisi katkaista surullinen kierre elämässään , uusilla ajatuksilla ja muistaa ettei sinussa ole vikaa , kiusaajista sen sijaan on vika ja niitähän ei psykologi voi pysäyttää.
- tottaon
"Defining Bullshit
What is the essence of bullshit? For Frankfurt, “This lack of connection to a concern with truth—this indifference to how things really are—that I regard as of the essence of bullshit.”
The goal of bullshitters is not necessarily to lie about the truth but to persuade their audience of a specific impression so as to advance their agenda. So, bullshitters are committed to neither truths nor untruths, uncommitted to neither facts nor fiction. It’s actually not in bullshitters’ interest to know what is true and what is false, as that knowledge can hinder their capacity to bullshit."
http://www.alternet.org/personal-health/proven-wrong-about-many-its-assertions-psychiatry-bullsht - PSYKIATRIAA
OSA1
Ihmisellä on paljon odotuksia jos ja kun hän päätyy sairaalahoitoon. Niin minullakin kun läheiseni joutui hoidettavaksi. Olin tottunut siihen, että sairaalassa henkilökunta on ystävällistä ja kunnioittaa potilasta (asiakasta) kaikin tavoin. Samoin lähiomaisia.
Psykiatrinen sairaalahoito näytti jo alusta asti joltain aivan muulta. Kun ihminen joutuu psykiatriselle osastolle niin aluksi on ns. tarkkailujakso. Se on lain mukaan maksimissaan neljä päivää. Omaiseni kohdalla se kesti puolitoista päivää. Tuloksena oli pakkohoitolähete M3. Niitä arvokkaita kahta ja puolta päivää ei ”voitu” käyttää koska oli tulossa viikonloppu. Kun ihmisellä on ollut traumaattinen kokemus niin paha olo voi mennä hyvinkin nopeasti ohi eikä sairaalahoitoa edes tarvita. Saatikka pakkohoitoa.
Kun sairaalan psykiatri (lääkäri) oli tehnyt pakkohoitopäätöksen aloitettiin lääkitys. ”Nykyaikainen” psykiatria on nimeltään biologista psykiatriaa. Ei nähdä muuta vaihtoehtoa kuin lääkkeet ja ne nostetaan heti kovalle tasolle. Potilas(asiakas) on saatava neurolepteillä lempeäksi kuin lammas. Riippumatta siitä mikä hänen luonteensa on. Sillä ei ole mitään väliä kun psykiatri/ psykiatria pääsee vauhtiin. Hoitohenkilökunta on psykiatrin kuuliaisia oppilaita. Lääkäri päättää kuka sinä olet, millainen sinun luonteesi on ja hoitajat tulevat kuorossa perässä. Alkaa tulla kommentteja; ”et sinä normaalisti tuollainen ole, jos potilas on ärtyisä saamaansa ”hoitoon” ja kohteluun. Monesti lauseessa on totuutta sen verran, että kukaan ei normaalisti ole niin ylilääkitty kuin psykiatrisella osastolla ollaan. Mutta se harha mikä hoitavalla henkilökunnalla on ihmisen perusluonteesta, sitä ei poista mikään. Ei tietenkään potilaan sana, hänhän on se ”hullu”. Ei myöskään lähiomaisten tai ystävien.
Psykiatriassa käytettävät lääkkeet ovat kovia myrkkyjä. Niillä vaikutetaan aivojen toimintaan. Sanotaan, että välittäjäaineisiin. Biologisessa psykiatriassa kulkee myytti, että aivojen välittäjäaineet ovat epätasapainossa ja sitä epätasapainottomuutta sitten pitää korjata mm. neurolepteillä. Kaikki on täyttä olettamusta. Mitään ei pystytä mittaamaan. Ei ole mitään laboratoriokokeita millä tämä olisi voitu koskaan vahvistaa. Ainut varma asia on se, että lääkkeiden syönnin jälkeen syntyy se epätasapainotila. Psykiatriaa kutsutaankin pseudotieteeksi, epätieteeksi. Tieteessä kun tutkimukset ja niistä saatavat tulokset perustuvat faktoihin. Psykiatriassa olettamuksiin. Lääkkeiden vaikutuksia kuvataan sanoilla ”saattaa”, ”voi” ”ehkä”. Mitään varmaa ei voida sanoa. Ainut varma asia on lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset. Niitä on paljon ja ne ovat erittäin ikäviä potilaiden (asiakkaiden) kannalta. Tässä linkki Sycrest psykoosilääkkeen tietoihin. https://www.diagnosia.com/fi/laakkeet/sycrest-10-mg-resoribletti
Haittavaikutukset kuuluvat osana ”hoitoa”. Katsotaan, että hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Jos potilas pysyy hengissä. Kyseinen lääke voi mm. tehdä muutoksia makuaistiin, tehdä heitehuimasta, tahdottomia lihasnykäyksiä, ahdistuneisuutta, uneliaisuutta, näköhäiriöitä ja seksuaalisia toimintahäiriöitä. Nämä kaikki on helppoja todeta. Sitä mihin lääke on tarkoitettu eli psykoosiin niin sitä ei pystykään toteamaan mitenkään. Aika kuluu, lääkettä syödään ja psykoosi häviää. Sama tulos olisi voinut tulla samassa ajassa lumelääkkeellä mutta ilman helvetillisiä haittavaikutuksia.
Jos potilas puhuu lääkärille(psykiatrille), että lääke ei sovellu ja että lääkitys on lopetettava niin se on merkki ”sairauden tunnottomuudesta”. Potilas on niin sairas, ettei ymmärrä omaa parastaan ja pakkolääkitystä jatketaan. Kun haittavaikutukset ovat kovat voi olla ettei potilas mm. saa öisin nukuttua niin ensimmäisenä hoitohenkilökunta ei tietenkään usko potilaan sanaa. Potilas tuntee, että kyseessä on somaattiset oireet niin sitä ei uskota vaan asia kuitataan, ”sinulla on paniikkihäiriö”. Potilas voi joutua kärsimään viikkoja kunnes lääkäri ja hoitajat tajuavat tilanteen. - PSYKIATRIAA
OSA 2
Kun puhutaan mielen sairauksista niin mielihän ei ole mikään somaattinen elin. Silti mieltä hoidetaan lääkkeillä aivan kuten somaattisia sairauksia kuten esim. kuume, flunssa tms.
Potilas(asiakas) voi todella TIETÄÄ olevansa terve. Tämän voi vahvistaa lähiomaiset, ystävät, jopa ulkopuolinen psykiatri omalla lausunnollaan. Potilaan tuntemuksilla tai ulkopuolisilla lausunnoilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Lääkäri psykiatri, joka näkee potilasta ehkä puolesta tunnista tuntiin viikosta ”tietää”, että potilas on sairas. Varsinkin jos potilas on ulospäin suuntautunut, eikä häntä ole onnistuttu masentamaan. Omat aivot toimivat vielä. Tämä on merkki maniasta. Diagnoosien oireethan on kootto DSM sekä ICT-10-tautiluokitukseen, josta löytyy meille jokaiselle jokin sairaus. DSM tautiluokituksessa mennään luokituksessa 5. Otetaan yksi esimerkki. DSM 3 määritteli, että jos ihmisellä suru kestää vuoden on se sairaus. DSM 4 määritti ajan kahteen kuukauteen. Uusin DSM 5 KAHTEEN VIIKKON! Jos ihminen suree omaistaan kaksi viikkoa on hän sairas ja psykiatri voi aloittaa masennuslääkityksen! Lääketehtaat hierovat käsiään. Tätä on psykiatria pahimmillaan!
Psykiatrisen osaston lääkäri on kaikki tietävä. Hän YKSIN päättää siitä koska hänen subjektiivisen käsityksen mukaan ihminen on terve ja tulee pärjäämään osaston ulkopuolella. Mielenterveyslaki on tehty sitä varten, että potilaat saisivat oikeutta ja että heitä kohdeltaisiin ihmisinä. Mielenterveyslaissa on myös pakkohoidon kriteerit. Kolme kohtaa. Jos yksikään niistä ei täyty on pakkohoito heti päätettävä. Hienoa sanahelinää, jolla ei ole mitään merkitystä. Vaikka ihminen olisi ulkopuolisen psykiatrin, läheisten yms. mukaan terve niin ”hoitava” psykiatri tulkitsee asioita kuten hän subjektiivisesti asian näkee. Potilaan tilan ristiriita ei merkitse mitään! Pakkohoito jatkuu!
Potilas tulisi nähdä yksilönä, jolla on omat luonteen piirteet. Mikäli potilas ei oteta elämänhistorioineen ja -kokemuksineen kohdatuksi yksilöllisenä itsenään, omana ainutkertaisena persoonana, hänen ihmisoikeuksiaan loukataan sekä samanaikaisesti ehkäistään hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta. Psykiatrisessa osastohoidossa helposti tapahtuu potilaan ”minorisointia”. Potilasta ei kohdata itsenäisenä aikuisena, vaan – iästä riippumatta – jonkinlaisena alaikäistettynä aikuisena. Tämä on erittäin nöyryyttävää. Tämä on jokapäiväistä toimintaa hoitohenkilökunnan puolelta.
Hyvä hoito edellyttää henkilökunnan ja potilaiden (asiakkaiden) vuorovaikutuksen ohella ”kolmatta osapuolta”, sitä sosiaalista todellisuutta ja ”ulkopuolista maailmaa”, mihin potilas kiinnittyy sairaalasta pääsyn jälkeen. Tässä kohtaa kuitenkin toimitaan siten, että potilasta eristetään ulkomaailmasta mm. rajoittamalla omaisten käyntejä, rajoittamalla liikkumista osaston ulkopuolella ja eväämällä omassa kodissa käynnit.
Keskeinen osa sairauden hoitoa tulisi olla potilaan monipuolinen huomioiminen ja hänen tarpeidensa kuuleminen. Hoitajien tulisi olla aidosti läsnä potilaiden parissa. Heidän pitäisi luottaa enemmän potilaiden mahdollisuuksiin ja kykyihin.”
Terveyden edistäminen alkaa ihmisarvon kunnioittamisesta ja myös moraalilain kultaisen säännön pohtimisesta: kuinka haluaisin itseäni kohdeltavan ja itseeni suhtauduttavan mikäli olisin vastaavanlaisessa tilanteessa. Pystynkö edes kuvittelemaan itseni vastaavaan tilanteeseen: minähän olen aikuinen, mutta että hän…
Parhaimmin hoitajat oppivat kunnioittamaan ja arvostamaan potilaita kanssaihmisinä ja aikuisina käymällä aitoa ja avointa vuoropuhelua potilaiden (asiakkaiden) kanssa. Huomioimalla myös lähiomaiset. Ihmisen, yksilön näkeminen elämäntarinoineen ja tarpeineen auttaa näkemään ihmisen vammalta, metsän puilta.
Kun terve ihminen on suljettuna psykiatrisella osastolla niin hän alkaa oikeasti sairastua. Jokainen päivä on liikaa. Jokainen päivä rikkoo ihmisoikeuksia ja jokainen päivä on maan päällinen helvetti!- 180-astetta_väärinpäin
"Mielenterveyslaki on tehty sitä varten, että potilaat saisivat oikeutta ja että heitä kohdeltaisiin ihmisinä."
Ei. Olet ymmärtänyt väärin. Mielenterveyslain tarkoitus on mahdollistaa ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain kiertäminen, jotta lakia rikkomattomia kansalaisia voidaan vangita laitoksiin ja käsitellä tahdonvastaisesti esimerkiksi kemiallisesti, sähköllä, kirurginveitsellä etc.
Olet hassusti käsittänyt mielenterveyslain tarkoituksen 180-astetta väärin päin, että tarkoitus olisi kohteen suojeleminen ja oikeuksien takaaminen. Mielenterveyslaki on siis luotu kohteen kohteen lain takaamien suojien ja oikeuksien riisumiseksi. Se on ase kohdetta vastaan, ei puolesta. - traumatisoitunut--
Mielenterveyslaissa olevat pakkokeinot ja puhun erityisesti pakkolääkinnästä voivat olla karmaisevia kohteelleen. Puhun kokemuksen äänellä. Itse menin hakemaan apua vapaaehtoisesti ja se muutettiin vastentahtoiseksi jossa en voinut kontrolloida mitä pillereitä kurkustani alas laitoin. Olin lamattu elävä kuollut. Koko lääkekoktaili oli yliliioitellun iso. Tähän loppui apu kohdallani ja tilalle sisälläni nousi viha. Lääkkeiden vaikutus oli enemmän ahdistava kuin olisi auttanut minua.
Ne, jotka kärsivät pakkohoidosta (tuo on jo sanana ristiriitainen, "pakko" ja "hoito") ja kokevat siitä traumoja ja lääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä, unohdetaan. Heitä ei ole edes olemassa. Heidän mielipiteensä lytätään. Heille tehtyjä haittoja vähätellään. Heidät leimataan kyvyttömäksi sanomaan oma mielipiteensä hoidosta diagnoosileimojen takia. Puolustellaan sillä että tarkoitus oli hyvä ja auttaa, ja jotkut hyötyvät. Että jälkikäteen hoidettu kiittelee auttajiaan.Hehkutetaan lääkkeitä (yleensä ne jotka ei ole näitä käyttänyt mutta luulevat tekevänsä hyvää auttamistyötä). He ihmettelevät, miksi potilas ei tajua parastaan.
Kun sanotaan että hoitamatta jättäminen vaarantaisi potilaan terveyden, potilaan tahdon vastaisesti "hoito" kemikaaleilla vaarantaa myös hyvin paljon.
Minulle se oli kidutusta. Kärsin edelleen syvistä traumoista ja haitoista lääkkeiden lopettamisen jälkeenkin. - tottaon
traumatisoitunut-- kirjoitti:
Mielenterveyslaissa olevat pakkokeinot ja puhun erityisesti pakkolääkinnästä voivat olla karmaisevia kohteelleen. Puhun kokemuksen äänellä. Itse menin hakemaan apua vapaaehtoisesti ja se muutettiin vastentahtoiseksi jossa en voinut kontrolloida mitä pillereitä kurkustani alas laitoin. Olin lamattu elävä kuollut. Koko lääkekoktaili oli yliliioitellun iso. Tähän loppui apu kohdallani ja tilalle sisälläni nousi viha. Lääkkeiden vaikutus oli enemmän ahdistava kuin olisi auttanut minua.
Ne, jotka kärsivät pakkohoidosta (tuo on jo sanana ristiriitainen, "pakko" ja "hoito") ja kokevat siitä traumoja ja lääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä, unohdetaan. Heitä ei ole edes olemassa. Heidän mielipiteensä lytätään. Heille tehtyjä haittoja vähätellään. Heidät leimataan kyvyttömäksi sanomaan oma mielipiteensä hoidosta diagnoosileimojen takia. Puolustellaan sillä että tarkoitus oli hyvä ja auttaa, ja jotkut hyötyvät. Että jälkikäteen hoidettu kiittelee auttajiaan.Hehkutetaan lääkkeitä (yleensä ne jotka ei ole näitä käyttänyt mutta luulevat tekevänsä hyvää auttamistyötä). He ihmettelevät, miksi potilas ei tajua parastaan.
Kun sanotaan että hoitamatta jättäminen vaarantaisi potilaan terveyden, potilaan tahdon vastaisesti "hoito" kemikaaleilla vaarantaa myös hyvin paljon.
Minulle se oli kidutusta. Kärsin edelleen syvistä traumoista ja haitoista lääkkeiden lopettamisen jälkeenkin.Itsekin koen että mua on kidutettu psykiatrisessa hoidossa ja myös minä kärsin edelleen traumoista tähän asiaan liittyen. Ihmiset olisivat järkyttyneitä jos tietäisivät mitä kaikkea olen hoidossa kokenut.
- tottaon
traumatisoitunut-- kirjoitti:
Mielenterveyslaissa olevat pakkokeinot ja puhun erityisesti pakkolääkinnästä voivat olla karmaisevia kohteelleen. Puhun kokemuksen äänellä. Itse menin hakemaan apua vapaaehtoisesti ja se muutettiin vastentahtoiseksi jossa en voinut kontrolloida mitä pillereitä kurkustani alas laitoin. Olin lamattu elävä kuollut. Koko lääkekoktaili oli yliliioitellun iso. Tähän loppui apu kohdallani ja tilalle sisälläni nousi viha. Lääkkeiden vaikutus oli enemmän ahdistava kuin olisi auttanut minua.
Ne, jotka kärsivät pakkohoidosta (tuo on jo sanana ristiriitainen, "pakko" ja "hoito") ja kokevat siitä traumoja ja lääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä, unohdetaan. Heitä ei ole edes olemassa. Heidän mielipiteensä lytätään. Heille tehtyjä haittoja vähätellään. Heidät leimataan kyvyttömäksi sanomaan oma mielipiteensä hoidosta diagnoosileimojen takia. Puolustellaan sillä että tarkoitus oli hyvä ja auttaa, ja jotkut hyötyvät. Että jälkikäteen hoidettu kiittelee auttajiaan.Hehkutetaan lääkkeitä (yleensä ne jotka ei ole näitä käyttänyt mutta luulevat tekevänsä hyvää auttamistyötä). He ihmettelevät, miksi potilas ei tajua parastaan.
Kun sanotaan että hoitamatta jättäminen vaarantaisi potilaan terveyden, potilaan tahdon vastaisesti "hoito" kemikaaleilla vaarantaa myös hyvin paljon.
Minulle se oli kidutusta. Kärsin edelleen syvistä traumoista ja haitoista lääkkeiden lopettamisen jälkeenkin.Sitten kun tarvitsisit tiettyjä lääkkeitä tämän kidutuksen aiheuttamiin ongelmiin niin niitä ei suostuta määrämään tai hyvin pienillä annoksilla niin että sitten jäät vain kitumaan. Minulla ei siis ilmeisesti ole oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Eikä voimavarojakaan ole tällä hetkellä etsiä lääkäriä joka oikeasti uskoisi minua ja auttaisi. Itse en tule varmaan koskaan täysin ilman lääkkeitä pärjäämään. Nykyinen käytäntö on se että rauhoittavia ei suostuta määräämään juuri kellekään tai hyvin pienellä annostuksella, jotka on oikeastaan ainoita jotka vaikeaan ahdistukseen auttavat. Sen sijaan neuroleptejä kyllä jotka usein vain pahentavat ahdistusta määrättäisiin isoja annoksia tai masennuslääkkeitä jotka tekevät tunteettomaksi. Tärkeintä ei siis ole oikeasti auttaa potilasta vaan saada tämä hiljaiseksi tai sitten työssäkäyväksi tunteettomaksi robotiksi.
- PSYKIATRIAA
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
"Mielenterveyslaki on tehty sitä varten, että potilaat saisivat oikeutta ja että heitä kohdeltaisiin ihmisinä."
Ei. Olet ymmärtänyt väärin. Mielenterveyslain tarkoitus on mahdollistaa ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain kiertäminen, jotta lakia rikkomattomia kansalaisia voidaan vangita laitoksiin ja käsitellä tahdonvastaisesti esimerkiksi kemiallisesti, sähköllä, kirurginveitsellä etc.
Olet hassusti käsittänyt mielenterveyslain tarkoituksen 180-astetta väärin päin, että tarkoitus olisi kohteen suojeleminen ja oikeuksien takaaminen. Mielenterveyslaki on siis luotu kohteen kohteen lain takaamien suojien ja oikeuksien riisumiseksi. Se on ase kohdetta vastaan, ei puolesta.Uskon edelleen, että laki sinällään on tehty potilaan suojaksi. Se että se ei toimi on toinen juttu (sitä ei noudateta)! Aivan kuten valitukset hallinto-oikeuteen yms.
- traumatisoitunut--
Valitus harvemmin johtaa mihinkään psykiatrian puolella. Potilaan oikeusturva pakkotoimissa eritoten ovat heikot ja suojaa mielivaltaa vastaan ei ole riittävästi. Onpa Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin siitä Suomea näpäyttänyt. Suomen korkein hallinto-oikeus tosin oli toista mieltä v.2012. http://yle.fi/uutiset/3-6292972
Vapauden rajoittaminen ei ole mielestäni niin arveluttavaa kuin pakkolääkintä psykiatriassa lääkkeillä ja lääkeyhdistelmillä, joiden haitat on vähäteltyjä ja edut ja teho liioiteltuja. - 180-astetta_väärinpäin
PSYKIATRIAA kirjoitti:
Uskon edelleen, että laki sinällään on tehty potilaan suojaksi. Se että se ei toimi on toinen juttu (sitä ei noudateta)! Aivan kuten valitukset hallinto-oikeuteen yms.
Toki. Saat uskoa vaikka joulupukkiin. Lukemalla oppisit tietämään. Ei tarvitsisi uskoa. Kukin kuitenkin tavallaan. Sinulla on oikeus uskoa mitä haluat. Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Ajattelin vain valaista asiaa, koska vaikuttaa siltä, että et ole perillä asiasta. Siten kritiikkisikin menee hieman metsään.
- MööMööö
Lääkintä palvelee hoitajia. Helpompi työ, kun potilaat on turrutettu sopivan hiljaisiksi. Vanhuspuolella ei psykoottisten ja dementoituneiden vanhusten käytöshäiriöitä "hoidetaan" antipsykooteilla eli kemiallisesti sidotaan potilas pakkopaitaan, ettei hän ole niin hankala hoitajille. Hyödyllisiä pikku pillereitä vähän joka tarkoitukseen.
Kupittaalla, mistä ollut uutisointia, potilaat ylilääkittiin yöksi että hoitajat sai nukkua.
Keskusteluavun puutetta voi kompensoida tarvittavilla lääkkeillä.
Se saadaanko ketään ylilääkinnän jälkeen parempaan kuntoon, on eri asia. Psykiatreille ainakin riittää töitä työkyvyttömyyseläkelausuntojen kirjoittelijoina - PSYKIATRIAA
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
Toki. Saat uskoa vaikka joulupukkiin. Lukemalla oppisit tietämään. Ei tarvitsisi uskoa. Kukin kuitenkin tavallaan. Sinulla on oikeus uskoa mitä haluat. Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Ajattelin vain valaista asiaa, koska vaikuttaa siltä, että et ole perillä asiasta. Siten kritiikkisikin menee hieman metsään.
Sinun kirjoituksista paistaa se, että olet todellakin vain lukenut. Koska omat kokemukset puuttuvat niin uskot kaiken mitä luet. Eli kukahan tässä uskoo joulupukkiin... ;-) Minulla kokemus, sinulla VAIN lukeminen..... Tule sitten valaisemaan minua kun sinulla on OMIA kokemuksia asioista. Rautalangalla väännettynä.
- 180-astetta_väärinpäin
PSYKIATRIAA kirjoitti:
Sinun kirjoituksista paistaa se, että olet todellakin vain lukenut. Koska omat kokemukset puuttuvat niin uskot kaiken mitä luet. Eli kukahan tässä uskoo joulupukkiin... ;-) Minulla kokemus, sinulla VAIN lukeminen..... Tule sitten valaisemaan minua kun sinulla on OMIA kokemuksia asioista. Rautalangalla väännettynä.
Mistä tietäisit, jos minulla olisi tai ei olisi kokemuksia asiasta asianomaisena tai läheisenä? Arvaat ja luulet. Mitään et asiasta tiedä.
- Anonyymi
tottaon kirjoitti:
Sitten kun tarvitsisit tiettyjä lääkkeitä tämän kidutuksen aiheuttamiin ongelmiin niin niitä ei suostuta määrämään tai hyvin pienillä annoksilla niin että sitten jäät vain kitumaan. Minulla ei siis ilmeisesti ole oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Eikä voimavarojakaan ole tällä hetkellä etsiä lääkäriä joka oikeasti uskoisi minua ja auttaisi. Itse en tule varmaan koskaan täysin ilman lääkkeitä pärjäämään. Nykyinen käytäntö on se että rauhoittavia ei suostuta määräämään juuri kellekään tai hyvin pienellä annostuksella, jotka on oikeastaan ainoita jotka vaikeaan ahdistukseen auttavat. Sen sijaan neuroleptejä kyllä jotka usein vain pahentavat ahdistusta määrättäisiin isoja annoksia tai masennuslääkkeitä jotka tekevät tunteettomaksi. Tärkeintä ei siis ole oikeasti auttaa potilasta vaan saada tämä hiljaiseksi tai sitten työssäkäyväksi tunteettomaksi robotiksi.
Olen enemmän kuin samaa mieltä. Bentsoja pihistellään vaikka minäkin tlen toistaiseksi toimeen tosi pienellä annoksella. Ne on tehokkaimpia ahdistukseen ja pelkotiloihin. Neurolepteja ja antidepresseja kyllä syydetään, ja ne joskus pahentavat tilaa ja passivoivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen enemmän kuin samaa mieltä. Bentsoja pihistellään vaikka minäkin tlen toistaiseksi toimeen tosi pienellä annoksella. Ne on tehokkaimpia ahdistukseen ja pelkotiloihin. Neurolepteja ja antidepresseja kyllä syydetään, ja ne joskus pahentavat tilaa ja passivoivat.
Ihminen joka ei usko olevansa sairas, syyttää usein lääkäriä väärinhoidosta .
Paras tapa on myöntää itselleen että ei voi hyvin, ja mitään taika sauvaa ei ole olemassa
Pakkohoito ei ole mitenkään helppo juttu, ja siihen joudutaan joskus, ja melkein kaikki sanovat että lääkäri ei ole käsittänyt ja syyttelevät hoitohenkilökuntaan , mutta millainen hoito tällaisille potilaille olisi potilaitten mielestä oikea , että he olisivat tyytyväisiä
Pakkohoito on myös vaikea saada . Yksi tuttu on psykoosissa ja häiritsee ihmisiä joka päivä , silti häntä ei viedä hoitoon vaikka moni on soittanut hänestä sairaalaan , jotta ei pakkohoito oikein helposti saa.
- PSYKIATRIAA
OSA3
Tämä kaikki tietenkin maksaa. Kun vapaus koittaa niin viimein potilas nähdään ASIAKKAANA kun hän saa sairaalan pakkohoidosta laskun käteensä. Edessä on pitkä sairausloma, tulotaso romahtanut. Alkaa paraneminen ”psykiatrisen” hoidon aiheuttamien traumojen jälkeen! Kun psyykoosipotilas lähtee nykyisin psykiatrisesta sairaalasta niin , jokainen sieltä lähtevä syö neuroleptilääkitystä. Ylläpitolääkitys prosentti on 100%. Suomessa on toinenkin hoitomalli nykyisen rinnalla. Keroputaan malli. Maailmalla kehuttu. Sitä tullaan tänne katsomaan ja oppimaan. Mutta se ei kelpaa Suomessa minnekään muualle sairaalaan tai sairaanhoitopiiriin. Sielläkin käytetään lääkkeitä, mutta kun sieltä psykoosipotilas lähtee ulos niin välttämättä hän ei syö ylläpitolääkitystä. Siellä ylläpitolääkitys prosentti kotiutuvilla potilailla on n. 35%. Tuosta voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että vaikkapa Jyväskylästä kotiutuvista kuusi kymmenestä syö turhaan neuroleptejä.
Kahden vuoden seurannan jälkeen 82 prosentilla Tornion alueen psykiatrisista potilaista ei ollut lainkaan oireita tai oireet olivat lieviä. Muualla Suomessa luku oli 50 prosenttia. Keroputaalla hoidetuista 23 prosenttia oli sairauseläkkeellä – muualla 57 prosenttia. Torniossa vain 24 prosenttia oli sairastunut psykoosiin uudestaan kahden vuoden aikana, vertailualueella 71 prosenttia.
Maailma on onneksi muuttumassa mutta kovin hitaasti. Lääketehtaat pitävät vielä kynsin ja hampain biologisesta psykiatriasta kiinni. Olemme lukeneet autotehtaiden päästöhuijauksista. Autotehtaat kun itse tekevät valmistamilleen autoille testit. Samoin toimivat lääketehtaat. Ne testaavat omat tuotteensa. Lääketehtaita on jäänyt kiinni valheista tuotteidensa kohdalla. Muutama miljoona, 10 tai satamiljoonaa sakkoa ei tunnu missään. Niin valtavat ovat mm. mielenterveyden puolella lääkemarkkinat. Puhutaan miljardeista niin satamiljoonaa voidaan kuitata markkinointikuluina. Ja me olemme huolissamme vain autojen päästöhuijauksista…..
Maailmalla ollaan heräämässä tilanteeseen. Cochrane instituutin johtaja Professori Peter Gøtzsche on yksi, joka kritisoi nykyistä tilannetta. Hän on opiskellut biologiaa ja kemiaa, on sisätautien erikoislääkäri, tehnyt lääkkeiden kliinisiä tutkimuksia yms.
2014 häneltä ilmestyi kirja. Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus, jossa hän varoittaa meitä ihmisten itsensä aiheuttamasta, hengenvaarallisesta epidemiasta: reseptilääkkeistä. Epidemia on levinnyt ja kasvanut hallitsematta monia vuosia ja sitä ruokkivat järjestäytynyt rikollisuus, tieteellinen vilppi, törkeät valheet ja lahjonta. Lääkkeet aiheuttavat kolmanneksi eniten kuolemia sydäntautien ja syövän jälkeen.
Gøtzschen mukaan psykiatria ja mielialalääkkeet ovat lääketeollisuuden paratiisi, sillä mielenterveyden häiriöiden määritelmät ovat häilyviä ja niitä on helppo manipuloida. Tutkimusvilppi ja markkinoinnin valheet, lääkäreiden korruptio ja valvontaviranomaisten heikkous on tuskin ollut missään räikeämpää kuin nk. onnenpillereiden kohdalla.
Kemiallinen epätasapainotila on suuri valhe, Gøtzschen mukaan. Lääkkeet itse aiheuttavat kemiallisen epätasapainotilan, mutta on lääketeollisuuden normaalia taktiikkaa syyttää sairautta eikä lääkettä, erityisesti kun lopettamista yrittävillä potilailla on vieroitusoireita.
2015 häneltä ilmestyi kirja, Tappava psykiatria ja lääkinnän harha. Kirjassaan Gøtzsche murtaa myytit, joita johtavat psykiatrit – usein lääkefirmojen palkkalistoilla olevat – ovat vaalineet vuosikymmenten ajan salatakseen sen tosiasian, että biologinen psykiatria on epäonnistunut. Biologinen psykiatria näkee lääkkeet ratkaisuna käytännössä kaikkiin ongelmiin, mutta potilaat ovat usein eri mieltä. Lääkkeet tehoavat toivotusti vain pieneen osaan potilaista, mikä johtaa usein siihen että turhautuneet psykiatrit tekevät lisää diagnooseja, määräävät lisää lääkkeitä isompina annoksina ja aiheuttavat entistä suurempia vahinkoja potilailleen. Gøtzschen mukaan voisimme vähentää nykyistä psyykenlääkkeiden käyttöä 98 %:lla ja samalla parantaa ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
2015 ilmestyi James Daviesin kirja, Hajalla, onneton totuus psykiatrian nykytilasta. Davies on antropoloki ja psykoterapeutti. Suomennokseen Ben Furman on laatinut esipuheen. Siinä Furman toteaa mm. näin: ”Kun psykiatrista hoitojärjestelmää tarkastelee kriittisin silmin, ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että sitä ei ole koskaan luotu asiakkaita vaan mielenterveysalan työntekijöitä varten”.- pientenihmistenpuolesta
Todella hyvä totuuden mukainen kirjaus ja paljon erittäin fagtaa asiaa olen tutkinut 2007-alkaen Psykiatristen Krimi potilaiden hoitoja kohtelua lääkityksiä Mielentila tutkimukset huitasten tehtyjä potilaiden historia tietoja pimitettään niin että yksikään hoitava Psykiatria ei tiedä potilaan todelllista historiaa vaan nämä mielisairaalan Hallintola luo uuden historian ja psykiatrit toinen toistaan matkivia kirjauksia lisäten korkeamman tahon Hallintolan tietoa jota tulee säännöllisesti potilaasta LUPA:kemiallisen myrkytyksen Minulla on tietoa ja paljon perustuen fagtaan KERRO JOS SINULLA ON SIVUT MISSÄ OLET SAMALLA TUTKIMUS RETKKELLÄ JA SIVUSI OVAT JO OLLEET OLEMASSA JA OVAT .
- LoverLover____
Hyviä kirjoituksia. Itse olen saanut kokemuksia siitä mitä on sosiaalinen kontrolli ts. lähinnä psykiatrinen tuomioistuin ja siitä kuinka elämä totaalisesti tuhotaan "auttamalla".
- PSYKIATRIAA
Joskus hyvän tekeminen kääntyy pahantekemiseksi. Psykiatriassa sitä tapahtuu koska asiat ovat niin näkijästä riippuvaisia. Toisen mielestä joku on hullu. Toisen oma persoona. On kokeita joissa psykiatrisesti sairaat ja terveet on sotkettu keskenään eikä edes asiantuntijat (psykiatrit) pysty erottamaan heitä toisistaan. Sitten kun ihmiselle on saatu joskus lyötyä leima otsaan (diagnoosi) on se ikuinen, hyvässä ja pahassa. Silloin on helppoa nähdä "sairaus" vaikkei sitä olisikaan.
- 180-astetta_väärinpäin
PSYKIATRIAA kirjoitti:
Joskus hyvän tekeminen kääntyy pahantekemiseksi. Psykiatriassa sitä tapahtuu koska asiat ovat niin näkijästä riippuvaisia. Toisen mielestä joku on hullu. Toisen oma persoona. On kokeita joissa psykiatrisesti sairaat ja terveet on sotkettu keskenään eikä edes asiantuntijat (psykiatrit) pysty erottamaan heitä toisistaan. Sitten kun ihmiselle on saatu joskus lyötyä leima otsaan (diagnoosi) on se ikuinen, hyvässä ja pahassa. Silloin on helppoa nähdä "sairaus" vaikkei sitä olisikaan.
Mutta ei psykiatrian tarkoitus ole tehdä kohteelleen hyvää. Olet täysin väärinymmärtänyt mistä psykiatriassa on kysymys. Tutustuthan sivuston www.szasz.com materiaaliin, kun haluat oppia aiheesta.
"On kokeita joissa psykiatrisesti sairaat ja terveet on sotkettu keskenään eikä edes asiantuntijat (psykiatrit) pysty erottamaan heitä toisistaan."
Tämä kertoo juuri siitä, että et ymmärrä aiheesta paljoakaan. Mielisairaus on metafora. Ei ole olemassa mieliterveitä tai mielisairaita. Miten jotain kahta ryhmää, jota ei ole objektiivisesti/tieteellisesti olemassa voisi erottaa toisistaan? Sinä tai minä, psykiatrit tai kukaan muukaan? Koko järjestelmä on teatteria. Tutustuthan pikaisesti sivustoon www.szasz.com, jotta ymmärrät mikä psykiatrinen järjestelmä todellisuudessa on ja miten se toimii. - traumatisoitunut--
"Mutta ei psykiatrian tarkoitus ole tehdä kohteelleen hyvää."
Ainakin käsitys hyvästä on psykiatriassa kovin häiriintynyt. - kyselenkyselemistäni
Oletteko saaneet apua kriisipuhelimesta ?
Millainen se on ? - toinenkysymys
Mitä sana "apu" tarkoittaa tarkalleen ottaen ?
Vai onko se sellainen laidasta laitaan venyvä käsite ? - 180-astetta_väärinpäin
toinenkysymys kirjoitti:
Mitä sana "apu" tarkoittaa tarkalleen ottaen ?
Vai onko se sellainen laidasta laitaan venyvä käsite ?Sana apu tarkoittaa ihan mitä tahansa sen käyttäjä haluaa sen tarkoittavan. Lisäksi pitää huomioida kenelle se on apu. Psykiatriassa ei auteta kohteita vaan kohteen sidosryhmiä, mukaan lukien psykiatrit itse, jotka saavat toiminnastaan legitimiteettiä alansa jatkuvuudelle sekä totta kai "leipää pöytään."
Natsi-Saksassa juutalaisten auttaminen tarkoitti heidän kaasuttamistaan. Toimi tehtiin "juutalaisten parhaaksi", koska he eivät itse ymmärtäneet miten heidän on parempi olla olematta. Juutalaisilta ei kysytty, koska he olivat "sairaudentunnottomia."
Samalla periaatteella psykiatria pakottaa apunsa kansalaisille, jotka se ensin leimaa mielisairaiksi, mikä siis antaa oikeuden käydä käsiksi. Mielisairaus-statuksen omaavat henkilöt tuhotaan aikakaudesta riippuen mm. kemiallisesti, sähköisesti ja kirurgisesti, auttamisen nimeen, "heidän omaksi parhaakseen". Mielisairaiksi leimatuilta ei kysytä, koska he ovat "sairaudentunnottomia." - tyuioiuytfhkkjhg
Niin joku pappi kerran selosti mulle, että avun saamiseen kuuluu, että se tuntuu ahdistavalle. En kauheesti tunne pappeja, niin oli siinä minulla ihmettelemistä kun odotin jotain henkisesti vapahduttavaa.
- hllkknkkk
Vai niin on sanonut. Papit ja psykiatria on vähän eri asioita.
Avun ei pidä olla kohdetta traumatisoivaa. Sitä pakotettu psykiatrinen apu ja hoito voi olla pakottamisineen - PSYKIATRIAA
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
Mutta ei psykiatrian tarkoitus ole tehdä kohteelleen hyvää. Olet täysin väärinymmärtänyt mistä psykiatriassa on kysymys. Tutustuthan sivuston www.szasz.com materiaaliin, kun haluat oppia aiheesta.
"On kokeita joissa psykiatrisesti sairaat ja terveet on sotkettu keskenään eikä edes asiantuntijat (psykiatrit) pysty erottamaan heitä toisistaan."
Tämä kertoo juuri siitä, että et ymmärrä aiheesta paljoakaan. Mielisairaus on metafora. Ei ole olemassa mieliterveitä tai mielisairaita. Miten jotain kahta ryhmää, jota ei ole objektiivisesti/tieteellisesti olemassa voisi erottaa toisistaan? Sinä tai minä, psykiatrit tai kukaan muukaan? Koko järjestelmä on teatteria. Tutustuthan pikaisesti sivustoon www.szasz.com, jotta ymmärrät mikä psykiatrinen järjestelmä todellisuudessa on ja miten se toimii.Kyllä se hyvän tekeminen on perimmäinen tarkoitus. Se, että homma ei toimi ja siitä tulee pahaa on TAAS toinen juttu. Luuletko, että olen vetänyt tämän kirjoituksen jotenkin hatusta? Olen kaiken omin silmin nähnyt ja kokenut! Enkä todellakaan ole ymmärtänyt sitä väärin!
- taimitäjos
Tai mitä jos se riippuu kulloisestakin toimijasta mitä millonkin tarkoitetaan ?
- traumatisoitunut--
Psykiatrian työntekijöiden mielestä potilaan ongelma on ettei hän tajua kuinka hyvä hänen olisi lamata tajuntaansa, emootioitansa, ja ihmisyyttään neurolepteillä, joista käytetään myös nimitystä kemiallinen pakkopaita tietyissä yhteyksissä. Niistä puhutaan neutraaliin sävyyn nätisti kaunistellen lääkkeinä ja antipsykootteina. Jopa masennukseen auttavana lääkkeenä, miten lääkäri minulle lääkettä markkinoi.
Seurasin monen potilaan kohdalla kiristämistä ja pakottamista osastolla. "Otat lääkkeesi tai me pistetään se sinuun". Hoitajat jopa kyttäsi onko joku sylkäissyt lääkkeen pois. Jos kieltäytyi, tuli joukko hoitajia jotka riuhtoivat väkisin lääkkeen ihmisen kehoon injektuoneulalla.
Näin Yksi lensi yli käenpesä-elokuvassa... Eikun Suomessa 2016. Samoja lääkkeitä käytetään kuin tuolloin osittain, vielä nykyään. Nykyään on tehokkaammat tavat kytätä lääkkeenottoa (suuhun liukenevat lääkkeet, injektiot). Kun tekniikka kehittyy, voidaan todella varmistaa, että potilas käyttää lääkkeen.
Suurempi kysymys on miksi näitä lääkkeitä ei haluta käyttää ja minä käyttäneenä tiedän hyvin tarkkaan miksi ei. - PSYKIATRIAA
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
Sana apu tarkoittaa ihan mitä tahansa sen käyttäjä haluaa sen tarkoittavan. Lisäksi pitää huomioida kenelle se on apu. Psykiatriassa ei auteta kohteita vaan kohteen sidosryhmiä, mukaan lukien psykiatrit itse, jotka saavat toiminnastaan legitimiteettiä alansa jatkuvuudelle sekä totta kai "leipää pöytään."
Natsi-Saksassa juutalaisten auttaminen tarkoitti heidän kaasuttamistaan. Toimi tehtiin "juutalaisten parhaaksi", koska he eivät itse ymmärtäneet miten heidän on parempi olla olematta. Juutalaisilta ei kysytty, koska he olivat "sairaudentunnottomia."
Samalla periaatteella psykiatria pakottaa apunsa kansalaisille, jotka se ensin leimaa mielisairaiksi, mikä siis antaa oikeuden käydä käsiksi. Mielisairaus-statuksen omaavat henkilöt tuhotaan aikakaudesta riippuen mm. kemiallisesti, sähköisesti ja kirurgisesti, auttamisen nimeen, "heidän omaksi parhaakseen". Mielisairaiksi leimatuilta ei kysytä, koska he ovat "sairaudentunnottomia."Kyllä psykiatriassa yritetään auttaa itse kohdetta, asiakasta. Keinot ovat vain kyseenalaisia, hoito monasti huonoa, Huonoon hoitoon liittyy aina liikalääkitys ja aina pakolla. Niin kauan kun psykiatrisen osaston lääkäri on "vankilan johtaja" ja hoitajat "vanginvartijoita" ei tilanne parane. Huonoon hoitoon kun lisätään vielä se, että ei pystytä erottamaan terveitä ja sairaita niin ollaan pahasti metsässä. Eli kuten sanoit, kerran mielisairas niin aina mielisairas. Jos olet vaikka parantunut psykoosista niin hoitava lääkäri ei pysty näkemään sinun parantuneen. Tai sinulle syötetään lääkkeitä useita viikkoja, jotka ei todellakaan sovi sinulle. Oireet kuitataan vain sillä, että "olet hullu" ja aina niitä sivuvaikutuksia on. Kyllä ne helpottavat. Kun olet omasta tilastasi täysin tietoinen, Suomeksi terve niin sinut torjutaan sanomalla "olet sairauden tunnoton".
- 180-astetta_väärinpäin
PSYKIATRIAA kirjoitti:
Kyllä psykiatriassa yritetään auttaa itse kohdetta, asiakasta. Keinot ovat vain kyseenalaisia, hoito monasti huonoa, Huonoon hoitoon liittyy aina liikalääkitys ja aina pakolla. Niin kauan kun psykiatrisen osaston lääkäri on "vankilan johtaja" ja hoitajat "vanginvartijoita" ei tilanne parane. Huonoon hoitoon kun lisätään vielä se, että ei pystytä erottamaan terveitä ja sairaita niin ollaan pahasti metsässä. Eli kuten sanoit, kerran mielisairas niin aina mielisairas. Jos olet vaikka parantunut psykoosista niin hoitava lääkäri ei pysty näkemään sinun parantuneen. Tai sinulle syötetään lääkkeitä useita viikkoja, jotka ei todellakaan sovi sinulle. Oireet kuitataan vain sillä, että "olet hullu" ja aina niitä sivuvaikutuksia on. Kyllä ne helpottavat. Kun olet omasta tilastasi täysin tietoinen, Suomeksi terve niin sinut torjutaan sanomalla "olet sairauden tunnoton".
Et ymmärrä psykiatriaa. Suosittelen, että luet aikaisemmin postaamaani sivustoa (www.szasz.com). Stä kautta opit perusasiat psykiatriasta varsin nopeasti.
- Anonyymi
kyselenkyselemistäni kirjoitti:
Oletteko saaneet apua kriisipuhelimesta ?
Millainen se on ?Ainakaan itse en saanut sieltä apua. Siellä ei tiedetty mistään mitään. Pelkkää änkytystä vain.
- Huonovointimaasuomi
Täydellinen puhdistus seuraavaan Mielenterveystoimistot lakkautettava
Tämä on totta täyttää kaikki rikolliset laittomat toiminnot aivan tyhjänpäiväistä auttamista joka sotkee vain hädässä tuskassa eläviä potilaita ja luotttamus menee koko systeemiin Mielenterveystoimistot ovat halvempia ylläpitää kuin että apua annettaisi erittäin ammattilaisten toimesta Avohoidoilla ja jossa hyvä veli systeemi ei
onnistu olisi.Koko elävä kalusto (henkilökunta)siirtoja muihin paikkoihin eri osastoille jne..
Mitä tekee Mielenterveyden Keskusliitto Potilasliitto Toimivat lääketeollisuuden rahoituksen turvin ei potilaiden hyväksi missä viipyyM:T:Keskusliiton
lupaus vuosia sitten jo tehty Sairaaloiden Avohoito paikkojen lupaus se olisi hoitomuotona monelle paras mutta myös koko henkilökunta pitäisi olla erittäin vastuullista osaavaa ja ammattilaisia ja sitten että sairaala ei itse pääse valitsemaan koko lääkäri kuntaa mukaan luotettuna sairaanhoitajat osastonhoitajat näissä pitää olla kovat kriteerit nämä piirit ovat täysin sisäänpäin läpimiä salaseuroja jotka puolustavat toinen toisiaan vaikka eivät olisi asioista tietoisia,SE hyvä veli systeemi
on ottanut paikkansa iät ajat sitten jo NYT toimia eikä jarruja "syylläkkään ei rahaa ole nyt"- fenetre
Psykiatrit ovat todella huonoja jopa trollaamisessa. ;D
- PuhdistusOnAlkanut
Kansanpuhdistus on jo alkanut. Puhdistettavat kantavat nimeä potilas. Kaikki ihmiset pitää olla muottiin puristettuja paperikoulutetuja idiootteja jotka eivät osaa tehdä mitään ja vain yksi idiootti voi olla yli muiden ja hän kantaa nimeä ylilääkäri. Se että ihmiset ovat vapaita ja tekevät mielekkäitä asioita kutsutaan erinlaisuudeksi ja poikkeavaisuudeksi. Tulevaisuudessa suoritamme myös pakolaisten vaihtoa. Suomesta Somaliaan ja Somaliasta Suomeen.
- Seinähullu
Ehkäpä käyt mielenterveyshoidoissa juuri siitä syystä että olet hullu, etkä tiedosta tilaasi.
- tottaon
Ehkäpä minulla on vain paha olo ja sitä ei olla haluttu ymmärtää ja hyväksyä vaan ollaan keksitty kaikenlaisia teorioita miksi voin huonosti. Eli ei olla siis haluttu kohdata tosiasioita, sitä mitä minulle on menneisyydessä tapahtunut ja millaisissa oloissa elän nyt. Todellisuuden kieltäminenkin on yksi mielen puolustukeinoista ja hulluja ovat vain narsistit ja psykopaatit. Kaikki muut vain oireilee.
- PSYKIATRIAA
"Tämä kertoo juuri siitä, että et ymmärrä aiheesta paljoakaan. Mielisairaus on metafora. Ei ole olemassa mieliterveitä tai mielisairaita. Miten jotain kahta ryhmää, jota ei ole objektiivisesti/tieteellisesti olemassa voisi erottaa toisistaan? "
MITÄ SINÄ HÖPÖTÄT! Aivan varmasti on mieleltään terveitä ja sairaita. Kyllä esim. kaksisuuntainen mielialahäiriö on oikea SAIRAUS! Olen vierästä nähnyt kun ihminen on psykoosissa, maniassa, hypomaniassa tai masennuksessa! Psykoosi esimerkiksi ei ole mukavaa katsottavaa! Tiedän, että DSM 5 on täynnä huttua mutta oikeitakin sairauksia on olemassa! Kysymys on siitä miten niitä hoidetaan ihmistä kunnioittaen. Nyt niin ei tehdä!- jlökjjjjjj
Ja Jeesus nousi kuolleista...
- lääkäri-
jlökjjjjjj kirjoitti:
Ja Jeesus nousi kuolleista...
Lääkkeet jäi sinulta sitten ottamatta.... :-)
- 180-astetta_väärinpäin
Kuten sanoin jo aikaisemmin, mielisairaus on metafora. Mielisairauksia on olemassa samassa merkityksessä kuin joulupukki. Joulupukki ilmiönä on toki todellinen. Voin todistaa. Olen istunut Joulupukin sylissäkin. Minulla on kuviakin todisteena, jos ette usko. Samoin mielisairauksiksi kutsutut ihmisreaktiot ja -oleminen on todellista. Kumpikaan kuitenkaan, Joulupukki eikä mielisairaudet (lääketieteellisenä ilmiönä), ole tieteellisesti katsoen olemassa. Ne ovat keksittyjä juttuja niin kuin fantasiamaailman jutut; lohikäärmeet, velhot, taiat, noidat, riivaukset, zombit ja niin edes pain.
Niin kutsuttu "kaksisuuntainen mielialahäiriö" kuvaa ihmiskäytöstä, -ajattelua ja -tunteilua. Se ei täytä sairauden määritelmää. Siksi sitä ei ole koskaan laskettu sairaudeksi eikä se siten ole koskaan kuulunut lääketieteen piiriin. Sekoitat kirjaimelliset sairaudet kielikuvallisista sairauksista. Etkä ole ainoa joka niin tekee. Valtaosa ihmisistä tekee saman mogan. - tottaon
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
Kuten sanoin jo aikaisemmin, mielisairaus on metafora. Mielisairauksia on olemassa samassa merkityksessä kuin joulupukki. Joulupukki ilmiönä on toki todellinen. Voin todistaa. Olen istunut Joulupukin sylissäkin. Minulla on kuviakin todisteena, jos ette usko. Samoin mielisairauksiksi kutsutut ihmisreaktiot ja -oleminen on todellista. Kumpikaan kuitenkaan, Joulupukki eikä mielisairaudet (lääketieteellisenä ilmiönä), ole tieteellisesti katsoen olemassa. Ne ovat keksittyjä juttuja niin kuin fantasiamaailman jutut; lohikäärmeet, velhot, taiat, noidat, riivaukset, zombit ja niin edes pain.
Niin kutsuttu "kaksisuuntainen mielialahäiriö" kuvaa ihmiskäytöstä, -ajattelua ja -tunteilua. Se ei täytä sairauden määritelmää. Siksi sitä ei ole koskaan laskettu sairaudeksi eikä se siten ole koskaan kuulunut lääketieteen piiriin. Sekoitat kirjaimelliset sairaudet kielikuvallisista sairauksista. Etkä ole ainoa joka niin tekee. Valtaosa ihmisistä tekee saman mogan.En tiedä onko niillä nimityksillä loppupeleissä väliä. Olennaisinta on se että saako ihminen apua, miten häntä kohdellaan ja tiedostaako hoitohenkilökunta mistä potilas kärsii ja oireilee. Noilla diagnooseilla on sekä hyvät ja huonot puolet. Huono puoli on se että monet voisiko sanoa typerät ihmiset tekevät niiden diagnoosien vuoksi susta olettamuksia, eivätkä välttämättä kohtele sua samalla tavalla kuin kaikkia muita ihmisiä. Hyvä puoli on se että diagnoosien avulla ihminen saa mahdollisen työkyvyttömyyden vuoksi tarvitsemansa sairaseläkkeen tai sairausloman ja kuntoutusta jne.
Toisaalta jos sanotaan ettei mielisairauksia ole niin voi ihmisille jäädä käsitys ettei ihmiset voi pahoin ja oireile. Ihmiset saattavat kuvitella ettei oireilu ja pahoinvointi vaikuta ihmisen toimintakykyyn vaikka se voi viedä sen lähes kokonaan... Että en tiedä mitä noille diagnooseille pitäisi tehdä. Ehkä pitäisi keksiä jotain järkevämpiä nimityksiä. Mielisairaus sanana saa monet ihmiset kuvittelemaan että "mielisairaus" eli ihmisen oireilu ja pahoinvointi ei vaikuta kehoon ja sitä kautta toimintakykyyn, että se on vain jotain joka on ihmisen mielessä. Että se ei ole totta, vaikka se todellakin on sillä useat oireilevat paljon ja ovat kyvyttömiä keskittymään, ovat uupuneita eivät saa nukuttua jne.
Loppupeleissä kyse on vain siitä millä nimikkeellä asioista puhutaan. Miten asiat ilmaistaan. - tottaon
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
Kuten sanoin jo aikaisemmin, mielisairaus on metafora. Mielisairauksia on olemassa samassa merkityksessä kuin joulupukki. Joulupukki ilmiönä on toki todellinen. Voin todistaa. Olen istunut Joulupukin sylissäkin. Minulla on kuviakin todisteena, jos ette usko. Samoin mielisairauksiksi kutsutut ihmisreaktiot ja -oleminen on todellista. Kumpikaan kuitenkaan, Joulupukki eikä mielisairaudet (lääketieteellisenä ilmiönä), ole tieteellisesti katsoen olemassa. Ne ovat keksittyjä juttuja niin kuin fantasiamaailman jutut; lohikäärmeet, velhot, taiat, noidat, riivaukset, zombit ja niin edes pain.
Niin kutsuttu "kaksisuuntainen mielialahäiriö" kuvaa ihmiskäytöstä, -ajattelua ja -tunteilua. Se ei täytä sairauden määritelmää. Siksi sitä ei ole koskaan laskettu sairaudeksi eikä se siten ole koskaan kuulunut lääketieteen piiriin. Sekoitat kirjaimelliset sairaudet kielikuvallisista sairauksista. Etkä ole ainoa joka niin tekee. Valtaosa ihmisistä tekee saman mogan.Aloituksessa puhuin oikeastaan siitä miten mua ei olla kohdattu eikä nähty. Eli mun ongelmia ei olla tiedostettu. Hoitajat ja lääkärit ovat hoitaneet vain omia ennakkoluulojaan ja olettamuksiaan minusta (oletettua typeryyttä, avuttomuutta, laiskuutta, vastuuttomuutta jne) ja sivuuttaneet ja jättäneet oikeat ongelmani lähes kokonaan hoitamatta tai sitten vähätelleet niitä. Tai kehittäneet asioista jotka eivät edes mulle ole ongelmia, ongelmia. Siis täysin sekopäistä touhua. Eli jos et ole sekaisin ennen hoitoon hakeutumista niin siellä jonkun aikaa oltuasi varmasti olet. Sitten ne yrittää hoitaa aikaisemman hoidon aiheuttamia ongelmia, joka taas lisää ongelmia. Se on täydellinen noidankehä ja suorastaan huvittavaa kun nyt ajattelee.
- tottaon
tottaon kirjoitti:
Aloituksessa puhuin oikeastaan siitä miten mua ei olla kohdattu eikä nähty. Eli mun ongelmia ei olla tiedostettu. Hoitajat ja lääkärit ovat hoitaneet vain omia ennakkoluulojaan ja olettamuksiaan minusta (oletettua typeryyttä, avuttomuutta, laiskuutta, vastuuttomuutta jne) ja sivuuttaneet ja jättäneet oikeat ongelmani lähes kokonaan hoitamatta tai sitten vähätelleet niitä. Tai kehittäneet asioista jotka eivät edes mulle ole ongelmia, ongelmia. Siis täysin sekopäistä touhua. Eli jos et ole sekaisin ennen hoitoon hakeutumista niin siellä jonkun aikaa oltuasi varmasti olet. Sitten ne yrittää hoitaa aikaisemman hoidon aiheuttamia ongelmia, joka taas lisää ongelmia. Se on täydellinen noidankehä ja suorastaan huvittavaa kun nyt ajattelee.
Kaikista naurettavinta on että nämä ihmiset kun eivät kai muuta enää keksi kehittävät ihan arkipäivän ongelmista jotain häiritseviä ongelmia. Sanovat sulle että joku ihan arkipäiväinen asia joka ei sua häiritse millään tavalla on heidän mielestään ongelma joka pitäisi korjata. Eli siis vaikuttaa siltä että kyse on vain näistä hoitajista ja lääkäreistä, ei potilaasta eikä tosiasioista!!! Nämä jutut on niin sekopäisiä että ei ole ihme etteivät monet varmasti usko potilaiden kertomuksia ja kokemuksia mielenterveyshoidosta.
- PSYKIATRIAA
tottaon kirjoitti:
En tiedä onko niillä nimityksillä loppupeleissä väliä. Olennaisinta on se että saako ihminen apua, miten häntä kohdellaan ja tiedostaako hoitohenkilökunta mistä potilas kärsii ja oireilee. Noilla diagnooseilla on sekä hyvät ja huonot puolet. Huono puoli on se että monet voisiko sanoa typerät ihmiset tekevät niiden diagnoosien vuoksi susta olettamuksia, eivätkä välttämättä kohtele sua samalla tavalla kuin kaikkia muita ihmisiä. Hyvä puoli on se että diagnoosien avulla ihminen saa mahdollisen työkyvyttömyyden vuoksi tarvitsemansa sairaseläkkeen tai sairausloman ja kuntoutusta jne.
Toisaalta jos sanotaan ettei mielisairauksia ole niin voi ihmisille jäädä käsitys ettei ihmiset voi pahoin ja oireile. Ihmiset saattavat kuvitella ettei oireilu ja pahoinvointi vaikuta ihmisen toimintakykyyn vaikka se voi viedä sen lähes kokonaan... Että en tiedä mitä noille diagnooseille pitäisi tehdä. Ehkä pitäisi keksiä jotain järkevämpiä nimityksiä. Mielisairaus sanana saa monet ihmiset kuvittelemaan että "mielisairaus" eli ihmisen oireilu ja pahoinvointi ei vaikuta kehoon ja sitä kautta toimintakykyyn, että se on vain jotain joka on ihmisen mielessä. Että se ei ole totta, vaikka se todellakin on sillä useat oireilevat paljon ja ovat kyvyttömiä keskittymään, ovat uupuneita eivät saa nukuttua jne.
Loppupeleissä kyse on vain siitä millä nimikkeellä asioista puhutaan. Miten asiat ilmaistaan.Osuit ytimeen. Se on aivan sama millä nimellä kutsutaan vaikkapa ihmistä jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Onko se häiriö, sairaus vai mitä se sitten on. Ihminen voi huonosti. Voi olla psykoosi, masennus, mania tai niitä sekaisin. Ihminen tarvitsee silloin tasokasta hoitoa. Ei sitä, että ainoa tapa on lääkitä liikaa. Mania ja psykoosi saadaan nopeasti lääkkeillä pois ja sen jälkeen podetaan vuosi masennusta kun mieli heilahtaa toiseen laitaan. Yhden ihmisen mielipide ratkaisee nykyisin aivan liikaa psykiatrisessa pakkohoidossa. Hoitavan lääkärin.
- PSYKIATRIAA
180-astetta_väärinpäin kirjoitti:
Kuten sanoin jo aikaisemmin, mielisairaus on metafora. Mielisairauksia on olemassa samassa merkityksessä kuin joulupukki. Joulupukki ilmiönä on toki todellinen. Voin todistaa. Olen istunut Joulupukin sylissäkin. Minulla on kuviakin todisteena, jos ette usko. Samoin mielisairauksiksi kutsutut ihmisreaktiot ja -oleminen on todellista. Kumpikaan kuitenkaan, Joulupukki eikä mielisairaudet (lääketieteellisenä ilmiönä), ole tieteellisesti katsoen olemassa. Ne ovat keksittyjä juttuja niin kuin fantasiamaailman jutut; lohikäärmeet, velhot, taiat, noidat, riivaukset, zombit ja niin edes pain.
Niin kutsuttu "kaksisuuntainen mielialahäiriö" kuvaa ihmiskäytöstä, -ajattelua ja -tunteilua. Se ei täytä sairauden määritelmää. Siksi sitä ei ole koskaan laskettu sairaudeksi eikä se siten ole koskaan kuulunut lääketieteen piiriin. Sekoitat kirjaimelliset sairaudet kielikuvallisista sairauksista. Etkä ole ainoa joka niin tekee. Valtaosa ihmisistä tekee saman mogan."Niin kutsuttu "kaksisuuntainen mielialahäiriö" kuvaa ihmiskäytöstä, -ajattelua ja -tunteilua. Se ei täytä sairauden määritelmää. Siksi sitä ei ole koskaan laskettu sairaudeksi eikä se siten ole koskaan kuulunut lääketieteen piiriin. Sekoitat kirjaimelliset sairaudet kielikuvallisista sairauksista. Etkä ole ainoa joka niin tekee. Valtaosa ihmisistä tekee saman mogan."
Olet oikeilla jäljillä. Mieli ei voi sairastua koska se ei ole mikään elin. Mutta mutta. Jotenkin tilannetta pitää kuvata ja niin se yleisesti kuvataan ja ihmiset sen tuntevat. Kaksisuuntainen mielialahäiriö kuvaa ihmiskäytöstä.... Niin kuvaa. Vaikkapa DSM 5 tautiluokittelu on täynnä näitä kuvaelmia. Ihmisen käytöstä ja niistä sitten koostuvat diagnoosit. Ja niitä on aivan liikaa! Joukko ihmisiä huutoäänestyksellä on päättänyt että nämä oireet kuuluvat tähän diagnoosiin. Mutta sillä ei loppupelissä ole merkitystä puhutaanko sairaudesta vai mistä. Ongelma on todellinen ja sitä pitää hoitaa OIKEIN ihmistä kunnioittaen. Oletko koskaan vaikkapa nähnyt ilmielävää bipoa? Minä olen! Minä olen elänyt bipon kanssan 24/7. On menty yhdessä koko "häiriön" kirjo. Kaikki mitä siihen liittyy. Muunmuassa psykoosissa olisi halunnut, että ajamme autolla yhdessä toista autoa päin! Kyllä näitä riittäisi. Tiedät kai senkin että kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen. Oli se sitten häiriö tai sairaus mutta vakava sellainen. Voidaanhan me alkaa nus... sitä kuuluisaa pilkkua kuten sinä teet. Itse ongelma vain ei sillä poistu. Nykyinen huono hoito! - valtion.uhri
PSYKIATRIAA kirjoitti:
"Niin kutsuttu "kaksisuuntainen mielialahäiriö" kuvaa ihmiskäytöstä, -ajattelua ja -tunteilua. Se ei täytä sairauden määritelmää. Siksi sitä ei ole koskaan laskettu sairaudeksi eikä se siten ole koskaan kuulunut lääketieteen piiriin. Sekoitat kirjaimelliset sairaudet kielikuvallisista sairauksista. Etkä ole ainoa joka niin tekee. Valtaosa ihmisistä tekee saman mogan."
Olet oikeilla jäljillä. Mieli ei voi sairastua koska se ei ole mikään elin. Mutta mutta. Jotenkin tilannetta pitää kuvata ja niin se yleisesti kuvataan ja ihmiset sen tuntevat. Kaksisuuntainen mielialahäiriö kuvaa ihmiskäytöstä.... Niin kuvaa. Vaikkapa DSM 5 tautiluokittelu on täynnä näitä kuvaelmia. Ihmisen käytöstä ja niistä sitten koostuvat diagnoosit. Ja niitä on aivan liikaa! Joukko ihmisiä huutoäänestyksellä on päättänyt että nämä oireet kuuluvat tähän diagnoosiin. Mutta sillä ei loppupelissä ole merkitystä puhutaanko sairaudesta vai mistä. Ongelma on todellinen ja sitä pitää hoitaa OIKEIN ihmistä kunnioittaen. Oletko koskaan vaikkapa nähnyt ilmielävää bipoa? Minä olen! Minä olen elänyt bipon kanssan 24/7. On menty yhdessä koko "häiriön" kirjo. Kaikki mitä siihen liittyy. Muunmuassa psykoosissa olisi halunnut, että ajamme autolla yhdessä toista autoa päin! Kyllä näitä riittäisi. Tiedät kai senkin että kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen. Oli se sitten häiriö tai sairaus mutta vakava sellainen. Voidaanhan me alkaa nus... sitä kuuluisaa pilkkua kuten sinä teet. Itse ongelma vain ei sillä poistu. Nykyinen huono hoito!Todella ihanaa huomata että sana "huutoäänestys" on levinnyt laajempaankin käyttöön. Siitä nimenomaan on kyse. Joukkovoimalla tapahtuvasta manipuloinnista ja valehtelusta.
Pseodotiede psykiatria on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että kaikkiin tilanteisiin voidaan valikoida mielivaltaisesti jokin diagnoosi, jonka turvin päästään oikeuttamaan kemiallinen väkivalta. Tuo diagnosointi ja ylipäänsä monen potilaan kohtelu on nimenomaan huutoäänestystä, asioiden muotoilua ja vetoamista "psykiatrian oppeihin" tai "koululääketieteeseen". Pseudotieteeseen perustuvaa huutoäänestystä vastaan yksittäisen ihmisen on mahdotonta puolustautua.
- uhri2007
Niinpä niin mä ymmärrän.
- KyllMääki
Arvostelin entistä naispuolista opettajaa jollekka ol keskustelu polkupyörästä liikaa. Normalisti suojautuvat naiseutensa taakse. Mutkan kautta tuli nassutusta että on täällä naispuolisia automekaanikkojakin. Jos automekaanikolta kysytään niin he vastaisivat ettei kannata korjata sellaista autoa joka ei ole rikki, meinaan se auto saatta mennä siitä räpläämisestä rikki. Eikös se ole ihmisten kanssa sama juttu. Ei kannata hoitaa mitään sellaista joka ei ole sairas. Voihan sitä aina panetella näin naisellisesti tyylillä että olet tehnyt sitä tätä tota ja sanonut niin ja näin. Lopåujenlopuksi tästäkin nassutuksesta 97% potaskaa ja loput 3% asioita jotka ei ole mitään lanttumaakarin asioita. Mitä tästä pitäisi päätellä? ´Herranjumala, minähän olen mies.
Kateeksi voi käydä hyvinvointi ja terveyskin ja suomessa on täysin laillista käydä ihmisen hyvinvoinnin päälle. Niinhän ne tuolta tavallisesta sairalasta sanoivat että on täällä sairaalassa tapettukkin ihmisiä ja että nyt arvostelu on jo niin paljon liikaa että he kyllä kirjoittaa minkä tahansa pakkokeinolähetteen. Jälleen kysymys että kumpi oli sairas, lääkäri vai potilas?
Jokaisesta nakkipaketista sitä alviakin maksetaan ja täällä Turussa rakentelevat uutta sairaalaa moottoritien päälle, eli kansi motiksen päälle ja kannen päälle sairaala. On ainakin arvokas (rahallisesti). Seuraava pöpilä tehdään näsineulan nokkaan, on ainakin riittävän korkea antenniosasto. Ja kun kerta siellä sairaalassa tapetaankin ja suomessa muutoinkin tämä pakkotyö-työreformi (ikuisesti yhteiskunnalle velkaa politiikka) niin perustetaan samantien keskitysleiri ja krematorioineen.- tottaon
Hassua koska juuri mietin että tuntuu että osa näistä työntekijöistä on oikeasti kateellisia potilaille siitä että he ovat onnellisia ja hyvinvoivia. Heidän mielestään on varmaan kummallista että ihminen jolla ei ole juuri mitään on hyvinvoiva ja onnellinen joten se on pakko varmaankin olla hullu!!! Missä vaiheessa onnellisuudesta on tullut rikos?
"Jos automekaanikolta kysytään niin he vastaisivat ettei kannata korjata sellaista autoa joka ei ole rikki, meinaan se auto saatta mennä siitä räpläämisestä rikki. Eikös se ole ihmisten kanssa sama juttu. Ei kannata hoitaa mitään sellaista joka ei ole sairas." Näinhän se on. - kyllä.niinkin
tottaon kirjoitti:
Hassua koska juuri mietin että tuntuu että osa näistä työntekijöistä on oikeasti kateellisia potilaille siitä että he ovat onnellisia ja hyvinvoivia. Heidän mielestään on varmaan kummallista että ihminen jolla ei ole juuri mitään on hyvinvoiva ja onnellinen joten se on pakko varmaankin olla hullu!!! Missä vaiheessa onnellisuudesta on tullut rikos?
"Jos automekaanikolta kysytään niin he vastaisivat ettei kannata korjata sellaista autoa joka ei ole rikki, meinaan se auto saatta mennä siitä räpläämisestä rikki. Eikös se ole ihmisten kanssa sama juttu. Ei kannata hoitaa mitään sellaista joka ei ole sairas." Näinhän se on.Kyllä ne joissakin (ei varmasti kaikissa) autokorjaamoissakin osaavat huomata kaikenlaisia vikoja ja korjattavaa huollon yhteydessä kun pääsevät rahastamaan asikkaita jotka eivät ymmärrä kaikkea... samanlaista kusetusta löytyy eri yhteiskunnan aloilta, ei pelkästään mielenterveysbisneksestä
- PSYKIATRIAA
" Jälleen kysymys että kumpi oli sairas, lääkäri vai potilas?" Tämä kysymys minulla oli huulilla keväällä. Läheiseni tarvitsi hoitoa ja hän oli hyvässä kunnossa kahden viikon jälkeen. Valmis lähtemään kotiin. Kyseessä oli psykiatrinen pakkohoito. Jo koko pakkohoitopäätös oli kyseenalainen. Kahden viikon jälkeen läheiset, ulkopuolinen psykiatri ja tietenkin itse potilas olivat sitä mieltä, että pakkohoitopäätös on purettava. Ihminen on vapautettava ja päästettävä kotiin. Koska on terve. Sairaalan lääkäri kuitenkin näki, että potilas on vielä psykoottinen!? Niinpä pakkohoito jatkui terveelle ihmiselle vielä kolme viikkoa. Miksikö kolme viikkoa. Koska lääkäri halusi, että potilas syö toisen neuroleptilääkityksen lisäksi myös toista. Lääke ei sopinut, vaan aiheutti kemiallisen kiputilan aina öisin. Jotka tulkittiin sitten "hulluudeksi". Selittelyt eivät auttaneet koska potilashan oli "sairaudentunnoton" koska ei myöntänyt tarvitsevansa tätä lääkitystä. Kolmen viikon jälkeen lääkärikin ilmeisesti alkoi epäillä lääkitystä ja se vaihdettiin. Korostan, että koska oltiin pakkohoidossa niin lääke tuli syödä. Muuten se annettaisiin väkisin. Joka ilta tiesit, mikä yöllä oli edessä! Lääkkeen vaihdon jälkeen tapahtui "ihme parantuminen". Oireet hävisivät kuin taikaiskusta! Potilas pääsi kotiin! Mitä aiheutti nämä lääkinnälliset virheet(liika lääkitys). Potilas oli kotona viikon päästä vakavasti masentunut. Tervehtyneestä, terveestä ihmisestä olikin sitten tehty TODELLA sairas. Kiitos hoitavan lääkärin!
- BillAviBates
tottaon kirjoitti:
Hassua koska juuri mietin että tuntuu että osa näistä työntekijöistä on oikeasti kateellisia potilaille siitä että he ovat onnellisia ja hyvinvoivia. Heidän mielestään on varmaan kummallista että ihminen jolla ei ole juuri mitään on hyvinvoiva ja onnellinen joten se on pakko varmaankin olla hullu!!! Missä vaiheessa onnellisuudesta on tullut rikos?
"Jos automekaanikolta kysytään niin he vastaisivat ettei kannata korjata sellaista autoa joka ei ole rikki, meinaan se auto saatta mennä siitä räpläämisestä rikki. Eikös se ole ihmisten kanssa sama juttu. Ei kannata hoitaa mitään sellaista joka ei ole sairas." Näinhän se on.Tulee todella pelottava tunnne ja nähtävästi siihen tähtäävät. Elämän 10-0 tilanteesta pikkuhiljaa sitä hyvinvointia ja onnellisuutta nakerretaan mitä kummemmilla tekosyillä aina siihen asti että se hyvinvointi ja onnellisuus häviää. On täysin tervettä olla itsekäs ja pyrkiä omaan hyvinvointiin, arvostella niitä jotka pyrkimyksiäsi vastustaa.
Kumma miten asioita ei osata suhteuttaa. Olin työpaikassa jossa oli palkkayhdenvertaisuusperiaate " samasta työstä sama palkka tekijään katsomatta". Samaa palkkaa samasta työstä sai kuusivuotisen kansakoulun hädintuskin läpäissyt mummo joka ei osanut käynnistää autoa kuin yo-merkonoomikin. Jostain syystä juuri minun asemasa oli jotakin vikaa. Vaikka palkka ja sosiaalietuudet kattaaolemassaoloni, niin minulle kadetaan jotain yrittäjien ongelmia niskaan. Enhän minä siitä muiden yrittämisestä ja ongelmista mitään saa, joskus jotain pientä hyvitystä joka sekin tuo kateutta ja lisää ongelmia. Miten se toinen työtoveri voi asua isänsä asunnossa ja ajaa äitinsä autolla, tehdä määräaikaisia työsopimuksia ja poistua tehtävistään ilmapiirin käydessä huonoksi. Sekö nyt tässäkin ratkaisi että on jokin vanha alaan kuulumaton paperitutkinto taustalla. Toinen ei osannut edes kirjoittaa yhtä ymmärettävää sanaa, mutta kun on kerta aliupseeri. - Anonyymi
PSYKIATRIAA kirjoitti:
" Jälleen kysymys että kumpi oli sairas, lääkäri vai potilas?" Tämä kysymys minulla oli huulilla keväällä. Läheiseni tarvitsi hoitoa ja hän oli hyvässä kunnossa kahden viikon jälkeen. Valmis lähtemään kotiin. Kyseessä oli psykiatrinen pakkohoito. Jo koko pakkohoitopäätös oli kyseenalainen. Kahden viikon jälkeen läheiset, ulkopuolinen psykiatri ja tietenkin itse potilas olivat sitä mieltä, että pakkohoitopäätös on purettava. Ihminen on vapautettava ja päästettävä kotiin. Koska on terve. Sairaalan lääkäri kuitenkin näki, että potilas on vielä psykoottinen!? Niinpä pakkohoito jatkui terveelle ihmiselle vielä kolme viikkoa. Miksikö kolme viikkoa. Koska lääkäri halusi, että potilas syö toisen neuroleptilääkityksen lisäksi myös toista. Lääke ei sopinut, vaan aiheutti kemiallisen kiputilan aina öisin. Jotka tulkittiin sitten "hulluudeksi". Selittelyt eivät auttaneet koska potilashan oli "sairaudentunnoton" koska ei myöntänyt tarvitsevansa tätä lääkitystä. Kolmen viikon jälkeen lääkärikin ilmeisesti alkoi epäillä lääkitystä ja se vaihdettiin. Korostan, että koska oltiin pakkohoidossa niin lääke tuli syödä. Muuten se annettaisiin väkisin. Joka ilta tiesit, mikä yöllä oli edessä! Lääkkeen vaihdon jälkeen tapahtui "ihme parantuminen". Oireet hävisivät kuin taikaiskusta! Potilas pääsi kotiin! Mitä aiheutti nämä lääkinnälliset virheet(liika lääkitys). Potilas oli kotona viikon päästä vakavasti masentunut. Tervehtyneestä, terveestä ihmisestä olikin sitten tehty TODELLA sairas. Kiitos hoitavan lääkärin!
Lue hieman psykooseista ja miten ne vaikuttaa ihmisen olotilaan. Siis sinä elät luulossa että psykoosista tervehditään kahdessa viikossa , siksi lääkäri halusi hoidon jatkuvan kun näin ei ole asiat.
Sillä usein tulee depressio jälkeenpäin. Sitten asioista tietämättömät laittavat lääkkeitten piikkiin
Eräät mieliala lääkkeet antavat lääkityksen alussa sivuvaikutuksia mutta ne ovat ohimeneviä , jotta moni kuvittelee silloin ettei ne muka sovi potilaalle ja huutavat vaihtamista , niin että tälläisestä sairaudesta ei tervehdittyään muutamassa päivässä vaan se vie aikaa.
Asian teke potilaalle pahemmaksi jos läheiset huopaa että sulle on annettu vääriä lääkkeitä
Ja olit jo terve ,ja vähennetään luottamus hoitohenkilökuntaan sellaisilla jutuilla .
Kyllä lääkärit tietävät mikä auttaa . Ja miten kauan suurinpiirtein sairaus kestää ennenkö on terve. Jos tekee yhteistyötä lääkärin kanssa eikä ole täynnä omaa itseään niin hoitokin auttaa nopeammin
- lyrica
Minusta mä toimistojen ongelma on siinä ettei ne kirjoita tarpeeksi lääkkeitä. Onneksi nyt olen saanut lyrica lääkityksen ahdistukseen ja se auttaa. PalJon parempi lääke bentsoja siinä mielessä että sitä käytetään säännöllisesti joka päivä eikä se laske suorituskykyä.
- Korruptert
Niissä mielenterveystoimistoissa ei ole pakko käydä. Pysykää pois sieltä niin teille on sama mitä ne siellä tekevät ja keksivät. Jos olet niin tyhmä, että menet sinne niin turha valittaa.
- rulenumberone
Rule number one jos käyt psykologilla, psykiatrilla, terapeutilla jne....
Mieti mitä kerrot ja älä kerro kaikkea.- rulenumbertwo
Rule number two, mieti vielä uudelleen menetkö lainkaan. Jos päädyt menemään, mieti vielä uudelleen.
- traumatisoitunut--
Sääntö nro 3
Älä mene osastolle ( tiedosta ainakin mitä siellä voi tapahtua jos menet).. vaikka itse menisit vapaaehtoisesti hakemaan apua. Tai älä ainakaan liikaa tuo kärsimystäsi julki lääkärikeskusteluissa. Voit menettää oikeutesi vapaaehtoisesti valita mitä lääkkeitä syöt ja oikeutesi päättää mitä kehollesi ja mielellesi tehdään. Olet heidän lääkittävää "karjaansa", pelkkä elukka jota kohdellaan samalla tavoin, jonka ihmisoikeuksia ja potilasoikeuksia rajoitetaan "hoidon" nimissä. Sinut voidaan pakottaa syömään "lääkkeitä" eli lamaavia myrkkyjä. Näin kävi minulle pelkän sairausepäilyn takia. Se miten he sen määrittelee on hyvin väljää. He voi tuhota kenen tahansa elämän myrkyillään pitkäksi aikaa tai lopullisesti joko traumojen tai lääkevaikutusten takia. Heillä on täysi harha että kolme tai jopa neljä lääkettä yhdessä auttavat.
Meninkö lääkkeistä parempaan suuntaan? En vaan huonompaan, hyvin paljon huonompaan suuntaan. Suoranaisesti kärsin niistä. Minulle jäi niin suuret traumat ja viha että en koskaan enää aio itseäni laittaa ikinä vastaavaan tilanteeseen.
En käy enää mielenterveystoimistossakaan kokemukseni takia. - tottaon
traumatisoitunut-- kirjoitti:
Sääntö nro 3
Älä mene osastolle ( tiedosta ainakin mitä siellä voi tapahtua jos menet).. vaikka itse menisit vapaaehtoisesti hakemaan apua. Tai älä ainakaan liikaa tuo kärsimystäsi julki lääkärikeskusteluissa. Voit menettää oikeutesi vapaaehtoisesti valita mitä lääkkeitä syöt ja oikeutesi päättää mitä kehollesi ja mielellesi tehdään. Olet heidän lääkittävää "karjaansa", pelkkä elukka jota kohdellaan samalla tavoin, jonka ihmisoikeuksia ja potilasoikeuksia rajoitetaan "hoidon" nimissä. Sinut voidaan pakottaa syömään "lääkkeitä" eli lamaavia myrkkyjä. Näin kävi minulle pelkän sairausepäilyn takia. Se miten he sen määrittelee on hyvin väljää. He voi tuhota kenen tahansa elämän myrkyillään pitkäksi aikaa tai lopullisesti joko traumojen tai lääkevaikutusten takia. Heillä on täysi harha että kolme tai jopa neljä lääkettä yhdessä auttavat.
Meninkö lääkkeistä parempaan suuntaan? En vaan huonompaan, hyvin paljon huonompaan suuntaan. Suoranaisesti kärsin niistä. Minulle jäi niin suuret traumat ja viha että en koskaan enää aio itseäni laittaa ikinä vastaavaan tilanteeseen.
En käy enää mielenterveystoimistossakaan kokemukseni takia.Tulee sellainen olo että näiden tai joidenkin ihmisten mielestä sun keho ja mieli kuuluu valtiolle ja niille saa tehdä mitä vaan "hyvän nimissä". Tai ilmeisesti se on yhteisen hyvän nimissä.. Potilaan parasta ei oikeasti ajatella.
- uudistusta_kehiin
Karmein terapia istunto itselläni oli tällainen. Eli tulin mt-toimistoon ja minut kutsuttiin huoneeseen ja sairaanhoitaja levitti maton lattialle! Ihmettelin itse moista mielessäni.. Sitten tulikin muita hoitotiimiä sisään, mm. psykiatri. Muuta en tuosta terapia istunnosta muista kuin, että psykiatri raivosi" kaikkien pitää osallistua " ja ilmeisesti tarkoitti yhteiskuntaa tällä. Uudistusta kaipaan mäkin.
- TurunMaria
niin. jos joudut johtajaksi niin muutu vainoharhaiseksi. ellet ole jo olltutkin ..
luota ainoastaan yhteen henkilöön, esimerkiksi assistenttiin jonka kanssa aikaa vietettynä. assistentti on mukana koukouksissa epäilyttävien Helsinki-ihmisten työryhmissä. assistentti lukitsee huoneet jos epäilyttävä Helsinki-ihminen on lähettyvillä. Palkinnoksi Assistentti lähetetään Pitsburgiin ja suomalainen Johtaja voi jatkaa Johtamisesta kahden hengen organisatiossansa, liikevaihtoa oikeasti miljardi.
Palvelus ja vastapalvelus, kas niistä pulma.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde232692Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292292- 1482254
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.532170Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211782Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3891642Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961576- 2931461
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131409- 1331408