Saddukeukset yrittivät saada Jeesuksen myöntämään, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole. Jeesus kuitenkin osoittaa heille, että ylösnousemususko perustuu Jumalan sanaan.
Saddukeukset joutuvat vaikenemaan Jeesuksen viisaan vastauksen edessä, ja Jeesus toteaa heille: ”Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt. 22:29).
Jeesukselle esitettiin uusi haaste fariseusten taholta. Lainopettajan asettamaan kysymykseen siitä, mikä on lain suurin käsky, sisältyi halu asettaa Jeesus koetukselle. Myös fariseukset menivät hiljaisiksi Jeesuksen puheen kuultuaan. He joutuivat kohtaamaan Jumalan, joka tietää kaiken ja tuntee ihmisen ajatukset.
Jumalan laki on pyhä
Jeesus tiivisti Mooseksen lain kahteen käskyyn, josta ensimmäinen oli: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.” Laki ei anna tilaa millekään muulle kuin Jumalan tahdolle. Sitä on noudatettava ajatuksia myöten. Vaikka lainopettajat pyrkivät tarkkaan lain tulkintaan ja opettamiseen, he eivät eläneet opetuksensa mukaisesti. (Matt. 23:3–7.)
Pyhän lain käsky Jumalan rakastamisesta on oikea ja hyvä. Kukaan ihminen ei kuitenkaan kykene täyttämään sitä. Lain tarkoitus on näyttää ihmiselle hänen syntisyytensä ja ajaa häntä etsimään anteeksiantamusta ja armahdusta Kristuksesta. (Room. 3:20, 22.)
Rakkaus Jumalaan ei synny käskystä, vaan anteeksiantamuksesta. Kirkkomme vuoden 1948 kristinoppi toteaa: ”Kun Jumala armosta antaa meille syntimme anteeksi, se synnyttää sydämessämme rakkautta, kiitollisuutta ja uskon kuuliaisuutta” (KO 85).
Apostoli Johannes taas kirjoittaa: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovinnoksi” (1. Joh. 4:10).
Rakkaus Jumalaan näkyy siinä, että me noudatamme hänen sanaansa (Joh. 14:23). Rakkaus johdattaa sinne, missä elävä Jumalan seurakunta kokoontuu lukemaan, kuulemaan ja uskomaan Jumalan sanaa (Joh. 17:6; 1. Tes. 2:13).
Käsky lähimmäisen rakastamiseen
Toinen osa Jumalan laista on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Tämä ei ole ensimmäistä helpompi toteuttaa, vaikka kohteena on toinen ihminen, vertaisemme. Lähimmäinen rajautuu helposti vain niihin, joiden kanssa on helppo elää. Toisella tavalla ajattelevat ja toimivat jäävät helposti lähimmäisenrakkauden ulkopuolelle.
Jeesus opetti: ”Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin. Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?” (Matt. 5:46–47.)
Lähimmäisen aito rakastaminen ei merkitse väärän opetuksen tai teon hyväksymistä, sillä rakkaus iloitsee totuuden voittaessa (1. Kor. 13:6).
Hengen hedelmänä rakkaus
Jeesuksen seuraajat on lähetetty Jumalan valtakunnan työhön (Matt. 10:7–8.). Niin kuin kertomuksessa laupiaasta samarialaisesta tulee esille, elävä usko ohjaa pysähtymään henkihieveriin haavoitetun kohdalle. Haavoittunut nostetaan evankeliumin kannettavaksi ja viedään Jumalan valtakunnan majataloon. Hoitokustannukset on maksettu loppuun saakka. (Luuk. 10:25–37.)
Vapahtajamme Jeesus täytti rakkauden kaksoiskäskyn viimeistä piirtoa myöten. Ihminen saa uskolla ottaa vastaan Kristuksen työn ja omistaa sen omaksi autuudekseen. Uskon vaikutus elämässä näkyy Hengen hedelminä, joista ensimmäinen on rakkaus (Gal. 5:22).
Saddukeukset joutuvat vaikenemaan Jeesuksen viisaan vastauksen edessä, ja Jeesus toteaa heille: ”Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt. 22:29).
Jeesukselle esitettiin uusi haaste fariseusten taholta. Lainopettajan asettamaan kysymykseen siitä, mikä on lain suurin käsky, sisältyi halu asettaa Jeesus koetukselle. Myös fariseukset menivät hiljaisiksi Jeesuksen puheen kuultuaan. He joutuivat kohtaamaan Jumalan, joka tietää kaiken ja tuntee ihmisen ajatukset.
Jumalan laki on pyhä
Jeesus tiivisti Mooseksen lain kahteen käskyyn, josta ensimmäinen oli: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.” Laki ei anna tilaa millekään muulle kuin Jumalan tahdolle. Sitä on noudatettava ajatuksia myöten. Vaikka lainopettajat pyrkivät tarkkaan lain tulkintaan ja opettamiseen, he eivät eläneet opetuksensa mukaisesti. (Matt. 23:3–7.)
Pyhän lain käsky Jumalan rakastamisesta on oikea ja hyvä. Kukaan ihminen ei kuitenkaan kykene täyttämään sitä. Lain tarkoitus on näyttää ihmiselle hänen syntisyytensä ja ajaa häntä etsimään anteeksiantamusta ja armahdusta Kristuksesta. (Room. 3:20, 22.)
Rakkaus Jumalaan ei synny käskystä, vaan anteeksiantamuksesta. Kirkkomme vuoden 1948 kristinoppi toteaa: ”Kun Jumala armosta antaa meille syntimme anteeksi, se synnyttää sydämessämme rakkautta, kiitollisuutta ja uskon kuuliaisuutta” (KO 85).
Apostoli Johannes taas kirjoittaa: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovinnoksi” (1. Joh. 4:10).
Rakkaus Jumalaan näkyy siinä, että me noudatamme hänen sanaansa (Joh. 14:23). Rakkaus johdattaa sinne, missä elävä Jumalan seurakunta kokoontuu lukemaan, kuulemaan ja uskomaan Jumalan sanaa (Joh. 17:6; 1. Tes. 2:13).
Käsky lähimmäisen rakastamiseen
Toinen osa Jumalan laista on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Tämä ei ole ensimmäistä helpompi toteuttaa, vaikka kohteena on toinen ihminen, vertaisemme. Lähimmäinen rajautuu helposti vain niihin, joiden kanssa on helppo elää. Toisella tavalla ajattelevat ja toimivat jäävät helposti lähimmäisenrakkauden ulkopuolelle.
Jeesus opetti: ”Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin. Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?” (Matt. 5:46–47.)
Lähimmäisen aito rakastaminen ei merkitse väärän opetuksen tai teon hyväksymistä, sillä rakkaus iloitsee totuuden voittaessa (1. Kor. 13:6).
Hengen hedelmänä rakkaus
Jeesuksen seuraajat on lähetetty Jumalan valtakunnan työhön (Matt. 10:7–8.). Niin kuin kertomuksessa laupiaasta samarialaisesta tulee esille, elävä usko ohjaa pysähtymään henkihieveriin haavoitetun kohdalle. Haavoittunut nostetaan evankeliumin kannettavaksi ja viedään Jumalan valtakunnan majataloon. Hoitokustannukset on maksettu loppuun saakka. (Luuk. 10:25–37.)
Vapahtajamme Jeesus täytti rakkauden kaksoiskäskyn viimeistä piirtoa myöten. Ihminen saa uskolla ottaa vastaan Kristuksen työn ja omistaa sen omaksi autuudekseen. Uskon vaikutus elämässä näkyy Hengen hedelminä, joista ensimmäinen on rakkaus (Gal. 5:22).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.