Hei
Mitä tehdä kun lapsi kertoo, että on harkinnut itsemurhaa?
Olen niin hukassa tämän asian kanssa, että en ehkä käsittele sitä oikeassa mittasuhteessa.
Poikani on erittäin huono puhumaan asioistaan. Yritämme keskustella hänen kanssaan ja kun todella huomaamme, että häntä jokin asia vaivaa istumme kaikki alas ja yritämme jutella. Hän vaan ei avaudu. Muutama päivä sitten mieheni sai häneltä kuitenkin ulos sen pahimman mahdollisen mitä lapseltaan haluaa kuulla... Hän on harkinnut itsemurhaa! Siihen se sitten jäi, mitään muuta hän ei sanonut. Ei siis kertonut, että miksi. Hän ei osannut sanoa mikä häntä vaivaa.
En sinä iltana osannut muuta kuin mennä hänen viereensä, silittää hänet uneen. Nyt huomaan itse kulkevani unessa, en tiedä mitä tehdä. Olen yrittänyt saada opettajaa kiinni, josko hänen kauttaan saisi asiaan jotain potkua kuten mm koulu psykologi tai kuraattori... Mutta mitäköhän vielä tulisi tehdä? Tämä on sen verran odottamaton juttu, että en tiedä mitä teen.
Osaisikohan joku viisaanpi auttaa?
11- vuotiaan masennus?
31
5639
Vastaukset
- jaan ahdistuksesi
Sanot, että olet yrittänyt saada opettajaan yhtey-
den. Missäs tämä opettaja oikein luuraa, jos häntä
ei saa kiinni? Älä anna periksi, älä luovuta, vaan
soita ja soita taas niin kauan, että saat opettajan
puhelimeen. Älä jätä asiaa puhelinkeskustelun tasol-
le, vaan vaadi nokakkain tapaamista, pengo poikasi
kouluasiat perusteellisesti selville. Ei hän niistä-
kään välttämättä itse kerro, jos ei osaa muutenkaan
puhua olostaan. Jos koulussa ei ole todellakaan mi-
tään hälyyttävää, vaadi seuraavaksi terkkarin pu-
heille pääsyä. Terveydenhoitaja osaa ehkä sitten ohjata eteenpäin ammattiauttajille. Tavallinen
lääkärintarkastuskin voisi antaa osviittaa miksi
lapsesi on niin masentunut. Samanikäisen lapsen
äitinä toivon todella, että asianne selviää parhain päin! - ystäväpiiristä tuttua
Kehoittaisin teitä viemään pojan psykiatrian klinikalle välittömästi tai vaikka terveyskeskukseen, mistä lähetteen saa. Poikanne tarvitsee ammattiapua. Lapsi ei puhu summassa tuollaisia asioita, vaan hän voi todella olla harkinnut itsensä lopettamista. Ei ole harvinaista, että noinkin lapset todella yrittävät itsemurhaa Suomessakin ja jopa onnistuvat siinä. Parhainta menestystä hoidossa.
- wysiwug
summassa puhu?
Saattavat puhua koska se kuulostaa "traagiselta" tai että sillä saa huomiota vaikka ei edes tarkkaan ymmärrä mitä se tarkoittaa.
Tai jos ymmärtävät niin saattavat sanoa piruuttaan tai ajattelematta.
Suotta hehkutatte ko. äidin hädällä ja teette hänestä vielä hermomman.
- joo
Vie poika psykologin juttusille, ehkä hän siellä avautuu. Tuntemattomille helpompi avautua kuin omille vanhemmille.
- mei454
Niin ja pidä poikaa tarkasti silmällä. ei hän muuten olisi teille kertonut harkitsevansa itsemurhaa, ellei haluaisi alitajunnassa teidän puuttuvan siihen ja auttavan häntä ongelmassaan. Ehdottomasti soitat nyt psykiatrille ja kysyt häneltä neuvoa. Hän pystyy auttamaan sinua asiassa eteenpäin. Eikä tarvitse häpeillä soittamista!
- äippä
Itselläni oli sama tilanne n.vuosi sitten, kun tyttäreni halusi kuolla pois. Saimme apua koulupsykoligilta joka sai tytön hiukan avautumaan.
Tyttö kävi viikottain psykologin juttusilla ja siitä oli todella apua. Samalla selvisi, että tyttöä oli kiusattu koulussa aika rankasti ja mikä yllättävää oli kiusaajat olivat poikia. Toiset lapset eivät välttämättä osaa tai eivätkä halua avautua omille vanhemmilleen ja juuri sen takia joskus on parempi hakea ulkopuoliselta apua esim. psykologilta taikka perheneuvolasta- saku
Alkuperäiselle kirjoittajalle haluan sanoa sen, että syy miksi lapset eivät halua avautua vanhemmilleen, ei mitenkään ole vanhempien vika, että he olisivat vääränlaisia tai jotain! Lapset vain häpeävät jotenkin kiusaamista, eivätkä halua kertoa siitä vanhemmilleen, jotteivat nämä pitäisi lasta epäonnistuneena tai "luuserina" Lapset kun yleensä haluavat vanhempien olevan ylpeitä heistä.
- hae ammattiapua
saku kirjoitti:
Alkuperäiselle kirjoittajalle haluan sanoa sen, että syy miksi lapset eivät halua avautua vanhemmilleen, ei mitenkään ole vanhempien vika, että he olisivat vääränlaisia tai jotain! Lapset vain häpeävät jotenkin kiusaamista, eivätkä halua kertoa siitä vanhemmilleen, jotteivat nämä pitäisi lasta epäonnistuneena tai "luuserina" Lapset kun yleensä haluavat vanhempien olevan ylpeitä heistä.
Lapsi ajattelee äkkiä, että vanhemmat kyselevät liikaa ja kuulustelevat. Lapsi sulkeutuu vielä tarkemmin. Hänellä on se epämääräinen luulo, että ongelmat ovat hänen itsensä luomia, kukaan ei voi auttaa ja jos vanhemmille kertoo, asia paisuu vielä enemmän.
Itselläni on samanikäinen lapsenlapsi, poika, joka on hellä ja herkkä. Olen huomannut, että ei hän oikein vielä osaa kertoa tuntemuksistaan. Ilmeisesti ei sanavarastoa ole tarpeeksi kertomaan muuta kuin kokemiaan tapahtumia. Ei hän analysoi näkemäänsä eikä tekemäänsä.
Ihan sydäntä raastaa ajatella, että hänen ikäisensä lapsi on tuskainen ja lukkiutunut.
Toivottavasti saat apua ammatiauttajilta. Eikö vaikka työterveyslääkärisi pystyisi ohjaamaan sinua jollekin asiantuntijalle.
Omien lapsieni aikoina oli olemassa kasvatusneuvoloita. Vieläkö on?
- alkup.
Yritän edelleen saada opettajaa kiinni, olen myös lähettänyt hänelle viestiä, että on kyse vakavasta asiasta.
Tukeudunkin nyt siihen, että poikani pääsee koulussa psykologin puheille mahdollisimman pian.
Kiitos teille tuhannesti kommenteistanne!- vaadi apua
Ottakaa vapaata työstä, on se sitten mitä tahansa, ja menkää koululle. Kyllä opettajan on kohdattava lapsen vanhemmat silmästä silmään. Hän ei halua ottaa sinuun yhteyttä, niin että tulee mieleen, etä hän pelkää tapaamista.
- äiti myös
Aina on otettava vakavasti jos lapsi puhuu itsemurhasta.
Koulupsykologille yhteys tai sitten terveyskeskuksen kautta. Lapsesi tarvitsee apua
ja äkkiä. - Mie
Ota suoraan yhteys kouluterveydenhoitajaan. Opettaja on kasvattaja, ei mielenterveysalan ammattilainen. Jo juttelu terkkarin kanssa voi auttaa paljonkin.
- ap.kirjoittaja
Eilen illalla sitten selvisi, miksi en saanut opettajaa kiinni. Hän oli sairaana, mutta soitti minulle sitten myöhemmi. Juttelimme ja hän puhuu tänään koulu kuraattorin sekä psykologin kanssa. Asia on hoidossa. Ja syy miksi otin yhteyttä opettajaan on se, että häneltä osasin paremmin kysellä apuja (ehkä tyhmää), ja hän saa nopeasti pojan koulussa "hoitoon". Pojalla on kyllä huippu opettaja, joka on täysillä oppilaidensa elämässä mukana. Hän on koulussa isä&äiti oppilailleen.
- auttaa
Yleensä lapset/ nuoret jotka sairastavat masennusta eivät välttämättä halua kuolla! Toivovat parempaa elämää. Jos lapsesi olisi kiusattu, yritä tukea,kannustaa ja KEHUA lastasi jotta hän ymmärtäisi arvonsa. Jos teillä on saman ikäisiä sukulaisia kuin poikanne voisi hän kenties heistä saada seuraa?! Voisitte myös lahentää perheen välejä?! Lähtekää yhdessä elokuviin... Ostakaa popcorneja ja naurakaa paljon (vitsailkaa) Voittehan myös lähteä esim laskettelemaan yms. Kaikki arjesta poikkeava piristää, mutta älkää paasatko liikaa!
- alkup.kirjoittaja
Opettaja soitti eilen ja kertoi jutelleensa koulun psykologin ja kuraattorin kanssa. Kävi ilmi, että he eivät ota aisaa hoitaakseen, kun ei ole ns. koulun asia. Opettaja oli itse pahoillaan ja oikeastaan hämillään kun oli itsekkin kuvitellut, että koulu ottaisi asian hoitaakseen ainakin aluksi. Sain kuitenkin Klondyken kriisipuhelimen numeron ja tänään soitan sinne.
Olemme paljon yhdessä, tai siis olemme paljon kotona perheenä. Katsomme yhdessä leffoja ja olimme juuri joulun alla laskettelemassa... Yhteisiä harrastuksia on jonkin verran, mutta täytyy niitäkin lisätä. Poika ei vain aina halua esim. liikkua meidän kanssa, jää mieluummin kotiin. Olen ajatellut, että en halua pakottaa häntä mukaan mm kyläilemään taikka shoppailemaan. Mutta koetan nyt enemmän saada häntä mukaan.- itsekin aikanaan kokenut
Kun omani menivät kouluun 40 v. sitten oli muodissa "kodin ja koulun yhteistyö". Pöhkö nuori kun olin, uskoin siihen.
Kun lapseni sitten menetti hermojensa hallinnan, yöunensa, ruokahalunsa, pelkäsi ja itki, niin totta kai menin apua hakemaan koulusta.
Sain kuulla, että lapsessa ei ole mitään vikaa, vaan hänellä raukalla on yliherkkä äiti. Nämä asiat eivät kuulu koulun terveydenhuoltoon (kuraattoria ei siellä ollutkaan) vaan lapsen ympäristö tulee rauhoittaa ja vanhempien on lakattava hermoilemasta.
No menihän valvominen ja pelkotilat ohi puolessa vuodessa, kun tuli kesä ja koulukin loppui.
Kodin ja koulun yhteistyö kyllä minun puoleltani loppui siihen keskusteluun.
Siitä on 40 vuotta! Eikö mikään todellakaan ole muuttunut!
Toivotan parempia aikoja pienelle pojallesi ja voimia sinulle ja lapsen isälle. Onneksi olet saanut yhteyden opettajaan, joka varmaan ottaa tosissaan lapsen murheet. Uskon, että siitä on hänelle suuri apu. - näköjään
itsekin aikanaan kokenut kirjoitti:
Kun omani menivät kouluun 40 v. sitten oli muodissa "kodin ja koulun yhteistyö". Pöhkö nuori kun olin, uskoin siihen.
Kun lapseni sitten menetti hermojensa hallinnan, yöunensa, ruokahalunsa, pelkäsi ja itki, niin totta kai menin apua hakemaan koulusta.
Sain kuulla, että lapsessa ei ole mitään vikaa, vaan hänellä raukalla on yliherkkä äiti. Nämä asiat eivät kuulu koulun terveydenhuoltoon (kuraattoria ei siellä ollutkaan) vaan lapsen ympäristö tulee rauhoittaa ja vanhempien on lakattava hermoilemasta.
No menihän valvominen ja pelkotilat ohi puolessa vuodessa, kun tuli kesä ja koulukin loppui.
Kodin ja koulun yhteistyö kyllä minun puoleltani loppui siihen keskusteluun.
Siitä on 40 vuotta! Eikö mikään todellakaan ole muuttunut!
Toivotan parempia aikoja pienelle pojallesi ja voimia sinulle ja lapsen isälle. Onneksi olet saanut yhteyden opettajaan, joka varmaan ottaa tosissaan lapsen murheet. Uskon, että siitä on hänelle suuri apu.Joo-o.
Niin kauan kun menee hyvin, opettajat eivät vanhempien mielestä tee mitään muuta kuin nostavat turhasta palkkaa ja loikoilevat pitkät kesälomat. Töihin pitäisi panna kesälläkin jne.
Mutta sitten, kun "meidän ville" tai "meidän sirkka" voi pahoin, huudetaan opettajan perään. Tuon saman siis, joka ei tee mitään, löhöää jne. Sen lisäksi siis, että opettaja opettaa niitä "kullannuppuja" päivästä toiseen, hänen pitäisikin vielä hoitaa lasten kotiperäiset ongelmat.
Miten ihmeessä se opettaja, joka ei tee mitään, ei tiedä mitään, saa turhan suurta palkkaa, löhöilee kesät jne. onkin nyt yht'äkkiä niin kertakaikkisen pätevä aivan toisella alalla?
Kun itsellä menee asiat (kasvatus) pieleen, niin jokuhan siitä on syntipukiksi nostettava. Opettaja tietenkin. se kun ei tee muuta kuin jne.
Koulu EI OLE perheneuvola! - perheneuvola erikseen
näköjään kirjoitti:
Joo-o.
Niin kauan kun menee hyvin, opettajat eivät vanhempien mielestä tee mitään muuta kuin nostavat turhasta palkkaa ja loikoilevat pitkät kesälomat. Töihin pitäisi panna kesälläkin jne.
Mutta sitten, kun "meidän ville" tai "meidän sirkka" voi pahoin, huudetaan opettajan perään. Tuon saman siis, joka ei tee mitään, löhöää jne. Sen lisäksi siis, että opettaja opettaa niitä "kullannuppuja" päivästä toiseen, hänen pitäisikin vielä hoitaa lasten kotiperäiset ongelmat.
Miten ihmeessä se opettaja, joka ei tee mitään, ei tiedä mitään, saa turhan suurta palkkaa, löhöilee kesät jne. onkin nyt yht'äkkiä niin kertakaikkisen pätevä aivan toisella alalla?
Kun itsellä menee asiat (kasvatus) pieleen, niin jokuhan siitä on syntipukiksi nostettava. Opettaja tietenkin. se kun ei tee muuta kuin jne.
Koulu EI OLE perheneuvola!Viestini koski nimenomaan koulun ja kodin yhteistyötä. Sitä ei voi olla kuin koulun ja kodin välillä.
Viestini koski yksinomaan sitä.
Kirjoitin sen siitä syystä, että tänäkin päivänä opettaja itse "hämillään" sanoi huolestuneelle äidille, että ongelma ei kuulu koululle.
On se ihmeellistä, että kun koulu matkoineen ja läksyineen kuitenkin on lapsen hereilläolosta n. puolet, niin kaikki lapsen ongelmat ovat syntyneet muualla kuin koulussa ja muualla ne myöskin on hoidettava.
Siitä minulla on omakohtainen kokemus 40 v. takaa. Olin toki kuvitellut, että hätääntyneiden vanhempien tyly kohtelu kouluilla olisi jo takanapäin, mutta ilmeisesti ei ole. Kaikeksi onneksi tässä puheenaolevassa asiassa opettaja on empaattinen ja ymmärtää vanhempien hädän.
"Kodin ja koulun yhteistyö" alkaa silloin, kun lapsi on tehnyt koulussa jotain karmeeta ja opettaja "ottaa yhteyttä lapsen vanhempiin".
- Jutta
Koulu on erittäin iso osa tuon ikäisen lapsen elämää. Vaihda koulua. Lapsi ei kykene ehkä puhumaan, mutta koulukiusaus on erittäin varteenotettava vaihtoehto.
Tämän kerron siksi, että itse lapsena yritin 12-vuotiaana itsemurhaa koulukiusauksen takia. En kyennyt kertomaan vanhemmilleni siitä, nyt terapian jälkeen pystyn jo.
Kysy vaikka haluaisiko hän vaihtaa koulua tai olla vähän aikaa pois koulusta. Todennäköisesti huomaat lapsesi reaktiosta voisiko vika olla koulussa. Aina opettajat eivät huomaa ja joskus opettajat eivät edes välitä. Minun kohdallani ei esim. välituntivalvoja edes välittänyt kun päätäni hakattiin seinään.- Mimmi
itselläni oli koulussa vähän vastaavaa. Minua kiusattiin, koska olin 12-vuotiaana luokan kehittynein tyttö. Tyttökavereita ei ollut ja pojat hiplasivat ja kävivät päälle välitunneilla. Lintsasin paljon ja pidin puukkoa koulussa, koska inhosin hipelöiviä, irstaita puhuvia poikia, tytöt vaan hihittelivät ja osoittelivat, olin syrjitty. Tilanne helpotti, kun yläaste alkoi ja vaihdoin koulua kauemmas. Vanhempani eivät tienneet, enkä koskaan olisi edes halunnut todellisia ongelmia kertoa, koska sitten olisi tullut soitto opettajale, jonka jälkeen opettaja olisi pitänyt syyllisille puhuttelun ja sen jälkeen tilanne olisi luultavasti pahentunut, ainakin olisin hävennyt silmät päästäni ja kiusaajat olisivat saaneet selätysvoiton, että minuun sattui, koska en halunnut näyttää heikolta enkä suruani heille.
- ...tosissaan
Ota tosissaan toi juttu. Mä olin 11-vuotiaana niin kiusattu että kans mietin tosissani itsemurhaa ja ainoastaan lemmikit oli syy miksen tappanut itseäni sillon. Oon oikeastaan siitä saakka ollut enemmän tai vähemmän masentunut. Mua uhkailtiin enkä kertonu ikinä opettajille (vaik kai ne nyt näki ku menin kiusaajia pakoon välituntisin ja sit tunneilla istuin itkeneenä) enkä ikinä viittiny "huolestuttaa" vanhempiani kertomalla niille mitään. En oo niille vieläkään ikinä mitään puhunut mistään kiusaamisista. Joskus aina kun oon niin masentunut että mietin itteni tappamista mietin aina tarttisko oikeest ruveta taistelee lääkäreiden kans et sais lähetteen johonkin terapiaan mut sit taas vaik viikon kuluttuu tuntuu paremmalta ni en sit jaksa ruveta taistelee siitä. Ja nyt oon muuten 26v.
- ap.kirjoittaja
Huomenta,
Perjantaina soitin Klondykeen ja saimme täksi päiväksi jo ajan. Todella nopeaa ja ihanaa palvelua. Katsotaan sitten mitä tuleman pitää.
Pikkaisen taustaa. Poikaani on joskus kiusattu koulussa, tällä hetkellä ei pitäisi olla mistään sellaisesta kyse (en tietenkään voi olla varma). Kolu muutenkin menee kohtalaisesti (poikien keskitasoa).
En ole missään vaiheessa syytellyt koulua tapahtuneesta, oletin vain kun olen netissä asiasta lukenut, että koulusta kannattaa lähteä liikkeelle (siis psykologi, kuraattori ja opettaja). Ja sen voin sanoa, että meidän pojalla on maailman ihanin opettaja, hän on itse mm. sanonut, että on kouluaikana lasten "isä sekä äiti", eli hän ottaa oppilaidensa asiat vakavasti (ilot ja surut). Hän ei ole mikään välinpitämätön opettaja, vaan puuttuu asioihin oikealla asenteella ja auktoriteetilla.
Olen tässä ajatellut, että ongelmat saattavat suurimmaksi osaksi johtua siitä, että olemme pojan isän kanssa eronneet kun poika oli 6v. Ero ei ollut mitenkään myrskyisä (riidat riideltiin kun poika ei ollut kotona). Ainoastaan poikani näki kuinka surullinen (masentunut olin). Hän olikin tuon ajan suurimmaksi osaksi isovanhemmillaan. Nyt elämämme pitäsi olla tasapainoista ja vakaata. Olen uusissa naimisissa ja pojalla on pikkusisko. Isällään on niin ikään poika avovaimonsa kanssa. Olenkin miettiny, että tunteekohan hän itsensä jotenkin väliinputoajaksi?
No, mutta asia on kuitenkin hoidossa, ja toivottavasti elämä hänen silmissään kirkastuisi. Kaikkemme yritämme!- kaikesta sydämestä
Kuinka ihanaa, että opettaja on "isänä ja äitinä" koulussa.
Luin taas viikonvaihteessa, että joissakin kunnissa ollaan rahapulan kourissa taas suunnittelemassa opettajien lomauttamista.
Kun ajatellaan tämänkin esimerkin valossa, kuinka tärkeä opettaja yhteiskunnassa on, ei voi kuin äimistellä päättäjien asenteita.
Toivotan teille kaikkea hyvää. Lapsikin varmaan toipuu, kun häntä rakastavat ihmiset ottavat tosissaan hänen ongelmansa. - kaikkea hyvää toivottaen
Onko asianne otettu vakavasti vastaanotolla? Mieltäni jäi niin painamaan pojan alakuloisuus, sillä lapsenlapseni on samanikäinen poika. Katselin häntä viikonvaihteessa, kun hän oli luonani pari päivää, ja ajattelin kuinka onnellisessa asemassa perheemme on kun lapsi on terve ja hyväntuulinen.
Pojallesi ehkä tekisi hyvää jokin seuratoiminta, missä voisi saada uusia ystäviä ikäisistään. - ap. kirjoittaja
kaikkea hyvää toivottaen kirjoitti:
Onko asianne otettu vakavasti vastaanotolla? Mieltäni jäi niin painamaan pojan alakuloisuus, sillä lapsenlapseni on samanikäinen poika. Katselin häntä viikonvaihteessa, kun hän oli luonani pari päivää, ja ajattelin kuinka onnellisessa asemassa perheemme on kun lapsi on terve ja hyväntuulinen.
Pojallesi ehkä tekisi hyvää jokin seuratoiminta, missä voisi saada uusia ystäviä ikäisistään.Hei,
Kyllä tämä asia otettiin hyvinkin vakavasti. Vastaanotolla oli lääkäri sekä hoitaja, jotka molemmat olivat todella mielyttävän tuntuisia ihmisiä. Jatkosta on sovittu niin, että käymme 5 kertaa juttelemassa siellä (poika yksin lääkärin kanssa 4 kertaa) ja sen jälkeen tehdään ns. diagnoosi ja suunitellaan ehkä jatkossa tapahtuvaa pitkäjänteisempää "hoito" jaksoa. Lähinnä siis säännöllinen psykologilla käynti.
Ihanaa, että asia on hoidossa, mutta olen joka hetki varpaisillani. Kun meillä kotona pojan kanssa tulee näitä normaali perheelämään kuuluvia "konflikteja", mietin heti, että ajatteleeko hän taas niitä juttuja. Haluaisin niin tietää mitä hän ajattelee, haluaisin olla pelkäämättä!
- jaana
Ota yhteyttä paikkauntasi perheneuvolaan. Puhelin numeron saat varmasti puh.tiedustelusta.
Perheneuvolassa on ns. kriisipuhelin, joka antaa neuvoa akuutissa tilanteessa ja antaa teille ajan. Et ole yksin, löydät kyllä apua, ei se ope juuri osaa auttaa, ota mielummin yhteyttä alan ammattilaisiin.
Voimia sinulle. - 11-vuotias
Kröhömm...
Itse olen 11-vuotias, ja ollut masentunut pari vuotta sitten, nykyään iloinen ja kaikin puolin onnellinen. Jouduin perheneuvolaan ja erilaisten sosiaali-ihmisten luokse. Se oli elämäni ahdistavin kokemus, ja paha olo vaan suureni entisestään. Nähtävästi teidän on vaikea ymmärtää, minkälaisia paineita te kasaatte lapsille. Näin niistä kaikista jutuista painajaisia, enkä saanut edes nukuttua. Tiedän, että tämä on todella vanha viestiketju, mutta halusin vain kertoa oman näkemykseni asiasta. Hullut, herätkää!!!- millulimilja
Itekki oon 11 mut 8 kohta 9v siskoni on sanonu et se haluu kuolla ku se ei tykkää elää. Mut mä en haluis ikinä kuolla! Mut en myöskään enää jaksa käydä koulussa! Oon niin kyllästyny koulun käyntiin /:-1
- mielisairashulluoon
psykiatrille vaan lähtö. jos ei saa julkiseltapuolelta apua niin yksityiselle vaan ja ottaa vaan vakuutuksen niin asia on ok
- Anonyymi
Jos mä oon 11v tyttö ja tuntuu et oon masentunut. En vain yksinkertaisesti pysty puhumaan vanhemmille. Nään koulukuraattoria joskus mutta nyt en oo nähny kahteen, kolmeen viikkoon. Mä oon vaan rikki mun kaverit tietää mut en uskalla ja halua puhua aikuisille... Ainakaan sellaisille jotka tunnen
- Anonyymi
Tiedän että vanha, mutta haluan vaan sanoa. Jos ton ikänen masentuu, nii ei sille voi sanoo kun lämpimät hyvästit. Systeemi niin umpi paska, että jos esim.11v masentuu niin ei voi laittaa ees nuorten suljetulle tai antaa YHTÄÄN MITÄÄN lääkkeitä. Sillon pitää pärjätä omin avuin kun muutkin systeemit niin paskoja, että ei niistä kuraattoreista oo mitään apua. Ja vitut kukaan mitään apua kuraattorilta saa kun johokin pikkumirheisiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1693120Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242111- 232044
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901885Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?721587Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se261346Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371242- 81241
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan341201Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61188