Vauva matkalle mukaan?

Norjalainen pariskunta oli vauvan kanssa New Yorkissa ja vauva nukku vaunuissa terassilla, vain ravintolan lasi oli välissä. Joku soitti poliisille ja vanhemmat pidetittiin. 2vrk pidätys selissä ja vauva otettiin siksi aikaan huostaan. Hyvä että pääsivät lähtemään maasta. Vain ulkomaalaisuus pelasti tuon perheen. Eli pitäkää vauvanne KOKO AJAN LÄHELLÄ, mieluiten käsi KOKO AJAN vaunujen työntö aisalla, joku voi soittaa poliisit jos luulee että lapsenne on yksin ja Jenkeissä luulo on tiedon väärtti.

Reissasin oman lapseni kanssa yksin ja välistä kaksin (mummi mukana)6 kk:en vanhasta lähtein, eikä pahemmin ongelmia ollut. Mutta aina pitää muistaa, että (riippuu vähän maastakin minne menet)sinulla on koko "lääkekaappi" mukana mahdollisia akuutteja sairauksia varten (ripuli, kuumeet jne). Pienen kanssa on tietysti myös hyvä olla omat piltit - matkatavaroita kertyy.

Useimmista matkakohteista löytyy lapselle (matka-)rattaat vuokralle, tai vuokraat sellaiset suomesta käsin, jos lapsi sellaisissa pystyy olemaan. Olettaisin, että onnistuu vaunujenkin vuokraus määränpäässä - kannattaa kysyä matkanjärjestäjältä voiko hän sen järjestää.

Itselläni vauva oli tuonikäisenä kantorepussa tai sylissä - voimiahan se vaatii. Vaikkakin on pitkästä lennosta kyse, onneksi teidän vauva on vielä noin pieni - matkustaminen on helpompaa. Nousu ja lasku saattaa kuitenkin käydä aika kovasti vauvan korviin, että huutoa on odotettavissa. Ja koska omaa paikkaahan lennolla ei ole kuin vanhempien sylissä, saattaa sekin ottaa voimille - onneksi teitä on kaksi.

Ja yksi tärkeä juttu - vauva aina käden ulottuvilla, silmien alla - ei hetkeksikään katseen alta pois. Varma on varmaa.

Raskain / kauhein / väsyttävin / hermoja kokeilevin lentomatkani oli aikoinaan muistaakseni Portugaliasta Suomeen - lento kesti vain 4,5 h, lapsi oli 1 vuosi,8 kk vanha - koko 4,5 h:n matkan huusi kuin "syötävä" - ravasimme n. 100 kertaa lentokoneen vessan ja istumapaikan väliä.Edessämme istui kaksi nuorta tyttöä, jotka laskivat penkkinsä selkänojan puoli-istuvaan asentoon, niin että meidän tilamme pieneni takana huomattavasti. Pyysin tyttöjä nostamaan selkänojaa pystympään, ja valittelin lentoemännille - mutta mitään ei tapahtunut. Olivat kai kaikki lopen kyllästyneitä tyttöni kiljuntaan ja itkuun.

Kun pääsimme lentokentälle ja Suomeen, niin tyttöni väänsi lentokentän vessan pottuun potullisen pas... Siinäpä itkun syy - pelkäsi lentokoneen vessaa eikä suostunut sinne tekemään - ei ollut vaippoja enää tarvinnut, kaikki teki joko pottaan tai pyttyyn.

Ulkomailla - olipa maa mikä hyvänsä - ihmiset ovat uskomattoman avuliaita ja ystävällisiä lasta ja äitiä kohtaan (johtuiko osittain siitä, ettei sitä isää ollut kuvioissa - en tiedä). Ja jos tarvitsi jotain, niin aina onnistui, olipa kellon aika mikä tahansa. Lämpimissä maissa varsinkin joskus saattoi olla hyvin rasittavaa, kun kaikki olivat silittelemässä ja syliin haluamassa pientä vaaleatukkista palleroa.

Lapsen kasvaessa isommaksi (about 5 - 6 v.), lapsi itsekkin oli joskus rasittunut siitä, kun ruokailupaikassa tarjoilijat silittelivät pitkää vaaleaa tukkaa, ja aina olivat "hypistelemässä". Mutta kaiken kaikkiaan matkustaminen pienen lapsen kanssa on aivan ok, reissut järjestetään lapsen ehdoilla. Eikä aikaa eikä mitään, kun lapsesta onkin kasvanut jo iso - maalimanmatkaaja. Onnea reissuun!!!!