SDP muuttamassa nimeään VVO:ksi

SDP:n Arja Alho 2. valtiovarainministerinä kohtuullisti (antoi anteeksi) Korkeimman oikeuden Ulf Sundqvistille määräämän yli 10 miljoonan korvausvastuun. Sundqvist, entinen SDP:n puheenjohtaja ja ministeri, oli myöntänyt itselleen Työväen Säästöpankin johtajana valtavat lainat heppoisilla vakuuksilla. Pankki meni konkurssiin ja valtio joutui veronmaksajien rahoilla pelastajaksi. Sundqvist siis aiheutti kevytmielisesti valtavat taloudelliset menetykset veronmaksajille.
Arja Alho veroministerinä päästi toveri Sundqvistin pälkähästä, siis käveli oikeuden päätöksen yli. Kun asia vuoti julkisuuteen, Alho joutui eroamaan 2. valtiovarainministerin paikalta. Alho joutui oikeuteen ja tuomittiin miljoonien korvauksiin. Pitkittyneiden valitusprosessien kuluessa Alhon juttu ehti juuri ja juuri vanheta, mutta täpäräksi meni.
Kyseessä oli Lipposen-Halosen SDP:n enemmistöhallitus 1995-1999. Alho joutui eroamaan 1997.

Alhot kirjoitti:

SDP:n Arja Alho 2. valtiovarainministerinä kohtuullisti (antoi anteeksi) Korkeimman oikeuden Ulf Sundqvistille määräämän yli 10 miljoonan korvausvastuun. Sundqvist, entinen SDP:n puheenjohtaja ja ministeri, oli myöntänyt itselleen Työväen Säästöpankin johtajana valtavat lainat heppoisilla vakuuksilla. Pankki meni konkurssiin ja valtio joutui veronmaksajien rahoilla pelastajaksi. Sundqvist siis aiheutti kevytmielisesti valtavat taloudelliset menetykset veronmaksajille.
Arja Alho veroministerinä päästi toveri Sundqvistin pälkähästä, siis käveli oikeuden päätöksen yli. Kun asia vuoti julkisuuteen, Alho joutui eroamaan 2. valtiovarainministerin paikalta. Alho joutui oikeuteen ja tuomittiin miljoonien korvauksiin. Pitkittyneiden valitusprosessien kuluessa Alhon juttu ehti juuri ja juuri vanheta, mutta täpäräksi meni.
Kyseessä oli Lipposen-Halosen SDP:n enemmistöhallitus 1995-1999. Alho joutui eroamaan 1997.

Lue lisää

Historiaa

Suomen Keskusta rp:n historia juontaa vuoden 1906 suurlakon jälkeiseen aikaan ja eduskuntalaitoksen uudistukseen. Eduskuntauudistus toi kaikille yhteiskuntaluokille mahdollisuuden osallistua poliittiseen toimintaan ja järjestäytyä poliittisiksi puolueiksi. Maamiesseurat, osuustoiminta ja nuorisoseurat olivat luoneet pohjaa maaseudun järjestötoimintaan. Maalaisväestön tarve poliittiseen vaikuttamiseen kasvoi. Talonpojat eivät nähneet mahdolliseksi toteuttaa yhteiskunnallisia näkemyksiään porvarillisen oikeiston eikä sosialistisen vasemmiston kautta.

Puolueen taustalla oli useita erilaisia aatevirtauksia. Keskusta sai alkunsa vuonna 1906, jolloin Oulun seudulla perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto, jonka johtohahmona oli Kyösti Kallio. Samoihin aikoihin Laihialla perustettiin Santeri Alkion johdolla Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto. Nämä Keskustan alkujuuret yhdistyivät vuonna 1908 puolueeksi nimeltä Maalaisliitto. Maalaisliiton ideologisen isänä pidetään nuorsuomalaista Santeri Alkiota. Alun alkaen maalaisliitto oli kansanliike kansan vähäosaisen enemmistön etujen puolesta.

Maalaisliiton kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön. Maalaisliitto oli uudistusmielinen ja pyrki kohentamaan maaseudun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Puolue katsoi asiakseen maaseudun köyhän väestön osan asioiden puolustamisen ja maanomistusolojen järjestämisen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla. Tähän liittyi mm. torpparien vapauttaminen. Itsenäistymistaistelussa maalaisliitto omaksui kannan Suomen riippumattomuudesta ja tasavaltaisesta valtiomuodosta. Tässä taistelussa maalaisliitto kasvoi vähitellen agraaripuolueesta yleispuolueen suuntaan.

Kansalaissodan jälkeen maalaisliitto pyrki aktiivisesti edistämään tasapainoa ja kansallista sopua. Maalaisliitto hyväksyi mm. punaisten armahdukset. Talouspolitiikassa puolue korosti omavaraisuutta, perheviljelmien ja pienyritysten aseman turvaamista ja osuustoimintaa. Maalaisliittolaiset johtivat 1930-luvulla taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan. Yhteistyö sosialidemokraattien kanssa alkoi saada sijaa, ja ensimmäinen ns. punamultahallitus, jossa olivat mukana maalaisliitto, edistyspuolue ja sosialidemokraatit muodostettiin vuonna 1937. Maailmansotien välisenä aikana puolue esiintyi voimakkasti tavallisen rahvaan ja kansansivistyksen nostamisen puolesta.

Sotien jälkeen Urho Kekkosen vaikutuksesta ulkopolitiikassa luotettiin vahvasti YYA-sopimukseen, Paasikivi-Kekkosen linjaan ja hyviin naapuruussuhteisiin itäisen suurvallan kanssa. Elinkeino- ja yhteiskuntarakenne muuttui voimakkaasti. Maataloudesta elinkeinonsa saavan kannattajakunnan osuus väheni. Maatalousvaltaisuudesta siirryttiin teollistuneeseen yhteiskuntaan. Tässä vaiheessa puolue kiinnitti erityistä huomiota tasapuoliseen yhteiskunnalliseen kehitykseen maan eri osien välillä ja panosti voimakkaasti kannattajapohjan laajentamiseen taajamiin ja kaupunkeihin.

Maalaisliitto sai eduskuntavaaleissa vuosina 1907-1917 paikkoja 9-26, mutta vuonna 1919 paikkaluku nousi 42:een. Puolue saavutti keskeisen asemansa politiikassa 1920-luvulla, kun sen paikkaluku eduskunnassa nousi 60:een (1929). Maalaisliitto sai 1960-luvulle saakka keskimäärin 50 kansanedustajaa.

Nimenmuutos vuonna 1965 keskustapuolueeksi kuvasi irtautumista agraaripolitiikasta valtakunnalliseksi yleispuolueeksi. Nimenmuutoksen jälkeen kannatus lähti jyrkkään laskuun. Keskustapuolueen paikkaluku eduskunnassa putosi 1970- ja 1980-luvuilla 35-40:n välille. Tämä johti puolueessa laajaan aatteellisen keskustelun ja peruslähtökohtien uudelleenarviointiin. Nämä johtivat laajoihin ohjelmallisiin muutoksiin, joita kesti kymmenen vuotta. Erityisesti puolueen talouspolitiikka koskevia periaatteita pyrittiin selkeyttämään.

1960- ja 1970-luvuilla maalaisliitto/keskustapuolue oli reformistinen ja parlamentaarista kansanvaltaa kannattava poliittinen voima. Samalla se tasapainotti äärivasemmiston ja oikeistovoimien yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Tänä aikana kannattajakunta monipuolistui, kun toimihenkilöiden ja työväestön osuus kasvoi. 1980-luvulla puheenjohtaja Paavo Väyrysen ja puoluesihteeri Seppo Kääriäisen lanseerasivat tahtopolitiikaksi kutsuttua linjaa, millä avoimesti haastettiin sosialidemokraatit aatteelliseen kilpailuun. Keskustalainen kansanliike korosti olevansa uudistus-, kasvatus- ja sivistysliike ja kansanvaltainen poliittinen puolue. Toiminnan perustana oli ihmisyysaate. Nimi ajanmukaistettiin vuonna 1988 Suomen Keskustaksi. Veret seisauttavan vaalivoiton jälkeen 1990-luvun alun vaikeina laman aikoina Esko Ahon keskustajohtoinen hallitus luotsasi maan kohti Euroopan integraatiota, mikä johtikin vuonna 1995 Suomen liittymiseen Euroopan Unionin jäseneksi.

Puolueen puheenjohtajina ovat toimineet Otto Karhi (1906-1909), Kyösti Kallio (1909-1917), Filip Saalasti (1918), Santeri Alkio (1918), P.V. Heikkinen (1919-1940), Viljami Kalliokoski (1941-1945), V.J.Su

Alhot kirjoitti:

SDP:n Arja Alho 2. valtiovarainministerinä kohtuullisti (antoi anteeksi) Korkeimman oikeuden Ulf Sundqvistille määräämän yli 10 miljoonan korvausvastuun. Sundqvist, entinen SDP:n puheenjohtaja ja ministeri, oli myöntänyt itselleen Työväen Säästöpankin johtajana valtavat lainat heppoisilla vakuuksilla. Pankki meni konkurssiin ja valtio joutui veronmaksajien rahoilla pelastajaksi. Sundqvist siis aiheutti kevytmielisesti valtavat taloudelliset menetykset veronmaksajille.
Arja Alho veroministerinä päästi toveri Sundqvistin pälkähästä, siis käveli oikeuden päätöksen yli. Kun asia vuoti julkisuuteen, Alho joutui eroamaan 2. valtiovarainministerin paikalta. Alho joutui oikeuteen ja tuomittiin miljoonien korvauksiin. Pitkittyneiden valitusprosessien kuluessa Alhon juttu ehti juuri ja juuri vanheta, mutta täpäräksi meni.
Kyseessä oli Lipposen-Halosen SDP:n enemmistöhallitus 1995-1999. Alho joutui eroamaan 1997.

Lue lisää

Kokoomus on yksi Suomen suurimmista puolueista. Sillä on noin 40 000 henkilöjäsentä ja tuhat paikallisyhdistystä tekemässä työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi. Miten tähän on tultu?

Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue. Perustamiskokoukseen tulleet suomalaiset halusivat tehdä nuoresta Isänmaasta maan, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Tämän tahtotilan jakavat myös tämän päivän kokoomuslaiset.

Kokoomus on syntynyt 1800-luvulla syntyneen suomalaisuusaatteen innoittamana. Aate, jonka mukaan jokaisen kansan tulisi olla itsenäinen, oli yleiseurooppalainen ilmiö 1850-luvulta alkaen Euroopassa, ja sitä kutsuttiin nationalismiksi.

Kokoomus syntyi isän­­­maalli­­suudesta ja halusta kehittää Suomea

Kokoomuksen edeltäjinä toimivat Suomalainen Puolue (1863-1918) ja siitä irrottautunut Nuorsuomalainen puolue (1894-1918). Suomalainen puolue perustettiin toteuttamaan filosofi J.V. Snellmanin kansallisohjelmaa. Puolueen syntyyn vaikutti kielikysymys. Kiistassa oli kyse suomen kielen asemasta Venäjän alaisena Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomalainen puolue halusi, että suomenkielestä tulisi maan virallinen hallintokieli, joka edesauttaisi kansallistunteen voimistumista.

Suomenkielen aseman ohella Suomalainen Puolue halusi vahvasti parantaa suomalaisten elintasoa ja sivistystä. Puolue katsoi Snellmanin tavoin, että kansa voisi sivistää itseään vasta sitten kun elintaso kohoaisi riittävästi.

Suomalainen puolue oli sosiaali­­­­turvan puolue

Suomalainen Puolue oli aikanaan radikaali ja oikeudenmukainen uudistaja. Puolue halusi kansan sivistyksen lisäksi edistää elinkeinovapautta, kansan vaurastumista ja maamme hyvinvoinnin kehittämistä. Nuo tavoitteet kuulostavat melko tutuilta tavoitteilta kokoomuslaisille tänäkin päivänä.

Suomalaisen Puolueen sisällä suurin kysymys politiikassa oli suhde venäläisiin. Puolueen sisällä halu itsenäisen Suomen asian edistämiseksi hajotti puolueen kahdeksi eri puolueeksi. Niin sanotut vanhasuomalaiset suosivat myöntyväisyyslinjaa suhteessa venäläisiin ja venäläistämistoimiin. Puolueesta irtosivat omaksi puolueekseen Nuorsuomalaiset, jotka vastustivat aktiivisemmin ja näkyvämmin sortotoimia.

Itse­näisyyden alku

Sisällisodan jälkeen eduskunta valitsi Suomelle kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karlin, jonka hallitsijanimeksi piti tulla Väinö I. Eduskunta ei ollut yksimielinen valitessaan nuorelle isänmaalle hallitusmuotoa, mutta vanhasuomalaiset kannattivat perustuslaillista monarkiaa. Nuorsuomalaiset taas vastustivat monarkiaa, ja tämä ns. kuningaskysymys repi rikki sisällissodan aikaisen porvaririntaman.

Suomen asema kansainvälisesti kävi kestämättömäksi syksyllä 1918 kun Saksa hävisi sodan. Suomen kuninkaaksi valittu prinssi Friedrich Karl luopui kruunustaan joulukuussa 1918 käymättä koskaan Suomessa. Suomi valitsi hallitusmuodokseen presidenttijohtoisen parlamentarismin.

Sisällis­­sodan arpia

Sisällissodan jälkeisinä vuosina Suomea tuli rakentaa ja vahvistaa yhdessä kaikin keinoin. Raskas sisällissota oli jakanut kansakuntaa, ja tulevaisuuden rakentaminen tuli aloittaa tyhjästä. Kokoomus tuki maamme yhteiskunnallista rauhoittamista torpparilailla. Sosiaalisissa kysymyksissä se painotti erityisesti työväestön asuntoasioita.

Snellmanilaisessa sivistysaatteen hengessä Kokoomus tuki oppivelvollisuutta ja sivistyksen ulottamista kaikille kansanluokille saavutettavaksi.

Kokoomus perustetaan

Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin 9.12.1918 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla pidetyssä perustamiskokouksessa. Uusi puolue päätettiin perustaa sen jälkeen kun porvaririntamaa rikki repinyt kuningaskysymys päättyi syksyllä 1918 monarkistien voittoon. Kokoomuksen perustajissa oli sekä vanhasuomalaisissa että nuorsuomalaisissa toimineita jäseniä. Jo tuolloin Kokoomus oli moniarvoinen puolue, jossa oli erilaisia ajattelijoita kaikista yhteiskunnan luokista.

Yli 600 paikalle tullutta kokousedustajaa valitsivat puolueen puheenjohtajaksi Hugo Suolahden, sekä hyväksyi sen ensimmäisen poliittisen ohjelman. Ohjelman pääasia oli hallitusmuodon pitäminen monarkiassa. Kohtalo kuitenkin puuttui peliin, ja vain viisi päivää ohjelman hyväksymisen jälkeen prinssi Friedrich Karl luopui kruunusta. Kokoomus joutuikin tarkistamaan poliittista kantaansa hallitusmuotoon jo helmikuussa 1919, mutta osittain Kokoomuksen vaikutustyön takia presidentille tuli Suomessa vahvat poliittiset valtaoikeudet.

Tarja, Pystyynkuollut, Kapi, Turmiolan Tommi

Yhteiskuvassa.
http://www.hs.fi/webkuva/taysi/630/1476929271522?ts=872

Ennakkoääniä ei kannata tehtailla ihan vielä. Moni ikäihminen ja vanhainkodin asukas saattaa poistua muihin maailmoihin ennen vaaliluetteloiden läpikäyntiä ja ääntenlaskua.

Dementiaosastot kunnallisvaalien vaa'ankieliasemassa.