Mitä luulet, tulisiko opiskelupaikka lääkiksestä nykyisellä pääsykokeella?
Kysymys JBA:lle?
Malkius
252429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Voisi tullakin.
Eihän lääkikseen pääsy vaadi mitään muuta kuin sinnikästä lukemista ja normaalit älynlahjat. Ei siinä tarvitse esim. tulla ihmisten kanssa toimeen, kun soveltuvuustestiä ei ole.
JBA voisi hyvin päästä. Vaikka sivumennen sanoen, en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että hän oikeasti on lääkäri...
täsät vielä puuttusi että amk-pääsykokeita alettaisiin soveltaa lääkikseen!!Minä muutan silloin pois Suomesta.Kunnon pääsykoe mittaa ihmisen soveltuvuttaa alalle kuin alalle paremmin kuin psykologinen soveltuvuustesti, josta opiskelupaikan saisi tuurillaan täysin lahjaton ihminen.
Pääsykoe mittaa vain tiedollisia kykyjä, eli miten pystyy oppimaan asioita. Usein elämässä, ja työelämässä myös, on kyse muustakin kuin siitä että osaa. Pitäisi myös ymmärtää, ja tulla toisten kanssa toimeen.
Mutta eipä hätää. Tunnevammaisten, mutta tiedollisesti pätevien, lääkäreiden kanssa pärjää, kun apuna on asiansa osaavia ja ihmissuhdetaitoisia hoitajia...
Kyllä ne pääsykokeet ovat aina mitanneet myös tarkkuutta ja keskittymiskykyä, mitkä sinänsä ovat monissa tapauksissa myös tärkeitä. Näihin erilaisiin soveltuvuustesteihin suhtaudun hyvin skeptisesti, koska niihin ei voi tarpeeksi luottaa ainakaan nykyisellä psykologian tasolla. Perinteinen paneelihaastattelu taas on liian subjektiivinen, jolloin valinnasta helposti tulee, kuten eräät sitä kutsuvat, fysiognominen eli pärstäkerroinvalinta.
Viimeinen kommenttisi haisee provolta, ja voin kertoa, että hoitohenkilökunnasta löytyy aivan yhtä mulkkua porukkaa kuin omastakin professiosta. Usein hoitajilla saattaa olla jopa suurempia vaikeuksia hallita sosiaalisia tilanteita kuin lääkäreillä, ja ammattitaitokin alkaa nykyään nuorilla hoitajilla olla vähän niin ja näin - sitä ollaan niin kovasti hoitotieteilijöitä, mutta kun temppuja pitäisi hallita ja hommat osata hoitaa järjestelmällisesti, tuleekin jo ongelmia...
JBA ON FEIKKI!ettekai te oikeesti usko että joku lääkäriksi opiskeleva viettäis aikaa jossain hikisellä suomi24 sivustolla!
ja allekirjotan kyllä ton mitä kerroit sisänpääsystä..
Olkoon sitten niin, ei psykologisia testejä, ei paneelihaastatteluja. Ei ainakaan ihan vielä. Mutta kai sinäkin sentään sen myönnät, että pelkällä nippelitiedon hallinnalla kenestäkään ei hyvää lääkäriä tule. Eli vähintäänkin pääsykoetta voisi yrittää kehittää koko ajan enemmän siihen suuntaan, että käytännön lääkärintyön kannalta oleelliset asiat painottuisivat. Ei se ole kenenkään etu, että jotain autisti-kemistejä tulee huippupisteillä lääkikseen, ja niistä sitten pitäisi kouluttaa väkeä potilastyöhön.
Ja tuolle hoitajien vähättelylinjalle en lähtisi ollenkaan. Olkoon vaikka kuinka lääkäri, ei operaatiota osaa jos sen on viimeksi kymmenen vuotta sitten tehnyt jollekin kurssikaverille kandiaikana. Normaalistihan tämä ei olisi ongelma, mutta hoitoalalla on joitain idioottimaisia sääntöjä, joiden mukaan tietyn toimenpiteen tekeminen vaatii tietyn verran "natsoja" (ja osaamisellahan ei ole merkitystä...)
Sisäänottomme on ollut jo vähintään 5 vuotta niin suuri, että lääkikseen on helppo päästä. Muistaakseni sisäänpääsyprosentti tietyissä paikoisa lähenee 30%:a. Näkyy valitettavasti jo aineksessakin....
Tämä haisee vihamieliseltä provosoimiselta, joka ei oikeastaan vaatisi vastausta, mutta koska tunnen nykyisetkin pääsykokeet hyvin, voinen vastata myöntävästi kysymykseesi. Ei se nykyinenkään koe mikään sinänsä erikoinen ole, mutta edellyttää asioiden hallintaa ja tarkkuutta - ja niin se on ennenkin ollut, tehtävätyypit ja pääsykoekirjat vain muuttuneet. Nykyisillä sisäänottomäärillä karsintaa ei voi sanoa enää edes vaativaksi.
En nyt tiedä onko tuo sisäänottomäärä niin paljon kasvanut, että se ainesta sinänsä sen takia heikentäisi. Ja kun katselee millaisia määriä porukkaa reputtaa tenttejä, niin eiköhän se perusoppi silläkin lailla mene hiukan heikommankin väen kalloon kun saa lukea useamman kerran.
JBA ei tietenkään ole koskaan epäonnistunut missään, mutta normaalit lääkisopiskelijat ovat aina joskus...
... niin liike-elämän johtajat peittävät virheensä rahalla, lääkärit mullalla ja JBA valheilla...
vain kyselen. Itse pääsin sisään 2001, viimeisen kerran oli silloin IFA käytössä. Katsastelin viime kevään vastauksia yliopistolla ja kyllä minä nyt uskaltaisin sanoa, että Ifan tehtävät olivat selkeitä, lukiomaisia tehtäviä, kun taas nuo nykyiset mittaavat paremmin ihmisen kykyä ratkoa ongelmia yms.Näin ne ajat muuttuu.Rehellisesti sanoen olisin ollut pulassa fysiikan tehtävien kanssa.
Ei tässä sisäänottomäärä mitään haittaa. Useimmat ammatit, eikä lääkärin ammatti ole mikään poikkeus, vaativat vain sitä, että opettelee tietyt perusasiat ja sitten tekee hommansa niin hyvin ja tosissaan kuin pystyy. Hyvä siitä tulee, sillä asenteella.
Asenteesta puheen ollen, paljon mieluummin tulen sinun kuin JBA:n potilaaksi. Paljon enemmän kunnioitan nöyrällä asenteella kuin paskantärkeällä asenteella liikenteessä olevaa lääkäriä. Ei tässä eilisen teeren poikia muutkaan olla, jokainen on oman alansa ammattilainen. Aika erilainen maailma on nykyään verrattuna siihen, jolloin pappi, nimismies ja kunnanlääkäri olivat ainoat miehet pitäjässä jotka olivat Helsingin edes nähneet... Lääkärin mielipide on asiantuntijamielipide, jota kunnioitan, kunhan se tulee nöyrällä asenteella. Ihmisiä tässä kaikki ollaan.
Sisäänotto lääkikseen on kasvanut huimasti. Vuonna 1993 otimme sisään/yliopistoon n. 40-50 oppilasta (hammaslääketiede/lääketiede). Vuosi 2003 oli huippu: otimme sisään 180-220 oppilasta. Viimevuonna luku oli 160 ja 200 välillä (riippuen yliopistosta). Opettajana ja tutkijana olen huomannut oppilaiden suoriutumiskyvyn laskevan huomattavasti, varsinkin kun nykyään opetuksen laadukkuuten panostetaan huomattavasti enemmän kuin 90-luvun alussa. Myös tutkimuspuolella havainnot ovat samansuuntaisia. Valitettavasti. Toisaalta onhan se selvää kun karsintaraja laskee, alalla kuin alalla.
Valitettavasti hommien tekeminen niin hyvin kuin pystyy ei riitä aina lääketieteessä. Ei myöskään pelkkä lukeminen tai sen muistaminen. Pitää osata soveltaa tietoa hyvin, ja muistaa oppimastaan silti pienetkin yksityiskohdat. Lääkärin ammatti on harvinaisen käytännönläheistä mutta silti teoreettiset vaatimukset vastaavat fyysikkojen vastaavia vaatimuksia. Vastuuta on valtavasti. Sisäänotosta tuossa alempana lisää. Nöyrä pitää olla, siinä olet aivan oikeassa.
Mutta sehän on ihan selvää: ei ikäluokat miksikään muutu, joten jos sisäänottoa kasvatetaan, taso välttämättä laskee.
Mutta ei se nyt niin hirveän vakavaa silti välttämättä ole. Ajattelen omaa alaani, opetustyötä. Ennen (70-luvulla) opettajat olivat lukkeja ja hukkeja (eli alempi korkeakoulututkinto), nykyään maistereita. Työ ei ole juuri muuttunut, väki on vain vähän koulutetumpaa kuin ennen.
Lääkärin tutkinto on muodollisesti pysynyt samana, mutta valmistuneiden määrät ovat kasvaneet. Mitä sitten? Onpahan lääkäreitä, jos lääkäriin tarttee päästä.
Vain harvojen tarvitsee olla huippuja. Vain harvat voivat olla huippuja. Useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä, ja tekevät ihan tavallista työtä. Jos keskimääräinen koulutustaso nousee, ei se mikään katastrofi ole. Kunhan ymmärretään, että maailma ei hirveästi muutu.
Kyllä opiskelija-aineksessa on tapahtunut tason laskua, sen näkee kyllä hylsyjen määrästä ja osaamisesta esim. harkkatöissä, joita assistenttina joudun vetämään. Isommat ryhmät, heikompaa opetusta ja myös huonompaa opiskelija-ainesta. Paha yhdistelmä.
Mielestäni hylsyjen määrä on lisääntynyt ja tenttien vaatimuksia laskettu. Osittain tämä tietysti selittyy sillä, että tämänkokoisilla kursseilla tentaattorin työtaakka on järkyttävä.
JK Olen minäkin sen patologian lopputentin kanssa tapellut, että älä siinä ironisoi.
Kyllähän asia pikaisesti ajateltuna olisi noin, mutta käytännössä isot kurssit tuovat ongelmia etenkin kliinisten kurssien kohdalla. Yliopistosairaalan väestöpohja on ainakin täällä Turussa muodostunut jo todelliseksi ongelmaksi, minkä seurauksena opetusta on jouduttu hajauttamaan - kandien harmiksi - Satakuntaan. Myös muun opetuksen laatu on uhattuna suurten kurssien takia, koska ryhmäkokoja ei yksinkertaisesti voi kasvattaa rajattomasti, eikä esim. kliinisten opettajien kokonaistyöaika yksinkertaisesti tahdo riittää. Turun yliopistolla on monta klinikkaa, jotka kipeästi kaipaisivat lisää opetustyövoimaa. Lääkärikoulutuksen laadullinen heikkenemisuhka on todellinen, ja jo nyt on esimerkiksi luento-opetuksen osuutta jouduttu lisäämään pienryhmäopetuksen kustannuksella, kun edes prekliinisten oppiaineiden assistentit eivät riitä.
Lääkäreiden liikakoulutus tulee nykyisellä sisäänottotahdilla muodostumaan todelliseksi ongelmaksi vuoden 2010 paikkeilla, jolloin ensimmäiset jättikurssit valmistuvat työelämään. Sanokaa minun sanoneeni, siinä vaiheessa opetusministeriön idiootit tulevat varmuudella taas aloittamaan jauhamisen yhden tiedekunnan lakkauttamisesta - kuten ennenkin on tapahtunut.
Luulisi opettajankin (samantyyppistä vastuullista palvelutyötä tekevänä) ymmärtävän koulutuksen laadun merkityksen.
Tapahtuuhan sitä tason laskua muuallakin, esimerkiksi kun on ollut lukion opettajana niin kauan kuin minä, niin sisäänottomäärä ikäluokasta on kasvanut kymmenkunta prosenttiyksikköä sinä aikana. Ja sitten puhutaan siitä kuinka esimerkiksi äidinkielen taso on kirjoituksissa laskenut. Yksi suuri syy tason laskuun on kuitenkin tämä luokaton lukio, joka suorastaan tukee oppilaan laiskottelua antamalla aina vain uusia mahdollisuuksia ilman, että koskaan joutuisi tekemään ns. lopullista ratkaisua opiskelun suhteen.
Uskoisin kuitenkin, että jos aikaisemmin otettiin tiedekuntaan 60 ja nyt 100, niin kai nuo 60 parasta ovat edelleen kovatasoista porukkaa, vai?
Sisäänoton kasvattaminenhan on ollut yhteiskunnan päättäjiltä todella ovela veto. Kun lääkäreitä alkaa valmistua tarpeeksi, voidaan heidän palkkaansa pienentää kun tarjokkaista hommiin on riittävästi.
Näinhän siinä on käynyt, suunta oli nähtävissä jo silloin, kun minä olin lukiossa. Sisäänottomäärien kasvua on hissukseen tapahtunut, eikä lopputulos ole kaunista katseltavaa.
Turkuun ei nykyisin oteta 100 uutta opiskelijaa, vaan huikeat 130. Kyllähän parhaat edelleen hyviä ovat, mutta opetusryhmien paisuminen ym. kurssin kokoon liittyvät vaikutukset tuottavat suurimmat ongelmat. Kiintiöiden kasvattamisen takana on juurikin tuo mainitsemasi tarkoitus, eli kyseessä on ihan perinteinen sosialidemokraattinen kyykytys. Kovinkaan ovelaa se ei kylläkään ole, sillä kaikki lääkärit tietävät, mistä on kyse. Moni onkin alkanut harkita ulkomaille lähtöä, ja myös yhä useampi opiskelija on alkanut asennoitua tällä tavalla. Ei Suomen suolakaivoksiin lääkäreitä saada, ellei työolosuhteita saada kuntoon. Jos ei Suomesta saa töitä, niin Norja, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit työllistävät aina, ja suomalaisia lääkäreitä löytyy mainituista valtiosta jo valmiiksi.
Turha kai mainita, että sisäänoton holtiton kasvattaminen jossakin vaiheessa aiheuttaa taas rekyylipaniikin opetusministeriössä, ja sitten ollaan taas lakkauttamassa yhtä tiedekuntaa...
Vaikka en olekaan siis lääkäri, niin uskoisin sinun olevan tosiaan hyvin oikeassa tuossa työoloasiassa. Kun nuori lääkäri joutuu yksin painamaan jossain terveyskeskuksessa ilman kokeneempien apua ja neuvoja, niin on ihan turha kuvitella, että se homma kiehtoisi kovin kauan. Ja sitten ihmetellään, kun porukka siirtyy yksityispuolelle tai keikkalääkärifirmaan - mutta siellä voi kuitenkin jollain lailla määritellä ne omat työolonsa.
Meillä opettajillahan tilanne olisi muuten samanlainen, mutta meidän on aika lailla vaikeampi täältä minnekään lähteä ammattiamme harjoittamaan. Työolot ovat kyllä vuosien mittaan heikentyneet meillä koko ajan, mutta onneksi palkka ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Itse uskoisin, että kun suurennetut sisäänottoporukat valmistuvat, terveyskeskuksiin löytyy kyllä lääkäreitä nykyisillä normaalipalkoilla, ja varmaan löytyy myös töitä halukkaille täällä Suomessakin. Eivät kaikki kuitenkaan ulkomaille ole lähdössä monestakin eri syystä. Mutta tietyssä mielessähän tällainen koulutus menee hukkaan siksi, että jos hommat myös opiskelun jälkeen olisivat hyvissä työoloissa, niin kyllä lääkäreitä varmasti löytyisi terveyskeskuksiin ihan nykyisillä palkoillakin riittävästi.
Tiedoksi vaan sinulle että lääkärit eivät saa Suomessa normaalipalkkaa muihin maihin verrattuna. Lisäksi se on nopeastiu kehittyvä ala, johon ei kyllä voi verrata opettajan hommia lukio ja peruskoulutasolla tietomäärän suhteen.
Tarkoitin normaalipalkalla sitä, mikä on liittotasolla sovittu esimerkiksi terveyskeskuslääkärin palkaksi. En verrannutkaan sitä muiden maiden palkkatasoon. Saisinhan minäkin esimerkiksi Luxemburgissa kaksinkertaista palkkaa omassa opettajan työssäni.
Käsityksesi opettajan työssä vaadittavasta tietomäärästä ja sen uudistumisesta vaikuttaa aika vanhanaikaiselta, mutta sellaiseen tietämättömyyteen tässä hommassa on jo saanut tottua.
Itse asiassa olen itse biologian ja maantiedon (3. opetettava aineeni on kemia)opettaja, ja vielä FT (väitellyt lääketiedettä sivuten). Eli opetukseni piiriin kuuluu mm. lukiotason genetiikka ja biotekniikka, jonka tietomäärä kasvaa varmastikin eniten opetettavista aineista vuositasolla. Joten luulen käsitykseni opetuksesta olevan paremmalla muotilla kuin sinulla, koska minulla on käsitys myös tästä toisesta puolesta...muuten, esim. jenkeissä opettajan ei tarvitse olla yliopistokoulutettu. Toiseksi: opettaja voi jämähtää paikalleen omantunnon tuskitta, koska kukaan ei loppujen lopuksi valvo opetuksesi tasoa teknologisen kehityksen suhteen. Samaa ei voi sanoa lääkäreistä.
Kiitän terävästä analyysistasi koskien persoonaani ja osaamistani. Hienosti päätelty, vaikka en kertonutkaan mitä opetan ja missä.
Hyvä juttu, että olet noin pätevä kertomaan asioiden todellisen laidan minun suhteeni. Nyt tiedän siis itsekin kuinka surkean paikalleen jämähtänyt ihminen olen.
I stand corrected!
En ole moittinut sinua mistään, enkä persoonaasi. Kerroin vain kokemukseni omasta alastani (vrt. lääketieteeseen, jossa olen myös toiminut opettajana...) joka todellakin sivuaa tätä aihetta melko läheltä. En usko sinun olevan paikalleen jämähtänyt, koska olet ottanut tähänkin asiaan kantaa ;). Olen itse sitä mieltä että oman alani opettajat saisivat joskus mennä oikeisiin tutkimushommiin vähäksi aikaa (vaikka 5 vuoden välein), niin pysyisivät edes jotenkin kärryillä kehityksessä: toisaalta lukioasteellakaan ei näitä tietoja välttämättä tarvita. Kaksipiippuinen juttu.