Minun aamuni

Et tunnu olevan hyvillä mielin, kun heti piti tonkia vain negatiivista juttua. Harmittaako se kun ei löydä yhtään ylistystä itsestään. Katkera sävy on aloituksessasi.

Kerro sinä mistä löydät hyväntuulista tekstiä sivulta?
Sinäkin olet katkera ja hyvä niin onhan se sivun henki sinussakin

Etsitään hyvä tuuli live elämästä, se on omalla vastuulla eikä kenenkään vieraan palstan kirjoittajan tehtävä.

Näitä selvänäkijöitä ja -kokijoita ei kannata ottaa vakavasti.
Hyvin tässä on korkea mieliala vaikka ulkona tuule niin että peruukki taitaa päässäpyöriä, jos sellanen olisi.
Aurinko valaisee kirkkaan keltaisia vaahteran latvoja kyllä on kaunista katseltavaa, ruskaa on ainakin tällä seudulla kiitettävästi, oranssi ja kirkaskeltainen pääväreinä, matala kasvillisuus punaista.
Tuntuvaa tuulta näyttää olevan toivotaan ettei tule isoja vahinkoja ja sähköt pelaa.

On kuulemma tärkeää, ettei nouse väärällä jalalla sängystä, muuten koko päivä saattaa mennä pilalle. Itse nukun vuoteen sillä puolella, josta vasen jalka osuu ensimmäisenä lattiaan. Mutta vasen ei tarkoita samaa kuin väärä, ja molemmat jalkapohjani suurinpiirtein yhtä aikaa lattiaa koskettavat. Makuuhuone pidetään viileänä, venyttelen ensin peiton alla ja tunnustelen oloani, kipristelen varpaita ja sormia , annan aivoille aikaa valveille havahtumiseen asteittain.

Raotan pimennysverhoa , hyvätuuli valtaa mielen, kun näen aamuvaloa, ruskan hehkuvia värejä ja nurmikon tuulen tempomista lehdistä riemunkirjavana , pensasaidan yli näen naapurin kissan astelevan arvokkaasti aamukierrokselleen ja pikkukoululaisia reppuineen pyyhältävän polkupyörillä alas mäkeä. Laitan puuroveden kiehumaan, otan pakasteesta mustikoita, lataan kahvinkeittimen, lämpimässä aamutakissani kipaisen postilaatikolta Hesarin ja samalla luon katsauksen puutarhan aamuilmeeseen . Pidän aamun hiljaisuudesta ja asioihin rauhassa keskittymisestä, kahvin tuoksusta ja kauniista kattauksesta. Telkkari avataan myöhemmin, samoin tietokone vasta aamiaisen ja lehdenlukuhetken jälkeen.

Olemmeko vastuussa toistemme mielialasta, ketjussa on sellainenkin heitto. Ainakin hyväntuulisuus tarttuu ja valaisee, keventää ilmapiiriä. Jokaisella on huonontuulen puuskia, ja kyllähän niillekin on tilansa ja aikansa annettava. Jokaisen itsensä vastuulle jää, miten ja missä tunteensa käsittelee, ja onhan se temperementtikysymyskin.
Tietysti on hauskempi lukea myönteissävyisiä viestejä, mutta on myös asioita, joista parhaalla tahdollakaan on vaikea löytää mitään hyvää. Mutta toivottavasti nekin osataan täällä käsitellä asioina, eikä aleta arvailla ja ruotia toistemme henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Kiitos Ramoona!
Tuuli riepottaa pilviä ja niiden mukana menee ajatuskin lentää kauas kaukaisuuteen eräälle hyvin karulle saarelle vuosia sitten.
Myrskysi, satoi ja salamoi majapaikka oli saaren toisella rannalla ukkonen kun ilmestyi aivan tyhjästä, loppu hyvin kaikki hyvin ja tässä lämpimässä kodissani nyt katselen myrskyä ja sen voimaa. Ei ole haluja lähteä ulos
ainakaan vielä annetaan myrskyn nyt tehdä tehtävänsä.
Keltaiset ja muut syksyn värit voimakkaimmillaan mutta tämä näky ei kauan enää kestä tätä hurjaa riepotusta kamera on nyt otettava käyttöön kun auringon valoakin on riittävästi kuvaukseen.
Kaunista tummaa sadepilveä vasten kelta/oranssi/vihreä vaahtera ja sain siitä kuvia.

En usko taikoihin kummalla jalalla nousen vuoteesta, jalka on kuitenkin se joka ensin lattiaa koskettaa.
Luonteeltani olen tempperamenttinen ja se toimii aina, osaan itkeä kun itkettää ja nauraa kun naurattaa kumpikin on mieltä puhdistava ja nautinnollinen perästä päin ajatellen.
Tuntemukset ja tunteet luonnollista nautitaan syksyn merkeitä kun niitä vielä on.

Huomenta tytöt!
Teillä on sentään kirjoitusketjuja, meillä ei! Jos tällainen vaha, entinen sheriffikin, niin sellaiset haukut saa, että muistaa.
Kirjoitelkaa te, joilla on oikeus!

Hyvin alkoi minunkin aamuni 6.40. Hyvänolon tunne koko olemuksessa valtasi jo sängyssä, ja ilon tunne päällimmäisenä aloitin aamuaskareeni.

Ajattelin käväistä kellarissa, hakemassa pari hauskaa villatakkia, yhden Virosta hankkimani harmaan kuin pontson, ja toisen pitkän mustan.

Eilen Isosta Omenasta löysin Marimekon kivan täyspitkän mekon punaisen, johon olen niiin ihastunut juuri nyt. Siinä on hauskat puhvihihat puolipitkät, topatut alareunasta ja pysyvät kivasti "puhvillaan" samoin helman rypytys on tukikankaalla.

Villatakin kanssa sillä voi vielä liikkua missä vain, minusta syyspukeutuminen on hauskaa vaihtelua kesän keveyteen.

Palstaa vilkaisin, uutisten jälkeen, nauratti treffihankaluudet inkkentinkkenillä, valitusjuttuja en edes lue😊

Aamuni on kuin maalaamaton taulukangas, se miksi se kehittyy on paljolti itsestäni kiinni⚓️
Iloista jatkoa palstalle 🌿🌺