Elektroniikan termejä

Offset:
-Poikkeama ideaalista,esim op-ampin tulojen erojännite joka on mV luokkaa, tarkoittaa
että saman oparin inputit tulkitsevat saman jännitteen offset-jännitteen verran poskelleen.
Käytännössä jos vertaat signaalia maapotentiaaliin oparilla niin vertailuun voi tulla parin millivoltin virhe.

Optokytkin:
Optoerotin joka eroittaa galvaanisesti ohjaavan ja ohjattavan signaalin, toimii siis optisesti.
Sisällä voi olla LED.i ja valotransistori tms.

Ylösvetovastus:
Käytetään esim "open collector"
transistorilähdöissä,ko. trankku ei syötä
lähtöä,kiskoo vain alas,vastus vetää ylös
kun trankku ei johda.

Nouseva/laskeva reuna:
Termi liittyy signaaleihin,yleensä kanttisellaisiin.
Joku tapahtuma on määritelty tapahtuvaksi nousevalla tai laskevalla reunalla,esim
seuraavaksi kysyväsi "triggaus" eli liipaisu.

Liipaisu voi tapahtua myös ajallisesti määrävälein,tietyllä jännitetasolla,yleensä haluttujen ehtojen täyttyessä.

Offsetjännite.

Offsetjännite merkitsee useimmiten asettelujännitettä. Operaatiovahvistin vaatii sisäänmenossaan sopivan offsetjännitteen, jotta vahvistus olisi mahd. suoraviivainen ja toiminta eri sisäänmenojännitteille laaja. Offset merkitsee sellaista säätöä, jolla löydetään haluttu tasapaino eli bias, mihin offsetsäätö jätetään lopulta paikalleen (esim. asennuksen jäljiltä). Adjust-säätö taas on asettelusäätö, johon joudutaan puuttumaan toistuvasti laitteen käytön aikana. Adjust - bias - offset - balance.


Optokytkin.

Optokytkin kytkee virtaa optisesta vaikuttimesta, esim. valo, infrapuna taikka sopiva linssin polttoväli. Optokytkin voi olla puolijohde, esim. jyrkkä valovastus taikka transistoritriggerin ottoon kytkettävä valokenno taikka valodiodi.
Yksi tavallisimmista optokytkimistä tavataan katuvalaistuksen ohjauksessa, jolloin kytkin sulkeutuu pimeällä ja aukeaa valoisassa, jolloin optokytkin johtaa virtaa katuvaloihin pimeässä.
Optokytkin voi olla myös läpinäkyvä lasiputki, joka sisältää kaasua ja katodin ja anodin.

Optokytkin on hyödyllinen silloin, kun jonkin kappaleen on liikuttava ilman merkittävää mekaanista kitkaa, mutta liikkeen suuruus halutaan mitata.Kotivideonauhureissa löydetään optokytkimiä usein.
Optokytkin voidaan konstruoida esim. yhdistämällä valoresistori tai -diodi ja vahvistin, kun vahvistin sovitetaan oikein valoresistoriin.
Optokytkin - valovastus - valodiodi - valokenno
LDR light dependent resistor

Ylösvetovastus.

Kun jokin kytkentä, esimerkiksi vahvistin taikka transistori taikka digitaalielektroniikan kytkentä on olemassa, niin vahvistimen ottonavassa tai transistorin otossa tai muussa sovelluksessa, ylösvetovastus tarkoittaa vastusta (resistoria) joka johdetaan mainitusta navasta käyttöjännitteeseen.
Esimerkki: on käytössämme invertteripiiri. Invertteripiirin halutaan antavan nollavirtaa (i=0). Tällöin invertterin ottonapa liitetään ylösvetovastuksen kanssa invertterin käyttöjännitteeseen, jolloin invertterin sisäänmeno on =1 ja anto =0.
Toinen esimerkki: transistorin kantavirtavastus, mikä on transistorin kannan ja käyttöjänniteen välillä.

Nouseva reuna / laskeva reuna.

Digitaalitekniikassa. Nouseva reuna tarkoittaa jännitealuetta, jolla jännite muuttuu alemmasta potentiaalista ylempään potentiaaliin. Nouseva reuna voidaan muodostaa esim taskulampulla, kun taskulamppuun kytketään virta. Tällöin virralla havaitaan nouseva reuna, kun virta juuri alkaa kulkea lampussa. Laskeva reuna havaitaan, kun virta katkaistaan.
Näitä reuna-asioita seurataan siten, että vaakasuunnassa kuluu aika ja pystyakselissa esiintyy joko virta tai jännite.
Kun piirrät paperille kanttiaaltoa, tapaat perättäisesti nousevan ja laskevan reunan.

Triggaus. Triggaus merkitsee liipaisua. Fyysisesti triggaus esiintyy esimerkiksi silloin, kun asetta sormeillaan liipaisimesta. Kun sormeilu on kyllin voimakas aseen liipaisimella, painuu liipaisin lopulta pohjaan. Tarvitaan tietty raja-arvoinen voima, jotta liipaisu tapahtuu.
Sähköopissa liipaisu eli triggaus merkitsee triggerin asettelua siten, että tarpeeksi korkea triggerin otojännite aiheuttaa triggerin antojännitteen kertakaikkisen muutoksen.
Esim.1. Jos triggerin liipaisujännite on 0,5 Volttia, voidaan jännitteillä 0...0,5 Volttia toimia miten tahansa, ilman triggerin antojännitteen taikka virran muutosta. Kun triggeriin johdetaan kasvava jännite, niin kohdassa 0,5 Volttia alkaa triggeri johtamaan ja triggerin antojännite muuttuu. Triggerin antojännite on aina jokin vakiojännite.Triggeri on siis eräänlainen reunailmaisin.Triggerillä on kaksi antojännitettä: korkea ja matala. Kun esim1. triggeri saa eri jännitteitä yli 0,5 V, niin triggerin anto on aina VAKIO korkeampi jännite. Mitkä tahansa jännitteet alle 0,5 V, niin triggerin anto on VAKIO alempi jännite.

Triggerin avulla eri signaaleista saadaan tuotettua kanttiaaltoa, millä on sama taajuus(mediaani) kuin triggerin otossa. Huom! ei aina.

terveisin Antero