Minä olin unessani lähdössä kouluun ensimmäistä päivää jonkin pitkän loman, kenties kesäloman jälkeen. (En ole enää vuosikausiin kouluja käynyt...) Olin valmistautumassa ja lähdössä ihan ajallaan, mutta yhtäkkiä minulla oli useampiakin pieniä lapsia ympärilläni (ei oikeassa elämässäni omia, vaikka omiakin on 2) ja koko ajan piti siivota jälkiä ja pukea ja... Kello oli jo varttia vaille ja ajattelin että vielä ehdin ajoissa kouluun, kunnes huomasin, että ruokapöytämme ääressä istui kahvia juomassa kaksi äitini vanhaa työkaveria, naista, jotka sinänsä eivät ole minulle tuttuja. Siinä ne istuivat ja joivat ja minä mietin, että mitä hemmettiä he meidän kotonamme tekevät ja millä ilveellä minä heidätkin saan häädettyä siitä pois, jotta pääsen kouluun ja pian huomasin, että kello oli jo niin paljon, että koulu oli alkanut, enkä minä siis ehtinytkään sinne.
Ihmettelin sitä sitten miehelleni, ja ajattelin että jätän sen ensimmäisen tunnin käymättä ja menen sitten toiselle tunnille. Mietin koko ajan, että ovatkohan ne luokan tytöt jättäneet minulle ollenkaan paikkaa luokassa ja ajattelin, että nyt ne varmaankin viettävät siellä jo SURUAIKAA luokassa, kun minä en tullutkaan kouluun, eli olin todennäköisesti KUOLLUT! Mietin, että voinko minä siis oikeastaan mennä noin vain toisellekaan tunnille, koska hehän jo luulevat minun kuolleen!
Vielä etsin kiireissäni koulukirjojanikin, enkä tiennyt sitten edes että mitkä kirjat minun pitäisi ottaa mukaan: kirjoja oli kaapissa valtavat määrät, eivätkä ne olleet millään tavalla tuttuja. Jossain vaiheessa olin jo koululla, mutta en sielläkään löytänyt omaa luokkaani, vaan kuljeskelin kerroksesta toiseen ja kaikkialla oli opiskelijoita seisoskelemassa ikäänkuin välituntia viettämässä.
Kertooko uneni kenties ettei minun paikkani ole enää opiskelemassa, vai mitä se kertoo? Olen ennenkin nähnyt aika vastaavanlaisia unia ja aina ne on olleet samaa sähellystä, eli etten löydä mitään, enkä koskaan pääse edes luokkaan asti!
Ihmettelin sitä sitten miehelleni, ja ajattelin että jätän sen ensimmäisen tunnin käymättä ja menen sitten toiselle tunnille. Mietin koko ajan, että ovatkohan ne luokan tytöt jättäneet minulle ollenkaan paikkaa luokassa ja ajattelin, että nyt ne varmaankin viettävät siellä jo SURUAIKAA luokassa, kun minä en tullutkaan kouluun, eli olin todennäköisesti KUOLLUT! Mietin, että voinko minä siis oikeastaan mennä noin vain toisellekaan tunnille, koska hehän jo luulevat minun kuolleen!
Vielä etsin kiireissäni koulukirjojanikin, enkä tiennyt sitten edes että mitkä kirjat minun pitäisi ottaa mukaan: kirjoja oli kaapissa valtavat määrät, eivätkä ne olleet millään tavalla tuttuja. Jossain vaiheessa olin jo koululla, mutta en sielläkään löytänyt omaa luokkaani, vaan kuljeskelin kerroksesta toiseen ja kaikkialla oli opiskelijoita seisoskelemassa ikäänkuin välituntia viettämässä.
Kertooko uneni kenties ettei minun paikkani ole enää opiskelemassa, vai mitä se kertoo? Olen ennenkin nähnyt aika vastaavanlaisia unia ja aina ne on olleet samaa sähellystä, eli etten löydä mitään, enkä koskaan pääse edes luokkaan asti!
Vastaukset 1
Vanhimmat
No tulee kaksi vaihtoehtoa mieleen. Toinen on se että jos opiskelet vielä, koet hieman syyllisyyttä että opinnot ovat kesken ja aikaa ei tuntuisi riittävän panostamiseen. kuintenkin haluaisit kovasti saada sen loppuun.
Toinen vaihtoehto on ettei aikaa riitä omille henkilökohtaisille asioille. Ympäristö vaatii sinulta paljon ja koet ettei sinulla ole vapautta omiin asioihisi? Jos näin on niin pyydä miestäsi antamaan sinulle vapaailtoja ystävien tapaamiseen, harrastuksiin ja opintoihin.
ella