Karun totuuden tunnustaminen

Tuohan on kuin omasta elämästäni. Olen juonut lähes 50 vuotta. Olen 64v. Alussa tietty silloin tällöin, mutta viimeiset 20 vuotta aivan alkoholistisesti lähes päivittäin. Olen nyt ollut raittiina n.5kk. paitsi elokuinen parin viikon retkahdus. (Ulkomaanmatka ja kosteiden juhlien kasautuma). Raittius alkoi vasta kun puoliso kyllästyi lopullisesti katselemaan sitä touhua ja vaati hakemaan apua. Varasin ajan A- klinikalle ja siellä henk.kohtaiseen päihdeterapiaan. Keskustelujen ja kontrollikäyntien myötä toipuminen saattoi alkaa. Jos tuota askelta en olisi ottanut olisi tuho ollut lähellä. Ihme kun terveys ei ollut vielä romahtanut. Maksa ym. arvot pautuivat vielä normaaleiksi muutamassa viikossa. Ihme sikäli, että join viimeiset ajat lähes pelkästään väkeviä 0.7 l. per pvä.

Nyt opettelen raittiina oloa päivän kerrallaan. Apuna käytän Antabusta tarvittaessa. Eli otan poretabletin aamulla kun on tunne tai tilanne sellainen jolloin mielihalu viinaan saattaisi iskeä. Käytäntö on kohdallani toiminut hyvin. Antabus oli tuttu vuosien takaa. Silloin onnistuin olemaan raittiina 1.5 vuotta. Pisin jakso koko alkoholistisen elämäni aikana.

Kohtuu käyttäjäksi minusta ei ole. Kaikki yritykset ovat aina lipsuneet hyvin pian suurkulutukseksi. Täysraittius on ainoa elintapa jo iänkin huomioon ottaen. Kannattaa hakea apua.

Avoeroni alkosta tuli täysi-ikäiseksi viime kesänä. Suhteemme kesti tiiviinä yli 30 vuotta.

Toivotan menestystä!

Hienoa lukea Cacha että olet huomannut miten vaarallista on käyttää alkoholia suuria määriä ja säännöllisesti. Kuningas Alkoholi on niin voimakas aine että sen kanssa ei loppujen lopuksi pärjää onpa ihmisellä ollut muuten miten kovat periaatteet tai moraali tahansa, ne muuttuvat ja antavat periksi kun alkoholia runsaasti käyttää. Kaikkia työkaluja kannattaa käyttää alkoholin käytön lopettamiseksi, niitä onneksi löytyy paljon jos vaan haluaa ottaa selvää ja jos ongelma on tarpeeksi pahaksi päässyt haluaa varmasti. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti apua etsimään sillä sekin on valitettavan totta että aivan yksin on monille vaikea parantavalla tavalla raitistua.
Tsemppiä sinulle, minulle ja kaikille muille jotka haluavat alkoholikierteestä eroon!

Minäkin puuhastelin omakotitalon askareet mielelläni pienessä sievässä. Klapien teko ja nurmikon leikkuu sujui kuin tanssi puolikkaan koskenkorvan voimalla. Töiden päälle sauna oluineen ja toinen puolikas kossua. Vaimolle näyttelin nauttivani vain parit kaljat. Uskoin siihen itse, vaimo ei. Kuvaan tulivat vähitellen toleranssin kasvaessa yhä suurempi tarve jemmapulloille. Hämäämismielessä nautitut " asennuskaljat " jäivät pikkuhiljaa pois ja vaikutuksen saamiseksi tarvittiin yhä enemmän kossua tai viskiä.
Perhe ym. juhlissa normaalit ruokajuomat lisättynä muutamalla drinkillä eivät riittäneet mihinkään. Vaimo oppi löytämään pullopiilot ja viimeiseksi varmaksi paikaksi jäi tuulikaapissa oleva sähkökaappi johon mahtui hyvin pari 0,5 litran taskumattia.

Alkoholismi kehittyy useimmiten hitaasti mutta varmasti vuosien mittaan kiihtyen. Ainakin minulla. Alkuun rentoutukseen perjantaisin, ns. raskaan työviikon nollaus.
Sitten koko vkl. Lopulta viikollakin ja jopa päivittäin. Aluksi nauttineena tuntui työt ja muut askareet sujuvan paremmin kuin vesiselvänä. Sitten tuli tilanne ettei kyennyt krapulalta ja vieroitusoireilta oikein mitään tekemään. Eli oli pakko saada viinaa.

Alkoholistilla kääntyy asiat ikäänkuin päälaelleen. Sama ilmiö lienee huumeisiin koukussa olevilla. Raittiina ollessa hiki lentää ja kädet tärisevät ja mieli on ahdistunut ja kireä. Viinaa saatua olo helpottaa ja puna katoaa kasvoilta. Kaikki sujuu kuin tanssi. Energiaa tuntuu riittävän mihin vain.

Mutta ennen pitkää haitat voittavat hyödyt. Sekä henkinen, että fyysinen rappio hiipii olemukseen kuin varkain. Terveys alkaa vääjäämättä reistailla. Vaikkei maksa pettäisi tai saisi haimatulehdusta, keho oireilee. Muisti pätkii, jalkoja särkee, kävely on epävarmaa. Tulee rytmihäiriöitä. Minulle kehittyi eteisvärinä ns. flimmeri, jonka vuoksi
labrakokeet muutaman viikon välein verenohennuslääkkeineen. Usein kehittyy diabetes siihen liittyvine oheis-sairauksineen. Munuaisten vajaatoiminta ym.ym.

Olihan tuossa listaa haitoista. Siitä voi kukin tahollaan tehdä vaikka kuinka pitkän. Taloudellisesta rappiosta tai ihmis-suhde kiemuroista ei vielä sanaakaan. Jokainen voi kuvitella sen tuskan ja vuosikausien perhehelvetin, minkä itselleen sekä läheisilleen alkoholisti satuiluineen pettymyksestä toiseen aiheuttaa.

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä kiertää korkkia kiinni. Toipuminen on hidasta mutta varmaa. Eikä ole missään vaiheessa varaa henkseleitä paukutellen rehvastella olevansa jo lopullisesti raitistunut. Matto vetäistään jalkojen alta useimmiten silloin kun sitä vähiten odottaisi. Sen olen saanut monet kerrat kokea. Ryyppyputki on minulle todella sen ensimmäisen huikan päässä. Parasta pitää mielessä se jonkun viisaamman sanonta, paraskin juovuksissa vietetty päivä on huonompi kuin huonoin päivä selvinpäin.

Pari tuttuani, miehiä molemmat, raitistui menemällä AA:han.

Onneksi olkoon Cacha kuudesta juomattomasta viikosta! Sinulla on halu raitistua, se on kaikkein tärkeintä.

Toivottavasti tiedät (olet esimerkiksi lukenut alkoholismista), että usein raitistuva tarvitsee paljon tukea ja apua. Alkoholi on muuttanut aivoja, sen takia raitistuminen on niin vaikeaa. Lopettaminen on harvoille helppoa - aivot taistelevat vastaan. Monille on auttanut AA kerho. Toisille taas A-klinikka. Jotkut käyvät päihdelääkärillä, saavat ehkä lääkkeitä raitistumisen avuksi. Minnesota hoitoa ovat monet pitäneet hyvänä.

Kaikki apu kannattaa ottaa vastaan. Alkoholi on hyvin voimakas, alkoholia ei kannata koskaan aliarvioida. Liika ylpeys on ollut monen alkoholistin turmio.

Minun rakkaani kuoli alkoholiin. Istuin kuolinvuoteen vierellä. Itken yhä kun ajattelen asiaa. Hän oli ylpeä, ei halunnut apua, arveli selvittävänsä asian itse. Loppuvuodet olivat kauheita. Rakkaani kärsi, minä kärsin. Oltiin kuitenkin jo liian pitkällä, keho oli vahingoittunut alkoholista liikaa, aivot olivat vahingoittuneet alkoholista liikaa. Mitään ei ollut enää tehtävissä.

Toivotan todella paljon onnea ja toivon, että pääset riippuvuudesta eroon!

minäkin raitistuin AA:n avulla 7v sitten, tosin sitä edelsi että jouduin hetkellisesti myös tosi pohjalle alkoholin kanssa. Pirauttelin kerran aamuyöstä univaikeuksissa ja kaameassa krapulassa AA:n auttavaan puhelimeen ja olenkin sittemmin ollut raittiina.
Toiset epäilevät mennä AA: kokouksiin mutta kuitenkin lähiö-baariin kehtaa mennä milloin vaan.. Tuskin siellä AA: kokouksessa saadaan mitään pahempaa aikaan kun tuhannen tokkurassa lähiöbaarin pöydässä.. Ensimmäiset 3-5 kertaa AA:ssa tuntui kyllä tosi vastenmielisiltä mutta minä olin aika sitkeä ja sitten alkoi homma käydä laatuun.. Voisiko olla näin helppoa sinullekkin?

Alkoholi on toiseksi koukuttavin aine heroiinin jälkeen.

Kuvauksesi alkoholista elämässäsi oli kuin suoraan minun elämästäni! Etenkin töistä tultua kotiin oli hetipaikalla saatava alkoholia. Sitä hermostuneisuuden, kireyden määrää, jos jouduin olemaan työpäivän jälkeen ajokunnossa. Ja kaikki kuvaamasi haittavaikutukset, alkaen huonoista yöunista masennukseen. Aamuisin heräsin krapulassa, vapisenvana ja huonovointisena. Äreänä töihin, missä tiuskimista kaikille.

Elämänmuutos on mahdollista. Pyri eroon alkoholista kaikin keinoin. Päivä kerrallaan. Hitaasti. Kärsivällisesti. Keksi niiden tilanteiden tilalla - joissa olet alkoholia käyttänyt - uusia asioita. Tee juttuja toisin. Sulje elämästäsi alkoholi ulkopuolelle samalla tavoin kuin ne ihmiset, joiden kanssa et tule toimeen. (Ehkä vähän typerä neuvo, mutta itse ajattelen alkoholin olevan kuin semmoinen alatyylinen, ala-arvoinen tyyppi, jonka kanssa ei henkilökemiat toimi - ja joka imee minusta energiaa pois).

Mitä vähemmän käytät alkoholia, sitä paremmin ihmisenä voit. Tosi on. Kestät ja jaksat paremmin.

Toivon sinulle menestystä. Hyvin olet oivaltanut, kuinka alkoholi vaikuttaa heikentävästi elämääsi. Siis korjausliike, suunnanmuutos!

Olen pahoillani mutta alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.

Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, Jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä päivä kerrallaan.

Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle esson paariin samanhenkisessä kerholais-seurassa!

Olen Johanna Tukiainen

Nyt on tullut kuukausi ja yksi viikko täyteen ihan täyttä raittiutta!!!! 🙂 Se ei tietysti ole vielä pitkä aika, mutta merkitsee mulle todella paljon, sillä tähän asti raittiudet ovat olleet ainoastaan katkon kautta ja ne ovat kestäneet viikon. Ja mikä tässä on tärkeää on se, että minulta on lähtenyt alkoholinhimo pois kokonaan!!!! Pahimmillaan teki heti herättyäni mieli ottaa jotain, vaikka shampanjalasi tai gintonic, mutta nyt otan vain vihreää teetä!!!! On tämä UPEAA, kroppa laihtuu, kasvot alkavat palautumaan sellaiseksi kuin niiden pitääkin olla, ja terveys on tärkeä. Ja kaikkein tärkeintä on Jumalan käskyt, ja niissä lukee että juomarit eivät peri taivaanvaltakuntaa! Jeesuksen ristinkuoleman tuoman armon lisäksi myös Raamatun käskyt ovat tärkeitä. Sanotaanhan siellä myös, että ”……eivät kaikki, jotka sanovat ”Herra, Herra…….pääse taivasten valtakuntaan, vaan ne jotka tekevät taivaallisen isämme käskyt.” On sitten eriasia, miten kaiken tuo esille. Ihmisiä ei pidä evankelioida niin, että ”ahaa, olet homo, no meet suoraan helvettiin, ota kuitenkin tämä traktaatti ja parane!” Hyvin valitettavasti mulla on tuollaisista kokemusta, he samat siirsivät tuomionhenkensä myös muhun mm. niin, että hiukset tulisi peittää huivilla, meikittömyys paras juttu ja sitä rataa. No Raamattu EI vaadi niin! Ester laittautui siellä kauniiksi jne.sitäpaitsi uskovan naisen kiinnostus muotiin ja hiuksiin jne. on käsittääkseni ihan hyvä ja kaunis asia niinkauan aikaa, kun siitä EI tule pääasia. Mitään asiaa ei saa laittaa Jumalan rinnalle, tai Häntä korkeammaksi. Tässä taas aamupäivän mietteitä………:)