Miten invertteri kuluttaa akkuja ja kuinka iso akusto tarvitaan? Olen ymmärtänyt keskusteluista, että jos on esim 200 Ah akusto (12 VDC) ja Invertteri 2000W (230 VAC), niin jos tosiaan käyttää 2000W käherrintä, niin Ampeerit akuilta olisi 2000W/12 VDC = 166 A kulutusvirta!
Voiko olla?
Meneekö akut solmuun, jos niistä purkaa tuollaisia virtoja. Jossain oli että pitäisi olla neljä kertaa isompi akusto kuin suurin kulutusvirta on eli tässä tapauksessa yli 670 Ah.
Invertterin kuluttama virta
vaihtoelektrisiteetti
36
15296
Vastaukset
- enemmänkin
kulkee virtaa kun invertterin hyötysuhde ei ole 100%. Tuo kulutus on pienen starttimoottorin luokkaa eli kannattaa käydä parturissa ensin.
- PonUIjaWonUIt
Jos käyttää verkkovirtalaitteita, joissa on iso kulutus, invertteri akkujen kanssa on aika huono viritys. Hiuskiharrin ei kuitenkaan vaadi kuin 50W eli kaavan P=UI mukaan n,5A, jos häviöt otetaan mukaan.
Akkujen koolla ja tyypillä on merkitystä. Akut antavat huipputehoa vain hetken verran. Sen voi helposti todeta käytännössä vaikkapa keulapotkurin käytöllä. 2000W vaatii myös aika roheat kaapelit. Aika raju invertteri, ei taida olla ihan halpa tollanen parin kilowatin invertteri. Tyypillisellä 300 watin invertterillä esim. ladataan läppärin akkua alle sadan watin teholla. Pyörivä kone vaatii lisäksi kovan alkuvirran, eli esim. kilowatin halparälläkkä ei välttämättä lähde pyörimään parin kilowatin invertterillä.
- mieti.sitä
Se käherrin taitaa tosiaan olla vain 50 W, mutta laskutoimituksesi on silti oikein. Ja hiustenkuivaaja tai kahvinkeitin ottavat helpostikin kilowatin verran ja häviöineen ainakin 100 A akusta.
Lämmittämisestä sähköllä kertoo esimerkki paljon. Samalla energialla, vain toiseen energiamuotoon mutettuna, jolla litra vettä lämmitetään huoneenlämmöstä kiehumispisteeseen, voi samaisen vesilitran nostaa 12 km korkeuteen.- Joakim1
Ei tuo 12 km edes riitä. 80 asteen lämmitys vastaa 34 km potentiaalieroa. Aivan järjetöntä akulla on mitään lämmittää.
- mieti.vielä.enemmän
Joakim1 kirjoitti:
Ei tuo 12 km edes riitä. 80 asteen lämmitys vastaa 34 km potentiaalieroa. Aivan järjetöntä akulla on mitään lämmittää.
Sitten muistin pahasti väärin. Mutta muistikuvan mukainenkin tulos on jo hyvä osoitus sähköllä lämmittämisen järjettömyydestä, varsinkin akkuun varatulla sähköllä. Sopii vaikka miettiä, millaisen työn siinä nostossa käsivoimin tekisi.
- Joakim1
mieti.vielä.enemmän kirjoitti:
Sitten muistin pahasti väärin. Mutta muistikuvan mukainenkin tulos on jo hyvä osoitus sähköllä lämmittämisen järjettömyydestä, varsinkin akkuun varatulla sähköllä. Sopii vaikka miettiä, millaisen työn siinä nostossa käsivoimin tekisi.
1 kilon nostoa voi olla vaikea hahmottaa, mutta leuanveto lienee kaikille tuttua. Jos leaunvedossa nousee 0,5 m, 80 kg henkilö tekee saman työn kuin nostaisi 40 m yhtä kiloa. Tuo 1 litran kuumentaminen siis vastaa 850 leukaa! Tai tunnin polkemista polkupyörällä kohtuu vauhtia.
- EkaKeksi
Nythän mä huomasin, että hiustenkiharrin vei vaan 50W. Olin varmaan eka, joka sen keksi.
- helmiä-sioille
Joakim1 kirjoitti:
1 kilon nostoa voi olla vaikea hahmottaa, mutta leuanveto lienee kaikille tuttua. Jos leaunvedossa nousee 0,5 m, 80 kg henkilö tekee saman työn kuin nostaisi 40 m yhtä kiloa. Tuo 1 litran kuumentaminen siis vastaa 850 leukaa! Tai tunnin polkemista polkupyörällä kohtuu vauhtia.
Joo ja yhden kg dieselin energia riittää nostamaan sut ja 4 tonnisen veneesi kaikkine vedenkeittimineen kilometrin korkeuteen.
Kenelle te näitä mittasuhteita selitätte, se veden keittäminen vaatii aivan saman energian riippumatta siitä millä se kuumennetaan ja kyllä toistaiseksi se sähkö on sieltä edullisimmasta päästä kun käytätte verkkosähköä vaikka sitten akun kautta. - Joakim1
helmiä-sioille kirjoitti:
Joo ja yhden kg dieselin energia riittää nostamaan sut ja 4 tonnisen veneesi kaikkine vedenkeittimineen kilometrin korkeuteen.
Kenelle te näitä mittasuhteita selitätte, se veden keittäminen vaatii aivan saman energian riippumatta siitä millä se kuumennetaan ja kyllä toistaiseksi se sähkö on sieltä edullisimmasta päästä kun käytätte verkkosähköä vaikka sitten akun kautta.Verkkosähkö on toki edullista, mutta akku on erittäin huono varastointipaikka tuollaisille suurempaa energiaa vaativille tarpeille, kuten kaikki lämmityskäyttö.
Kilo dieseliä tai nestekaasua vastaa lämmityskäytössä n. 2000 Ah 12 V akkua, joka painaa ehkä 500 kg. Siksi veneessä kaikki lämmittäminen pitää tehdä joko suoraan 230 V sähköllä tai polttoaineella. Joakim1 kirjoitti:
Ei tuo 12 km edes riitä. 80 asteen lämmitys vastaa 34 km potentiaalieroa. Aivan järjetöntä akulla on mitään lämmittää.
Kokeilin joskus 12V kahvinkeitintä purjeveneessä. Siinä oli muistaakseni 300W teho. Eka desi tuli ulos 5 minuutissa, toinen vartissa ja siihen hyytyi. Koneen käyttäminen olisi varmaan auttanut, mutta nyt meni 172 Ah akut polvilleen 5-10 minuutissa.
- vaihtoelektrisiteetti
Lähinnä akuston oikeaa mitoitusta potentiaaliselle invertterille tässä ihmettelen. Tuskin voi olla että akun ampeerituntimäärä pitää olla nelinkertainen suurimpaan kulutusvirtaan nähden, vai missä vaiheessa se akku menee polvilleen jos vaikka 800 W mikrolla lämmittää kolme minuuttia lihapiirakkaa? Voiko 100 Ah akusta ottaa pitkän aikaa esim 70 Ampeeria? Tuskin se ainakaan terveellistä sille olisi. 280 Ah akusto jos olisi nelinkertainen lähtökohtana. Ei taida olla missään veneessä tällaisia.
- Joakim1
Akkuja on erilaisia. Suuria virtoja suhteessa Ah-määrään otetaan starttiakuista. Käyttöakkuina paremmin toimivat akut eivät taas ole tarkoitettu suurille virroille. Halvemmat akut ovat lähes aina starttiakkuja.
800 W 230 V on ehkä 900 W 12 V ja 100 Ah akun jännite laskee jo selvästi noin suuresta virrasta. Virta on siis 80-90 A. Ei tuo ole suurikaan ongelma stattiakulle. 50-60 Ah akuista otetaan startatessa 100-200 A virta, mutta tyypillisesti vain muutama sekunti.
3 minuuttia on jo pitkä aika. Akun kapasiteetti on suurilla virroilla paljon alempi kuin nimellinen, joka on 20 tunnin purkausajalle. Kovin montaa lihapiirakkaa et lämmitä 100 Ah akulla, vaikka tuo 3 minuuttia 90 A on vain 4,5 Ah. Viiden piirakan jälkeen akku alkaa olla jo aika tyhjä ja kymmenen ei varmasti onnistu. Muutakin kulutusta lienee?
Kyllä monessakin veneessä on 280 Ah hupiakusto.
Tässä hiukan tietoa inverttereistä: http://venelehti.fi/invertterit-verkkosahkoa-veneeseen/ - vaihtoelektrisiteetti
Joakim1 kirjoitti:
Akkuja on erilaisia. Suuria virtoja suhteessa Ah-määrään otetaan starttiakuista. Käyttöakkuina paremmin toimivat akut eivät taas ole tarkoitettu suurille virroille. Halvemmat akut ovat lähes aina starttiakkuja.
800 W 230 V on ehkä 900 W 12 V ja 100 Ah akun jännite laskee jo selvästi noin suuresta virrasta. Virta on siis 80-90 A. Ei tuo ole suurikaan ongelma stattiakulle. 50-60 Ah akuista otetaan startatessa 100-200 A virta, mutta tyypillisesti vain muutama sekunti.
3 minuuttia on jo pitkä aika. Akun kapasiteetti on suurilla virroilla paljon alempi kuin nimellinen, joka on 20 tunnin purkausajalle. Kovin montaa lihapiirakkaa et lämmitä 100 Ah akulla, vaikka tuo 3 minuuttia 90 A on vain 4,5 Ah. Viiden piirakan jälkeen akku alkaa olla jo aika tyhjä ja kymmenen ei varmasti onnistu. Muutakin kulutusta lienee?
Kyllä monessakin veneessä on 280 Ah hupiakusto.
Tässä hiukan tietoa inverttereistä: http://venelehti.fi/invertterit-verkkosahkoa-veneeseen/Kiitos J! Tämä selvitti paljon. Hyvä että joku jaksaa vastata asiallisesti.
- Jaakkokakkonen
Ei muuten ole 4,5 Ah koska akuissa pätee Peukertin laki. Mikäli kyse on tavallisesta lyijyakusta peukertin kerroin on jotain 1,25. https://en.wikipedia.org/wiki/Peukert's_law
- kuten.sanottu
Jaakkokakkonen kirjoitti:
Ei muuten ole 4,5 Ah koska akuissa pätee Peukertin laki. Mikäli kyse on tavallisesta lyijyakusta peukertin kerroin on jotain 1,25. https://en.wikipedia.org/wiki/Peukert's_law
Eikös Joakim juuri todennut, että se käytännössä on akun kannalta jotain aivan muuta kuin 4,5 Ah. Käytettynä energiana 4,5 Ah, eli 40 Wh lasku on tietenkin oikein.
No ihan varmasti on monessakin veneessä 280 Ah käyttöakusto, vaikka toki se skaalan yläosaa edustaakin. Uusissa veneissä ei tuon kokoinen ole edes harvinainen ja vanhempiinkin on sellaisia laitettu.
Itselläni on 200 Ah melkein 30-vuotiaassa veneessä.
- Eioleinvertteriä
Akun hyötysuhde on n.0,6 lataus/tyhjennyssyklille. Siksi isompaa virtaa tarvittaessa kannattaa pitää kehnokin konevoimalla tai polttokennolla toimiva laturi päällä.
Jos mikro tarvitsee vaikka 2 min ajan 800 W eli 96 kJ, niin akun kautta kierrätettynä tarve on 160 kJ. Jos samaan aikaa käytössä on vaikka piskuinen polttokenno 5A virralla, niin se tuottaa samassa ajassa 7,2 kJ. Tällöin akun energiaa kuluu vain 148 kJ eli peräti 7,5 % vähemmän. Jos taas käytössä on moottorin laturi 50 A, niin lisäenegiaa tarvitaan akusta vain 25% alkuperäisestä.
Akun hyötysuhde on niin huono, että aina kannattaa pitää pientäkin virranlähdettä päällä sen sijaan, että ottaisi kaiken akusta, jonka lataa myöhemmin täyteen. Tämä siis pätee tilanteeseen, jossa ollaan sähkön suhteen omavaraisia.
Kokemus on osoittanut, että veneen oman jatkuvan virrantuotannon mitoitaminen mahdollisimman lähelle hetkellisen normaalin kulutuksen maksimia on järkevä. Jokainen akusta otettu Joule vaatii kaksi Joulea tuotantoa myöhemmin.
Iso polttokenno on toimiva ratkaisu koska se toimii täysin itsenäisesti ilman valvontaa ja antaa virran normaaliin käyttöön suoraan. Meillä se on mitoitettu hieman yli jääkaapin virrankulutuksen, kun se on käynnissä.
Invertteriä en ole veneeseen hankkinut enkä tiedä mitä sillä tekisinkään. Jos tarvitsen verkkovirtaa, niin generaattorin käyttäminen kymmen minuuttia on huoletonta eikä akut tyhjene veden lämmityksen, ruoanlaiton tms takia.- Joakim1
Ei akun hyötysuhde ole tyypillisesti läheskään noin huono. Suurilla virroilla hyötysuhde huononee, mutta pienemmillä virroilla virtoina laskettu hyötysuhde on lähes 100% eli akusta saadaan käytännössä yhtä monta Ah ulos kun on laitettu sisään. Tämä tosin ei päde loppulataukseen, jossa virta on hyvin pieni ja menee pääosin harakoille.
Energiahyötysuhteessa pitää sitten ottaa huomioon myös jännitteet eli lataus vaikkapa keskimäärin 14 V ja purku keskimäärin 12,5 V tekee hyötysuhteeksi 89%. - ArvaaUudelleen
Joakim1 kirjoitti:
Ei akun hyötysuhde ole tyypillisesti läheskään noin huono. Suurilla virroilla hyötysuhde huononee, mutta pienemmillä virroilla virtoina laskettu hyötysuhde on lähes 100% eli akusta saadaan käytännössä yhtä monta Ah ulos kun on laitettu sisään. Tämä tosin ei päde loppulataukseen, jossa virta on hyvin pieni ja menee pääosin harakoille.
Energiahyötysuhteessa pitää sitten ottaa huomioon myös jännitteet eli lataus vaikkapa keskimäärin 14 V ja purku keskimäärin 12,5 V tekee hyötysuhteeksi 89%.Hyötysuhde 60% on pikemminkin liian iso kuin liian pieni. Jos sähköä käyttää esimerkiksi veden tai ruoan lämmittämisen sähkölaitteella diesel-hellan sijasta, hyötysuhde menee 30% nurkille. Mikrolla se voi olla alle 20%.
- Joakim1
ArvaaUudelleen kirjoitti:
Hyötysuhde 60% on pikemminkin liian iso kuin liian pieni. Jos sähköä käyttää esimerkiksi veden tai ruoan lämmittämisen sähkölaitteella diesel-hellan sijasta, hyötysuhde menee 30% nurkille. Mikrolla se voi olla alle 20%.
No ei tuota tarvitse arvata, kun sitä on mitannut. Veneessäni on tekemäni akkumonitori, joka laskee sisään ja ulosmeneviä Ah-määriä sekä varaustilaa. Löytyyhän tuosta myös paljon julkaisuja. Tulokset ovat yleensä tässä mainitun kaltaisia: http://www.solar-facts.com/batteries/battery-charging.php
Siis erinomainen (jopa yli 90%) hyötysuhde 80% varaustasoon saakka ja sen yläpuolella voimakkaasti heikkenevä. Ääritilanteena täysikin akku ottaa virtaa vastaan, mutta ei enää lataudu eli hyötysuhde 0%. Mutta virtakin on pieni, jos latausjännite on sopiva.
Suurilla virroilla hyötysuhde laskee kahdesta syystä. Jännite-ero latauksen ja purkauksen välillä kasvaa sekä myös Ah-hyötysuhde laskee voimakkaasti.
Omassa veneessä 180 Ah hupiakku on päässyt n. 90% Ah-hyötysuhteeseen keskimäärin. Purkuvirrat maksimissaan 20 A, tyypillisesti 1-10 A, ja latausvirrat maksimissaan 60 A (moottori, maasähkö 25 A, aurinkopaneli 2 A). - EntäTodellisuudessa
Joakim1 kirjoitti:
No ei tuota tarvitse arvata, kun sitä on mitannut. Veneessäni on tekemäni akkumonitori, joka laskee sisään ja ulosmeneviä Ah-määriä sekä varaustilaa. Löytyyhän tuosta myös paljon julkaisuja. Tulokset ovat yleensä tässä mainitun kaltaisia: http://www.solar-facts.com/batteries/battery-charging.php
Siis erinomainen (jopa yli 90%) hyötysuhde 80% varaustasoon saakka ja sen yläpuolella voimakkaasti heikkenevä. Ääritilanteena täysikin akku ottaa virtaa vastaan, mutta ei enää lataudu eli hyötysuhde 0%. Mutta virtakin on pieni, jos latausjännite on sopiva.
Suurilla virroilla hyötysuhde laskee kahdesta syystä. Jännite-ero latauksen ja purkauksen välillä kasvaa sekä myös Ah-hyötysuhde laskee voimakkaasti.
Omassa veneessä 180 Ah hupiakku on päässyt n. 90% Ah-hyötysuhteeseen keskimäärin. Purkuvirrat maksimissaan 20 A, tyypillisesti 1-10 A, ja latausvirrat maksimissaan 60 A (moottori, maasähkö 25 A, aurinkopaneli 2 A).Hyötysuhteen kannalta olisi edullista liikkua alueella 60-70% täydestä varauksesta. Akut kuitenkin ladataan täyteen tai lähes täyteen, jolloin hyötysuhde pienenee dramaattisesti.
Mikäli jätettäisiin käyttämättä 80% yli menevä osuus, menetetään puolet akkujen varauskyvystä koska akkuja ei pidä tyhjentää alle 60% kapasiteetistaan.
En usko, että sinäkään lopetat lataamisen, kun akun käyttöpotentiaalista on puolet lataamatta. - Joakim1
EntäTodellisuudessa kirjoitti:
Hyötysuhteen kannalta olisi edullista liikkua alueella 60-70% täydestä varauksesta. Akut kuitenkin ladataan täyteen tai lähes täyteen, jolloin hyötysuhde pienenee dramaattisesti.
Mikäli jätettäisiin käyttämättä 80% yli menevä osuus, menetetään puolet akkujen varauskyvystä koska akkuja ei pidä tyhjentää alle 60% kapasiteetistaan.
En usko, että sinäkään lopetat lataamisen, kun akun käyttöpotentiaalista on puolet lataamatta.Siis tuo 90% on todellisuudessa mitattu Ah-hyötysuhde. Viimeksi tämän kesän kolmen viikon purjehdukselta. Akun varaustila vaihteli 60-100% välillä. Aina maasähkössä tuli täyteen. Koneella ei yleensä ehdi täyteen asti vaan jonnekin 80-90% välille.
- ParempiKuinUusiAkku
Joakim1 kirjoitti:
Siis tuo 90% on todellisuudessa mitattu Ah-hyötysuhde. Viimeksi tämän kesän kolmen viikon purjehdukselta. Akun varaustila vaihteli 60-100% välillä. Aina maasähkössä tuli täyteen. Koneella ei yleensä ehdi täyteen asti vaan jonnekin 80-90% välille.
Hieno juttu.
Minun akun hyötysuhde on niin huono, että tarvitsen tuollaisen mittarin. Mistä niitä saa? - ghwsdhwdh
Joakim1 kirjoitti:
No ei tuota tarvitse arvata, kun sitä on mitannut. Veneessäni on tekemäni akkumonitori, joka laskee sisään ja ulosmeneviä Ah-määriä sekä varaustilaa. Löytyyhän tuosta myös paljon julkaisuja. Tulokset ovat yleensä tässä mainitun kaltaisia: http://www.solar-facts.com/batteries/battery-charging.php
Siis erinomainen (jopa yli 90%) hyötysuhde 80% varaustasoon saakka ja sen yläpuolella voimakkaasti heikkenevä. Ääritilanteena täysikin akku ottaa virtaa vastaan, mutta ei enää lataudu eli hyötysuhde 0%. Mutta virtakin on pieni, jos latausjännite on sopiva.
Suurilla virroilla hyötysuhde laskee kahdesta syystä. Jännite-ero latauksen ja purkauksen välillä kasvaa sekä myös Ah-hyötysuhde laskee voimakkaasti.
Omassa veneessä 180 Ah hupiakku on päässyt n. 90% Ah-hyötysuhteeseen keskimäärin. Purkuvirrat maksimissaan 20 A, tyypillisesti 1-10 A, ja latausvirrat maksimissaan 60 A (moottori, maasähkö 25 A, aurinkopaneli 2 A).Onko mittari integroiva?
- Joakim1
ParempiKuinUusiAkku kirjoitti:
Hieno juttu.
Minun akun hyötysuhde on niin huono, että tarvitsen tuollaisen mittarin. Mistä niitä saa?Saahan noita akkumonitoreita vaikka mistä. Esimerkiksi Nasan on aika yleinen: http://www.nasamarine.com/product/bm-2-battery-monitor/
Tuo ei kuitenkaan näytä erikseen akkuun menneitä ja sieltä otettuja Ah-määriä:
http://www.nasamarine.com//wp-content/uploads/2015/12/Clipper-BM1BM2.pdf
Varmasti löytyy sellaisiakin, jotka näyttävät erikseen ladatut ja puretut Ah-määrät. Sitten pitää vielä selvittää onko noissa jo korjauksia ja miten tarkkoja ne ovat.
Veneessäni on tosiaan omaa suunnittelua oleva akkumonitori, joka tekee paljon muutakin, kuten tallentaa kaiken mittaridata SD-kortille, laskee targetit jne.
Se mittaa virran 24 bittisellä AD-muuntimella erittäin tarkasti. Mittausalue on muutamista milliampeereista satoihin ampeereihin. Mitattu virta integroidaan sekunneittain ja tallennetaan yksikössä mAs. Mitään korjauksia ei tehdä Ah-laskennassa. Varaustilaa laskettaessa sen sijaan huomioidaan akun itsepurkaus ja oletetaan 90% hyötysuhde Ah:lle. - Täsmällistä
Joakim1 kirjoitti:
Saahan noita akkumonitoreita vaikka mistä. Esimerkiksi Nasan on aika yleinen: http://www.nasamarine.com/product/bm-2-battery-monitor/
Tuo ei kuitenkaan näytä erikseen akkuun menneitä ja sieltä otettuja Ah-määriä:
http://www.nasamarine.com//wp-content/uploads/2015/12/Clipper-BM1BM2.pdf
Varmasti löytyy sellaisiakin, jotka näyttävät erikseen ladatut ja puretut Ah-määrät. Sitten pitää vielä selvittää onko noissa jo korjauksia ja miten tarkkoja ne ovat.
Veneessäni on tosiaan omaa suunnittelua oleva akkumonitori, joka tekee paljon muutakin, kuten tallentaa kaiken mittaridata SD-kortille, laskee targetit jne.
Se mittaa virran 24 bittisellä AD-muuntimella erittäin tarkasti. Mittausalue on muutamista milliampeereista satoihin ampeereihin. Mitattu virta integroidaan sekunneittain ja tallennetaan yksikössä mAs. Mitään korjauksia ei tehdä Ah-laskennassa. Varaustilaa laskettaessa sen sijaan huomioidaan akun itsepurkaus ja oletetaan 90% hyötysuhde Ah:lle.Hienoa.
Sait hyötysuhteeksi 90%, joka sattuu olemaan kaikenlisäksi se, minkä olet laittanut oletusarvoksi.
Voiko paremmin käydä? - Näppärää
Täsmällistä kirjoitti:
Hienoa.
Sait hyötysuhteeksi 90%, joka sattuu olemaan kaikenlisäksi se, minkä olet laittanut oletusarvoksi.
Voiko paremmin käydä?Samaa mietin...
- Joakim1
Täsmällistä kirjoitti:
Hienoa.
Sait hyötysuhteeksi 90%, joka sattuu olemaan kaikenlisäksi se, minkä olet laittanut oletusarvoksi.
Voiko paremmin käydä?Tiesin hyötysuhteen olevan suuruusluokkaa 90%, joten laitoin sen varaustilan laskentaan. Monitorin näyttämä akun varaustila siis kasvaa vain 90% akkuun laitetusta Ah-määrästä. Varaustilanäyttö on toiminut hyvin, joten oletuskin on ollut hyvä.
Tällä ei ole mitään tekemistä mittauksen kanssa. Monitori ilmoittaa sisään ja ulos menneet Ah:t. Kolmen viikon reissulla tuo oli n. 600 Ah kumpaankin suuntaan ja akku oli täynnä sekä ennen että jälkeen reissun. Noissa luvuissa taisi olla hiukan alle 10% eroa eli Ah-hyötysuhde oli ollut hiukan yli 90%. - ErikoinenTapaus1
Joakim1 kirjoitti:
Tiesin hyötysuhteen olevan suuruusluokkaa 90%, joten laitoin sen varaustilan laskentaan. Monitorin näyttämä akun varaustila siis kasvaa vain 90% akkuun laitetusta Ah-määrästä. Varaustilanäyttö on toiminut hyvin, joten oletuskin on ollut hyvä.
Tällä ei ole mitään tekemistä mittauksen kanssa. Monitori ilmoittaa sisään ja ulos menneet Ah:t. Kolmen viikon reissulla tuo oli n. 600 Ah kumpaankin suuntaan ja akku oli täynnä sekä ennen että jälkeen reissun. Noissa luvuissa taisi olla hiukan alle 10% eroa eli Ah-hyötysuhde oli ollut hiukan yli 90%.Jokin ei täsmää. Hyötysuhde on liian suuri.
- Anonyymi
Näppärää kirjoitti:
Samaa mietin...
rakentakaa pojat vain mittareita ja nuuskikaa niitä. minä laitoin oman pikkuvoimalan 200euroa.
Jää aikaa naisillekki!
- Peukerttierkki
Suurilla virroilla akun kapasiteettia ei voi laskea 1/1 kulutusvirran kanssa juuri tuon peukertin lain takia.
Esimerkki normaalista 100 Ah lyijyakusta:
5 A virralla täysi akku tyhjenee 20 tunnissa eli on 1/1
50 A virralla täysi akku tyhjeneekin tunnissa, vaikka luukisi maalaisjärjellä kestävän kaksi tuntia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Peukert's_law
Lisäksi akkutyypistä riippuen sillä on suurin virta jota se jännitetasonenempi heilahtelematta pystyy terveesti antamaan. - pakumies671
Hyötysuhteesta ei pelkät ladatut ja käytetyt ampeerit kerro totuutta.
Jos esim. Lataat akkuja 100 ah 14.5 voltin jännitteellä ja olet lähtötilanteessa saatuasi käyttöön 90 ah 12.8v jännitettä, olet ladannut akkuja 1450 wh ja käyttänyt 1152 wh on hyötysuhde ollut alle 80%.
Lyijyakut on melko huonoja eikä edes 80% kuulosta realistiselta. - tirtooo
Hei! Huomaa että kihartimen teho on 50W!!
- Anonyymi
"Käherrin" on 230V jännitteellä toimiva, joten sen virta lasketaan jakamalla teho W,
230:lla . eli 2000W jaettuna 230 :lla = X Amppeeria. Laske itse!
Etköhän vähän liiottele kähertimen tehoa, 2000W teholla se on punainen kun hiili!
Meidän suurimmat keittolevyt on sitäluokkaa!
Metsuri keskeltä Suomea - Anonyymi
Sinulla riittää kysymistä!
Ei akku mene koskaan solmuun eikä verkkokaan ,niin ainakin ukki sano kun verkkoja selviteltiin!
Älä lue tyhmien juttuja.
Opiskele itse , aloita siitä, että katsot akunpäältä paljonko max purkausvirta on .
Kunnon Starttiakulla sulaa 6 tuuman rautanaula ja sinun käherrin !!
Se riippuu akun koosta kauanko virtaariittää , mutta aikapitkään saa startata.
NS vapaa ajan akulla ei tällaisia virtoja pitäisi ottaa koska sen rakenne poikkeaa starttiakusta.
Suosittelen seinäpistoketta, niille jotka kähertävät.
Suoratukkainen tyttö
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta801985Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181753- 161614
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin211380Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61272Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu581267En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121254hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121246Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää101212Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291191