Olenkohan ihan nössö tai vähän herkempi ihminen?
Miksi? Koska olen ihan älytön itkuiikka mieheksi. Katsoin taannoin Titanic-elokuvan pitkästä aikaa. Oli koskettava elokuva ja lopussa mun piti oikeasti leyhytellä itseäni ja purra huulta ettei kyyneleet nousisi. Sitten lopussa kun se tunnari alkoi soimaan, padot murtui - en kuitenkaan vollottanut vaan piti pyyhkiä kyyneleitä. Olisi ollut miesporukassa vähän noloa vaikka he tietävätkin että olen vähän pehmo. Usein mulla kyllä reaktio on kyyneleet: Onnenkyyneleet, turhautumisenkyyneleet, vihan kyyneleet, fiiliskyyneleet. Tykkään eniten juuri balladeista - nekin saa olon liikuttuneeksi. Eläydyn asioihin helposti mikä tarkoittaa että olen hiukan vaikutteille altis. Vihamielisessä ympäristössä muutun ärtyneeksi, innostuneessa innostuneeksi jne. Juon paljon kahvia vaikka se ylivirittääkin kehon systeemit. Olen myös herkkä verensokerin vaihteluille. Pidän juuri eniten taiteista ja kulttuurista ja olen niissä hyvä. Mulla pääkoppa on ihan kunnossa. Usein otan sen viileän roolin, mutta joskus pitää kunnolla hillitä omia reaktioitaan. Olen kaiketi homo, en tiedä varmasti, mutta muuten olen ihan normaali mies, ehkä vähän erikoinen mutten naisellinen.
Onko muilla samoja kokemuksia? Miten selviätte?
Joskus tämä tekee elämän hankalaksi kun merkittömät asiat aiheuttavat kovia tunteiden ailahteluita. Ensin itketään ilosta, sitten surusta, vaikka suuri osa ajasta ollaan kuitenkin tasapainossa.
Miksi? Koska olen ihan älytön itkuiikka mieheksi. Katsoin taannoin Titanic-elokuvan pitkästä aikaa. Oli koskettava elokuva ja lopussa mun piti oikeasti leyhytellä itseäni ja purra huulta ettei kyyneleet nousisi. Sitten lopussa kun se tunnari alkoi soimaan, padot murtui - en kuitenkaan vollottanut vaan piti pyyhkiä kyyneleitä. Olisi ollut miesporukassa vähän noloa vaikka he tietävätkin että olen vähän pehmo. Usein mulla kyllä reaktio on kyyneleet: Onnenkyyneleet, turhautumisenkyyneleet, vihan kyyneleet, fiiliskyyneleet. Tykkään eniten juuri balladeista - nekin saa olon liikuttuneeksi. Eläydyn asioihin helposti mikä tarkoittaa että olen hiukan vaikutteille altis. Vihamielisessä ympäristössä muutun ärtyneeksi, innostuneessa innostuneeksi jne. Juon paljon kahvia vaikka se ylivirittääkin kehon systeemit. Olen myös herkkä verensokerin vaihteluille. Pidän juuri eniten taiteista ja kulttuurista ja olen niissä hyvä. Mulla pääkoppa on ihan kunnossa. Usein otan sen viileän roolin, mutta joskus pitää kunnolla hillitä omia reaktioitaan. Olen kaiketi homo, en tiedä varmasti, mutta muuten olen ihan normaali mies, ehkä vähän erikoinen mutten naisellinen.
Onko muilla samoja kokemuksia? Miten selviätte?
Joskus tämä tekee elämän hankalaksi kun merkittömät asiat aiheuttavat kovia tunteiden ailahteluita. Ensin itketään ilosta, sitten surusta, vaikka suuri osa ajasta ollaan kuitenkin tasapainossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.