Onko ko. talon perustukset/alapohja tehty oikein?

Kiitos vastauksestasi. Kertoisitko kuitenkin, jos ehdit/jaksat, että mitä vaihtoehtoja tulee mieleen, miksi sokkeli on kesälläkin härmän peitossa?

Kiitos vastauksestasi. Tontin pohjamaata ei ole mitenkään tutkittu ennen rakentamista: Kesälläkin kauttaaltan härmän peitossa oleva talon sokkeli vähän huolettaa - pitänee selvitellä, onko salaojia ja onko pintamaa riittävän kalteva - kallistukset poispäin talosta.

TalonOstaja kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi. Tontin pohjamaata ei ole mitenkään tutkittu ennen rakentamista: Kesälläkin kauttaaltan härmän peitossa oleva talon sokkeli vähän huolettaa - pitänee selvitellä, onko salaojia ja onko pintamaa riittävän kalteva - kallistukset poispäin talosta.

Lue lisää

Tutkiminen kannattaa ehdottomasti. Sataprosenttisella varmuudella maa-aines ei ole pelkkää hiekkaa, vaan se on sekoitus erilaisista raekoosta (alla lueteltu erot) ja lisäksi siellä on seassa myös orgaanista maa-ainesta. Tässä erilaiset kiennäismaalajit ja kapillaarinen nousu eri lajikkeilla:

Sora (Sr): raekoko 2-20 mm, vedennousu 0-30 mm
Hiekka (Hk): 0,2-2 mm, 30-300 mm
Hieta (Ht): 0,02-0,2 mm, 300-3000 mm
Hiesu (Hs): 0,002-0,02 mm, 3000-30000 mm
Savi (Sa): 0-0,002 mm, yli 30 000 mm

Kuten taulukosta näkyy, kapillaarisen nousun kannalta paras olisi sora. Mutta kuten välittäjä kehui että se on hiekkaa, niin vesi nousee sitä pitkin jo 3cm-30cm. Jos sokkelin korko hiekkapinnasta oli vain se 20cm, niin riski on ilman muuta olemassa.
Todennäköisesi mukana on vielä orgaanista maa-ainesta joka lahotessaan/homehtuessan voi aiheuttaa terveydelle vaarallisia homeita joka nousee rihmaston omaisesti ylöspäin.

Jos ostat talon, niin laita heti salaojat ja kallistukset pois talosta. Samoin sokkelin ympärille patolevyt ja vesiseulottu 40cm sepelikaista sokkelin ympärille.

Tässä vieä enemmän tietoa hiekasta (aika yleistävä nimitys):

Hieta (Ht)
Hietamaat (Ht) ovat usein kellanruskeita tai kellanharmaita. Veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi (hikevä maa) hietamaat ovat parhaita viljelysmaita. Karkea hieta (KHt) on maalaji, jonka vallitseva lajite on 0,06–0,2 mm. Sen rakeet ovat vielä paljain silmin nähtävissä. Savilajitetta on yleensä alle 10 painoprosenttia ja hienoa hiekkaa usein melko paljon. Karkea hieta läpäisee myös hyvin vettä, eikä ole altis kuorettumaan. Rakenteeltaan se on irtonaista ja kuohkeaa.

Hienon hiedan (HHt) vallitseva maalajite on 0,02–0,06, ja sen rakeita on vaikea erottaa paljain silmin. Savilajitetta on yleensä alle 20 %. Hieno hieta on rakenteeltaan löyhästi kokkareista ja pehmeää. Sen vedenpidätyskyky on hyvä ja veden kapillaarinen nousu on nopeaa. Hieno hieta on tavallisesti sopivan kosteaa, riittävän ilmavaa ja ravinteita pidättyy kohtalaisen hyvin.

Hiedalla on jonkin verran juoksuominaisuuksia, joten ojan reunat pyrkivät sortumaan. Haitallinen ominaisuus on rousteen muodostuminen, kun vettä nousee kapillaarisesti jäätymisen aikana. Hietamaa on sellaisenaan hyvää viljelymaata - etenkin lievästi savinen hieta on ihanteellista kasvualustaa.

Hietasavi (HtS)
Hietasavessa on savesta noin 30-60 % ja niiden viljelyominaisuudet määräytyvät lisäksi hieta- ja hiesupitoisuuden mukaan. Hietasavi on vesi- ja ravinnetalouden kannalta hyvä kasvualusta, vaikka alueellisiakin eroja löytyy.

"TIEDOT:
Talon alla on alimmaisena hiekkaa, hiekan päällä 100 mm styroksi, jonka päällä teräsbetonilaatta 80 mm, jonka päällä 15 mm tasoite (mikähän materiaali voisi olla?) ja sitten tasoitteen päällä on lattiapinnoite 15 mm."

Huonosti luetaan kysyjän kysymys, TUULETTUVA ALAPOHJA, niin tuossa ei sellaista mainita, ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta !